Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten EU tukee tätä erityisesti Euroopan laajakaistaa käsittelevien virastojen verkoston, Smart Rural 21 -verkoston ja älykkäiden kylien kaltaisilla aloitteilla sekä erilaisilla rahoitusvälineillä ja kohdennetuilla politiikoilla.
Euroopalla on edessäänsekä välittömiäettä pitkän aikavälin haasteita. Kriittisimpiä ovat ilmastonmuutos, demokratia,koulutus, talouden taantuma, muuttoliike ja energiakriisi. Näiden ongelmien käsittelemiseksi maaseudulla on olennaisen tärkeää,että yhteisö osallistuu toimintaan ja ettäfyysisiä ja digitaalisia yhteyksiä nykyaikaistetaan. Nämä ovat edellytyksiä, joiden pohjalta voidaan luoda lukuisia aloitteita, joilla parannetaan muun muassa laadukkaan tiedon ja koulutuksensaatavuutta, sosiaali- ja valtiollisten palvelujen saatavuutta, koulutusta, ammatillista kehitystä ja liiketoimintamahdollisuuksia, liikkuvuutta ja terveydenhuoltoa sekäinnovatiivisia ja kestäviä lähestymistapoja monilla aloilla.
Tällaiset aloitteet ovat ratkaisevan tärkeitä maaseutuyhteisöjen uudistumisen sekä niiden pitkän aikavälin elinvoimaisuuden ja selviytymiskyvyn kannalta. Niillä on myös kauaskantoisia vaikutuksia ja muutoksia yhteisöjenulkopuolella, niiden maissa ja koko Euroopassa. Tämän perusteellaälykkäiden kylien käsite onlähestymistapa, jolla pyritään torjumaankestävää ja yhteisölähtöistäkehitystä innovatiivisillaratkaisuilla kokonaisvaltaisella tavalla hyödyntämällä erilaisia sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä toimiatalouden eri aloilla.
”Maaseutuyhteisömme kohtaavat 2000-luvulla monia kiireellisiä ongelmialiikenteestä, syrjäytymisestä ja palvelujen vähenemisestä ilmastonmuutokseen, väestökatoon ja nuorten maastamuuttoon. Nämä ongelmat edellyttävät älykkäitä ratkaisuja sellaisilla aloilla kuin koulutus, sosiaalinen osallisuus, uusiutuva energia ja nopea laajakaista, liikenteen ja infrastruktuurin kehittäminen sekä kestävä maatalous ja ilmastotoimet”, totesi maataloudesta vastaava komission jäsen Janusz WojciechowskiSopot-Gdanskissa Puolassa17.–18. lokakuuta 2022 pidetyn Smart Rural 21 -loppukonferenssin videoviestissä.
Smart Rural 21 on EU:n aloite, jonka toinen vaihe on nyt älykäs maaseutu 27 ja jolla kannustetaan kehittämään ja panemaan täytäntöön älykkäitä kyliä koskevia lähestymistapoja ja strategioita 17 maaseutuyhteisössä eri puolilla Eurooppaa sen alkuvaiheessa (2020–2022). Tämän tuloksena on toteutettu useita menestyksekkäitä aloitteita, jotka ulottuvat yhteisöjen osallistumistiloihin ja -välineisiin, uudistuvaan maatalouteen, peruspalvelujen parantamiseen digitalisaation avulla, älykkääseen liikkuvuuteen, älykkääseen matkailuun ja nuorten osallistumiseen. Hankkeen päätöskonferenssissa esiteltyjä esimerkkejä ovat muun muassa seuraavat:
- Älykäs maaseutu Ostana (Italia): oleskeluohjelma ja yhteisöpaikka ( mukaan lukien yhteistyötilat, kirjasto, kulttuurikeskus)
- Raudanmaa (Suomi): älykylähalli ja monipalvelukeskus
- Mukarov (Tšekki): kunnallisten palvelujendigitalisointi, jätehuolto, kansalaisten osallistuminen ja nuorten osallistuminen
- Torup’s (Tanska): Tools and Talent -verkkoalusta, jollatuetaan ja edistetään kestävää tapaa jakaa välineitä ja resursseja
- Alsunga (Latvia): matkailusovellusten kehittäminen, kansalaisten kouluttaminen pienyritysten perustamiseksi sekä laajennettu todellisuussovellus ja anturiasema ottamalla nuoret mukaan toimintaan
- Sentviska Gora (Slovenia): sukupolvien välinen keskus
- Kythera (Kreikka): älykäs maatalousjärjestelmä ja älykkäiden maatalousratkaisujen käyttöönotto
Näiden yhteisöjen kannalta älykkäiden kylien strategioiden ja ratkaisujen täytäntöönpanolla on ollut muutosvoima, sillä se on parantanut paikallisten asukkaiden mahdollisuuksia ja elintasoa sekä houkuttanut vierailijoita ja yrityksiä alueilleen. Ensimmäisestä vaiheesta saadut kokemukset muodostavat perustan älykkäälle maaseudulle 27, yhdessäälykkäitä ekososiaalisia kyliä koskevan pilottihankkeen kanssa. Sen jälkeen kun älykkäitä kyliä koskevaa lähestymistapaa on testattu näiden alkuperäisten hankkeiden avulla, uudena tavoitteena on ”valmistella jäsenvaltioita ja maaseutuyhteisöjä yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) täytäntöönpanoon vuoden 2020 jälkeen sekä muihin EU:n politiikkoihin ja aloitteisiin, joilla voitaisiin mahdollisesti tukea uusien älykkäiden kylien syntymistä Euroopan unionissa”.
Lisäksi EU pitää älykkäitä kyliä ja maaseudun kestävää kehitystä ratkaisevana tekijänä EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisiota (LTVRA) ja maaseutusopimusta toteutettaessa. Jäsenvaltiot, kuten Puola, Suomi ja Itävalta, ovat jopa sisällyttäneet älykkäiden kylien käsitteen YMP:n strategiasuunnitelmiinsa.
Kuten LTVRA:ssa todetaan ja kuten Smart Rural 21 -hankkeissa on osoitettu, digitaalinen yhteenliitettävyys on perusedellytys tällaisille ratkaisuille – ja maaseutualueilla saavutettavalle elämänlaadulle, joka on verrattavissa kaupunkien elämänlaatuun. LTVRA:n tavoitteena on, että laajakaistasta tulee veden tai sähkön tavoin peruspalvelu, kuten Euroopan komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston maaseudun kehittämisestä vastaava johtaja Mario Milouchev selitti BCO-verkoston videohaastattelussa.
Maaseudun laajakaistan kattavuus, joka on riittävän laadukasta nykyaikaista käyttöä varten, on edelleen kompastuskivi monilla Euroopan maaseutualueilla. Kuten jäljempänä olevasta kaaviosta käy ilmi, vuoden2022 digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksiraportin (DESI) mukaanyli 60 prosenttia maaseudun kotitalouksista jää erittäin suuren kapasiteetin verkkojen ( VHCN) ulkopuolelle. Tämä on yli kaksinkertainen verrattuna kaupunkialueilla käyttämättä jääneisiin osuuksiin.
Kaavio 1 – Keskimäärin: kiinteän VHCN-verkon kattavuus EU:ssa (% kotitalouksista), 2014–2021 (Lähde: DESI-raportti 2022)
Kaavio 2 – Maaittain: kiinteän VHCN-verkon kattavuus EU:ssa (% kotitalouksista), vuoden 2021 puoliväli (Lähde: DESI-raportti 2022)
Jotta voidaan kuroa umpeen tämä digitaalinen kuilu, joka asettaa maaseudun kansalaiset yhä vakavampaan epäedulliseen asemaan, EU on asettanut kunnianhimoisia laajakaistayhteyksiä koskevia tavoitteita:
- Vuoteen 2030 mennessä: 1 Gbit/s kaikille ja 5G-peitto kaikilla asutuilla alueilla
- Vuoteen 2025 mennessä: 100 Mbit/s, nostettavissa 1 Gbit/s:iin kaikissa kotitalouksissa ja 1 Gbit/s kaikkiin kouluihin, liikennekeskuksiin, tärkeimpiin julkisten palvelujen tarjoajiin ja digitaali-intensiivisiin yrityksiin
Suurin haaste digitaalisen kuilun umpeen kuromiseksi maaseutualueilla on markkinoiden toimintapuute: kaikkein heikoimmin toimivat yhteisöt ovat kaikkein kalleimpia yhteyksien luomiseksi, eivätkä ne tarjoa riittäviä liiketoimintamalleja, joiden perusteella yksityisen sektorin toimet olisivat perusteltuja.
EU ja jäsenvaltiot ovat suunnitelleet erilaisia toimenpiteitä, rahoitusta ja tukea laajakaistahankkeiden edistämiseksi kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.
EU:n rahoitus laajakaistalle
Tukeakseen julkisia ja yksityisiä laajakaistainvestointeja EU on asettanut saataville seuraavat rahoitusvälineet:
- Elpymis- ja palautumistukiväline
- Euroopan aluekehitysrahasto
- Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto
- Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto
- Verkkojen Eurooppa -väline – digitaalitalous
- Verkkojen Eurooppa -laajakaistarahasto
- InvestEU-rahasto
Laajakaistaa käsittelevien virastojen eurooppalainen verkosto
Euroopan laajakaistavirastojen verkosto (BCO-verkosto) on EU:n aloite, joka kokoaa yhteen laajakaistan käyttöönotosta vastaavat jäsenvaltioiden kansalliset ja alueelliset viranomaiset vaihtamaan tietoa ja hyviä käytäntöjä vertaisryhmien, asiantuntijoiden ja Euroopan komission edustajien kanssa. Tavoitteena on kehittää maiden sisäisiä valmiuksia tarjota luotettavat ja nopeat laajakaistayhteydet kaikille EU:n kansalaisille.
BCO-verkosto pyrkii myös jakamaan tietoa laajakaistarahoituksesta ja toistettavissa olevista hyvistä käytännöistä mahdollisille laajakaistahankkeiden toteuttajille. Erityistä huomiota kiinnitetään maaseutuyhteisöihin ja syrjäisiin yhteisöihin, joissa onnistuneiden paikallisten aloitteiden toistaminen on erittäin tärkeää tarvittavien yhteyksien tarjoamiseksi niiden asukkaille ja yrityksille. Tällaisia esimerkkejä jaetaan BCO-verkoston videopelilistan ja julkaisujen, kuten Rural Broadband Handbook -käsikirjan, sekä European Broadband Awards -palkintojen ja Rural Inspiration Awards -palkintojen kautta.