Kybersuunnitelman olisi annettava asiaankuuluville unionin toimijoille (eli unionin tason yksittäisille toimijoille ja toimijoiden verkostoille) mahdollisuus ymmärtää, miten ne voivat toimia vuorovaikutuksessa ja hyödyntää käytettävissä olevia mekanismeja parhaalla mahdollisella tavalla kriisinhallinnan koko elinkaaren ajan. Siinä pyritään selittämään, mikä kyberkriisi on ja mikä käynnistää kyberkriisimekanismin unionin tasolla. Siinä selitetään käytettävissä olevien mekanismien, kuten kyberturvallisuuden hätämekanismin, mukaan lukien EU:n kyberturvallisuusreservin, käyttöä valmisteltaessa sitä, miten laajamittaisesta kyberturvallisuuspoikkeamasta johtuvaa kriisiä voidaan hallita ja miten siihen voidaan reagoida ja miten siitä voidaan toipua. Lisäksi sillä pyritään edistämään jäsennellympää yhteistyötä siviili- ja sotilasalan toimijoiden välillä, mukaan lukien yhteistyö Pohjois-Atlantin liiton (Nato) kanssa, koska laajamittainen kyberturvallisuuspoikkeama, joka vaikuttaa unionin siviili-infrastruktuuriin, josta sotilaalliset toimijat ovat riippuvaisia, voi myös aktivoida Naton reagointimekanismeja.
Kybersuunnitelma on ei-sitova väline, jossa yksilöidään kyberkriisin kannalta merkityksellisiä toimijoita koskevia erityistoimia ja jolla voidaan lisätä kyberkriisinhallintakehyksen yleistä tehokkuutta. Sillä saatetaan ajan tasalle suunnitelma, joka esitetään koordinoidusta reagoinnista laajamittaisiin kyberturvallisuuspoikkeamiin ja -kriiseihin annetussa komission suosituksessa (EU) 2017/1584, ja siinä otetaan huomioon kyseisen suosituksen antamisen jälkeen toteutettujen unionin tason harjoitusten tulokset ja niistä saadut kokemukset.