GettyImages © metamorworks
Huippukokouksen päätteeksi annettiin poliittinen julistus ja etenemissuunnitelma, joissa esitetään kauppaa, ilmastoa, energiaa, digitalisaatiota, elintarviketurvaa, terveyttä, koulutusta, tutkimusta ja kulttuuria koskevia konkreettisia toimia.
Yhteisiä aloitteita ovat muun muassa seuraavat:
- Vahvemmat verkot ja älykkäämpi teknologia: Äskettäin käynnistetty tekoälyä käsittelevä EU:n ja LAC-maiden supertietokoneverkosto yhdistää alueelliset laskentakeskukset molemmilta alueilta. EU:lta, Espanjalta ja Brasilialta on saatu 15 miljoonaa euroa. Samaan aikaan BELLA-ohjelma laajenee Euroopan ja Brasilian välisen EllaLink-valokaapelin kautta, tuoden nopeita yhteyksiä myös Costa Ricaan ja Guatemalaan vuoden 2025 loppuun mennessä ja saavuttaen Keski-Amerikan, Perun ja Karibian vuonna 2026. EIP ja CAF saavat myös käyttöönsä jopa 864 miljoonaa euroa ja tarjoavat CELAC-maille alueellisesti omistetun satelliitin, joka tarjoaa digitaalisen pääsyn syrjäisille alueille, kuten Amazonin ja Karibian saarille.
- Parannettu katastrofivalmius: EU ja Karibian maat käynnistävät Stormwatchin, uuden kumppanuuden, jossa hyödynnetään EU:n satelliittitietoja ja suurteholaskentaa katastrofivalmiuden vahvistamiseksi äärimmäisten sääilmiöiden pahentuessa. Aloitteella tarjotaan Karibian meteorologeille kehittyneitä ennustevälineitä, joita tuetaan EU:n Copernicus-maanseurantaohjelmalla ja kohdemaan digitaalisella mallinnuksella. Karibian ilmatieteen ja hydrologian instituuttiin perustetaan uusi Copernicus-osaamiskeskus paikallisen ilmastoseurannan ja -koulutuksen tehostamiseksi. Nämä ovat joitakin välineitä, joilla edistetään katastrofiriskeihin varautumista ja niiden hallintaa koskevan EU:n ja LAC-maiden yhteisymmärryspöytäkirjan täytäntöönpanoa. Hurrikaani Melissan tuhoisat vaikutukset korostivat varautumisen ja katastrofivalmiuksien parantamisen ratkaisevaa merkitystä.