GettyImages © Nikola Ilic
Se on osa EU:n poliittista vastausta puolijohdeteknologian maailmanlaajuisiin haasteisiin: Koska Eurooppa on erittäin riippuvainen muiden alueiden toimittajista, sirusäädöksellä pyritään varmistamaan EU:n häiriönsietokyky ja teknologinen suvereniteetti puolijohdeteknologioiden ja -sovellusten alalla. Hieman yli 1,5 vuotta sen jälkeen, kun sirusäädös tuli voimaan, se on edistynyt merkittävästi sen varmistamisessa, että Eurooppa voi täyttää puolijohdetarpeensa ja lisätä valmiuksiaan innovoida ja tuottaa puolijohteita Euroopassa.
Ensimmäisen pilarin puitteissa Siruja Euroopalle -aloitteen määrärahoista on jo sidottu yli 85 prosenttia, mikä yhdistää huippututkimuksen teollisiin sovelluksiin. Siruyhteisyritys tukee viittä pilottihanketta yhteensä 3,7 miljardin euron eurooppalaisella ja kansallisella rahoituksella. Kaikki jäsenvaltiot ja Norja ovat nyt perustaneet tai ovat lähellä perustaa osaamiskeskuksia alueelleen. Nämä keskukset ovat keskeisessä asemassa, kun yrityksille (erityisesti pk-yrityksille ja startup-yrityksille) tarjotaan olennaisia resursseja puolijohderatkaisujen kehittämiseen, mukaan lukien tuki, koulutus ja pääsy sirusäädöksen nojalla perustettuihin suuriin infrastruktuurilaitoksiin. Lisäksi pk-yritykset ja startup-yritykset voivat hakea suunnittelualustan käyttöä tämän vuoden loppuun mennessä. Lisäksi kuusi huippuhanketta on juuri valittu osaksi EU:n 200 miljoonan euron investointia kvanttisiruihin. Nämä hankkeet nopeuttavat läpimurtoja kvanttisovelluksissa, kuten tietojenkäsittelyssä, viestinnässä ja tunnistuksessa. Sirurahastosta Euroopan innovaationeuvosto ja valikoidut kumppanit tarjoavat jo pääomatukea puolijohdealan startup-yrityksille.
Toisen pilarin puitteissa sirusäädöksellä on jo saatu liikkeelle yli 80 miljardin euron investoinnit sirujen valmistuskapasiteettiin, mikä on osaltaan kasvattanut EU:n markkinaosuutta kilpailijoihin nähden. Komissio on jo hyväksynyt seitsemän ensimmäistälaatuaan olevaa valtiontukipäätöstä, joiden arvo on jo yli 31,5 miljardia euroa julkisia ja yksityisiä investointeja. Tämän lisäksi komissio on hyväksynyt Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen, jäljempänä ’IPCEI-hanke’, jolla tuetaan tutkimusta, innovointia ja mikroelektroniikan ja viestintäteknologian ensimmäistä teollista käyttöönottoa koko arvoketjussa yli 21 miljardin euron julkisilla ja yksityisillä investoinneilla. Integroitujen tuotantolaitosten ja EU:n avointen tilausvalmistajien asemaa koskevia päätöksiä odotetaan ennen kesää. Ensimmäisten hankkeiden ja Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden (IPCEI) lisäksi useita muita hankkeita on vielä kehitteillä tai valmisteilla.
Pilarin III puitteissa Euroopan puolijohdeneuvosto on aktiivisesti ohjannut edistymistä – koordinoinut kansallisia toimia ja seurannut toimitusketjun häiriönsietokykyä. Jäsenvaltiot ovat jo toimittaneet tietoja ”keskeisten markkinatoimijoiden” tunnistamiseksi (jotka otetaan huomioon komission meneillään olevassa alan strategisessa kartoituksessa) mutta myös puolijohteiden toimitusketjuun Euroopassa liittyvien taloudellisen turvallisuuden osatekijöiden arvioimiseksi. Toimitusketjun seuranta on edennyt huomattavasti analysoimalla EU:n asemaa puolijohdealalla maailmanlaajuisesti. Kaikki tämä auttaa ymmärtämään paremmin Euroopan toimitusketjuihin liittyviä riskejä ja mahdollisia lieventäviä toimenpiteitä, joita voitaisiin harkita havaittuihin riskeihin puuttumiseksi.