GettyImages © WINEXA
Yli 200 asiantuntijaa kutsui 27. maaliskuuta 2025 koolle komission työpajan, jossa keskityttiin vaikuttaviin tekoälypohjaisiin ratkaisuihin maataloudessa. Keskeisenä tavoitteena oli tunnistaa sekä vakiintuneet että kehitteillä olevat tekoälyteknologiat, joilla vastataan alakohtaisiin tarpeisiin ja aukkoihin nykyisillä markkinoilla.
Osallistujat – mukaan lukien teollisuuden johtajat, alakohtaiset edustajat, startup-yritykset, tutkijat ja poliittiset päättäjät – tarkastelivat myös keskeisiä haasteita ja mahdollistavia tekijöitä, jotka ovat välttämättömiä tekoälyn tehokkaaksi integroimiseksi maatalousalaan. Työpajan tulokset vaikuttavat suoraan komission käynnissä oleviin aloitteisiin, erityisesti tekoälyn käyttöä koskeviin aloitteisiin.
Toimitusjohtajat esittelivät kehittyviä tekoälyn käyttötapauksiaan ja korostivat kriittisiä näkökohtia, kuten tietovaatimuksia, mallin skaalautuvuutta sekä sosioekonomisia ja ympäristövaikutuksia. Asiantuntijat, mukaan lukien valmistusteollisuuden, maatalouden, osuuskuntien ja eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien edustajat, jakoivat näkemyksiä ja käytännön kokemuksia siitä, miten tekoälyn potentiaali voidaan hyödyntää täysimääräisesti.
Tekoäly parantaa jo nyt alan kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta ja vähentää samalla hallinnollista rasitetta. Erityisesti täsmäviljelyn tekoälysovellukset ja päätöksenteon tukijärjestelmät muokkaavat aktiivisesti maataloustuotantoa. Esimerkiksi miehittämättömiin ilma-aluksiin perustuvat täsmäviljelytekniikat voivat tarjota kohdennettuja ratkaisuja maatalouden erityisongelmiin. Monivuotiset ja monikerroksiset kenttäpotentiaalikartat, jotka on johdettu kaukokartoituksesta, topografiasta ja maaperätiedoista, tarjoavat kattavan strategian. Molemmilla lähestymistavoilla voidaan vähentää maatalouden tuotantopanoksia, kuten rikkakasvien torjunta-aineita, noin 30 prosenttia. Maatalouden arvoketjun sidosryhmät muilla alueilla näyttävät kuitenkin olevan edistyneempiä. Lisäksi tekoälyyn perustuvia ratkaisuja käyttävät yleensä pääasiassa suuret maatilat tai suuremmat yritykset toimitusketjussa.
Tekoälysovelluksissa havaittiin merkittävää hyödyntämätöntä potentiaalia riskinhallinnassa, digitaalisten kaksosten kehittämisessä ja generatiivisen tekoälyn (GenAI) käytössä hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi, viljelijöiden koulutuksen tehostamiseksi ja neuvontapalvelujen parantamiseksi.
Tekoälyn alalla havaittuja haasteita ovat lainsäädännön käsittely EU:n ja kansallisella tasolla, loppukäyttäjien rajalliset valmiudet ottaa tehokkaasti käyttöön tekoälypohjaisia ratkaisuja ja riittävän datan saatavuuden varmistaminen sekä laadun että määrän osalta. Esimerkiksi yhdenmukaisten tietomuotojen puuttumisen EU:n jäsenvaltioissa osoitettiin lisäävän datavetoisia ratkaisuja tarjoavien palveluntarjoajien kustannuksia. Lisäksi keskusteltiin siitä, että tekoälyyn perustuvan maatalouden toimialuemallin käyttöönotto voisi merkittävästi vähentää rajapintojen kehittämistyötä 1 687 henkilötyövuodesta vain 46 henkilötyökuukauteen.
Luottamus nousi keskeiseksi tekijäksi maatalouden tekoälyssä, ja se käsitti sekä luottamuksen tekoälyjärjestelmiin että valmiuden jakaa tekoälyn kehittämisen kannalta ratkaisevan tärkeää dataa. Tässä yhteydessä korostettiin myös sääntelyn mahdollisuuksia luoda olosuhteet, jotka edistävät turvallisten tekoälysovellusten luotettavia markkinoita.
Tekoälypohjaisten ratkaisujen kehittämisen ja käyttöönoton nopeuttamiseksi ehdotettiin erityistoimia, kuten paikkatietoaineistojen yhteentoimivuuden parantamista tekoälypohjaisten palvelujen tuotantokustannusten vähentämiseksi, digitaalisen maatilatunnuksen käyttöönottoa ja yhteisen eurooppalaisen maatalousdata-avaruuden toteuttamista.
Seuraavat vaiheet
Työpajaraportti julkaistaan piakkoin. Tapahtuman tulokset otetaan huomioon kehitettäessä vuonna 2025 odotettavissa olevaa ”Käytä tekoälyä” -strategiaa.
Lue lisätietoja alla olevista asiakirjoista.