Suomen edistyminen digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamisessa.
Suomi on digitaalinen edelläkävijä, jolle ovat ominaisia digitaalisesti edistyneet yritykset, vahvat digitaaliset taidot sekä johtajuus tekoälyn ja suurteholaskennan alalla. Sen vahvuuksia ovat puolijohde-innovaatiot, monialainen tekoälyn käyttöönotto, tekoälykoulutus ja jatkuvat julkiset ja yksityiset investoinnit digitalisaatioon. Kansalaisilla on korkeatasoinen digitaalinen lukutaito, tietoisuus yksityisyydestä ja kriittiset sisällönarviointitaidot, ja sähköisiä viranomaispalveluja käytetään laajalti. Näistä eduista huolimatta Suomi ei ole vielä täysin hyödyntänyt digitaalista potentiaaliaan. Maaseutualueiden jatkuvat yhteyksien puutteet uhkaavat sulkea jotkin yhteisöt digitaalitalouden ulkopuolelle, kun taas pilvipalvelujen käyttöönotto on pysähdyksissä ja pula tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisista hidastaa edistymistä.
Suomen kansallinen etenemissuunnitelma koostuu 14 toimenpiteestä, joiden kokonaisbudjetti on 559 miljoonaa euroa, josta 556 miljoonaa euroa rahoitetaan julkisista talousarvioista (eli noin 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2025). Näistä toimenpiteistä 43 prosentin on määrä päättyä vuoden 2026 loppuun mennessä, mikä vastaa 70:tä miljoonaa euroa julkista rahoitusta eli 13:a prosenttia julkisen talousarvion kokonaismäärärahoista.
Mitä mieltä suomalaiset ovat digitaalisuudesta?
Digitaalista vuosikymmentä koskevan vuoden 2026 erityiseurobarometrin mukaan 83 prosenttia suomalaisista pitää digitaalipolitiikkaa EU:n tärkeänä painopisteenä.
Verkkoyksityisyyden ja -turvallisuuden suojelemista pidetään ensi vuosikymmenen tärkeimpänä tavoitteena 98 prosentilla vastaajista. Seuraavaksi tärkeimpänä tavoitteena on parantaa digitaalisten välineiden saatavuutta kaikille (93 %) ja helpottaa jokapäiväistä elämää digitaaliteknologian avulla (90 %). Lisäksi 96 prosenttia kannattaa lasten ja nuorten vahvempaa verkkosuojaa.
86 prosenttia on samaa mieltä siitä, että tekoälyn kehittämistä olisi säänneltävä huolellisesti turvallisuuden varmistamiseksi, vaikka se voisikin rajoittaa kehittäjiä. Generatiivisten tekoälyvälineiden osalta suurimmat huolenaiheet ovat tarkkuus ja virheelliset tiedot (41 %), yksityisyys ja tietosuoja (36 %), kun taas 32 prosenttia ei pidä generatiivisten tekoälyvälineiden käyttöä tarpeellisena.
Havaitut keskeiset tulosindikaattorit prosentteina EU:n vuoden 2030 tavoitteista
Kaaviot edustavat Suomessa havaittuja keskeisiä tulosindikaattoreita prosenttiosuutena EU:n vuoden 2030 tavoitteista.
DIGITAL INFRASTRUCTURE
Liiketoiminnan digitaalinen siirto
DIGITAL SKILLS
Digitaaliset julkiset palvelut
Puolijohteita ja kvanttilaskentaa ei lasketa kansallisella tasolla. Vuonna 2025 Suomessa oli arviolta 110 reunasolmua ja 8 yksisarvista.
Kilpailukykyinen, suvereeni ja häiriönsietokykyinen EU, joka perustuu teknologiseen johtoasemaan
Kvanttiteknologiastrategialla vahvistetaan maailmanlaajuisia johtajuustavoitteita, kun taas puolijohdealoitteet edistävät korkeakoulujen ja teollisuuden välistä yhteistyötä Pohjoismaissa ja Baltian alueilla.
Suositukset: Kvantissa nopeuttaa siirtymistä infrastruktuurin huippuosaamisesta laajempaan teolliseen ja vientisuuntautuneeseen perustaan. Jatketaan investointeja digitaalisen ja syväteknologian kriittisten teknologioiden kehittämiseen ja valmistukseen.
Pk-yritysten pitkälle edennyt digitalisaatio, vaikka pilvipalvelujen käyttöönoton ja data-analytiikan kasvuvauhti on hidastunut. Tekoälyn käyttöönotto on edelleen erottuva, ja sitä ohjaavat LUMI AI Factoryn kaltaiset aloitteet.
Suositus: Edistetään edelleen tiedeyhteisön, yritysten ja muiden sidosryhmien välistä yhteistyötä digitaalisen innovoinnin edistämiseksi erityisesti pilvipalveluissa ja data-analytiikassa.
Kyberturvallisuus on edelleen kansallinen vahvuus, vaikka riippuvuus EU:n ulkopuolisista palveluntarjoajista ja hajanaiset rahoitusrakenteet saattavat heikentää pitkän aikavälin häiriönsietokykyä.
Suositus: Tehostetaan kyberturvallisuustoimia, jotta voidaan puuttua erityisesti yrityksiin ja julkishallintoon kohdistuviin muuttuviin uhkiin. Lisätään riippuvuutta EU:n kyberturvallisuustoimittajista, korjataan rahoitusvajeita ja rakennetaan investointeja tehokkaammin.
Digitaaliset yhteydet paranevat kupariverkon käytöstä poistamisen, 6G-etenemissuunnitelman, laajan 5G-kattavuuden ja Fibre-to-the-Premises-käyttöönoton yleistymisen myötä. Erittäin suuren kapasiteetin verkon kattavuus on kuitenkin edelleen rajallinen, ja maaseudun yhteyksien puutteet uhkaavat kasvattaa digitaalista kuilua.
Suositus: Poistetaan jäljellä oleva kiinteä gigabittikattavuuskuilu maaseutualueilla ja harvaan asutuilla alueilla.
EU:n kansalaisten ja yhteiskunnan suojeleminen ja voimaannuttaminen
Digitaalisten perustaitojen taso on edelleen huomattavasti EU:n keskiarvoa korkeampi, ja naiset suoriutuvat miehiä paremmin.
Digitaaliset julkiset palvelut ovat edelleen EU:n parhaiden joukossa, ja esimerkiksi soumi.fi on edelläkävijä.
Tieto- ja viestintätekniikan koulutus laajenee. Kotimainen tuotanto ei kuitenkaan ole vastannut teollisuuden kysyntää.
Suositus: Otetaan käyttöön koordinoidut koulutus-, vetovoima- ja säilyttämistoimenpiteet, jotka on sovitettu yhteen maan ensisijaisten teknologia-alojen kanssa.
Rahoitus
0,5 miljardia euroa
Osuus Suomen koko elpymis- ja palautumissuunnitelmasta, jolla edistetään maan digitalisaatiota
2,07 miljardia euroa
Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisten investointien arvioitu taloudellinen kokonaisvaikutus
1,46 miljardia euroa
Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman välittömistä vaikutuksista irtautuminen
608 miljoonaa euroa
Muiden EU:n jäsenvaltioiden suunnitelmien täytäntöönpanon heijastusvaikutukset
0,4 miljardia euroa
Suomen digitalisaatiota edistävä osuus kaikista koheesiorahastoista
Saat lisätietoja lataamalla:
Lisätietoa digitaalista vuosikymmentä koskevasta kertomuksesta 2026
Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kansalliset etenemissuunnitelmat, joissa esitetään...
Tiivistelmät digitaalista vuosikymmentä 2026 koskevan kertomuksen maakohtaisista luvuista.