Runkoverkot, mukaan lukien merenalaiset kaapelit, ovat kriittisiä infrastruktuureja, joilla on keskeinen rooli suuren kapasiteetin yhteyksien varmistamisessa sekä digitaalisten yhteyksien häiriönsietokyvyn ja turvallisuuden parantamisessa, kuten Safer Together -raportissa korostetaan. Lisäksi valkoisessa kirjassa Euroopan digitaalisen infrastruktuurin tarpeiden hallinnasta ja merenalaisten kaapeli-infrastruktuurien turvallisuudesta ja häiriönsietokyvystä annetussa suosituksessa komissio esittää erityistoimia, joilla arvioidaan ja parannetaan unionin ja sen jäsenvaltioiden välistä koordinointia nykyisten ja uusien merenalaisten kaapeli-infrastruktuurien turvallisuuden ja häiriönsietokyvyn osalta. Tähän sisältyy kaapeleiden ja niihin liittyvien riskien kartoitus. Verkkojen Eurooppa -välineen digitaaliosio on yksi suosituksessa mainituista rahoitusvälineistä, joilla tuetaan strategisten kaapelihankkeiden käyttöönottoa.
Verkkojen Eurooppa -välineen digitaaliosion kolmannesta ehdotuspyynnöstä rahoitetuilla hankkeilla edistetään merkittävästi Euroopan ja Afrikan (esim. Medusa Africa- tai Canalink-Marokko-hankkeet), Lähi-idän (esim. BlueMed East -hanke) ja Aasian (arktiset yhteydet) välisiä maailmanlaajuisia yhteyksiä sekä vahvistetaan Välimeren, Atlantin, Itämeren ja Manner-Euroopan (myös Keski- ja Itä-Euroopan) jäsenvaltioiden välisiä yhteyksiä.
Lisätietoja kaapelien kehittämishankkeista on liitteessä (PDF).
Uusilla hankkeilla tuetaan myös yhteyksiä syrjäisimmillä alueilla ja merentakaisissa maissa ja alueilla, kuten Tyynellämerellä (esim. NUANUA-hanke), Karibialla (esim. BCA-hanke), Kanariansaarilla (esim. PENCAN-X-hanke) ja Azorien ja Madeiran alueella (esim. Atlantic CAM - CM-hanke).
Kaikki Verkkojen Eurooppa -välineen avustusten saajat ovat EU:n määräysvallassa olevia yksiköitä, ja käyttöön otettavat kaapelit on rakennettu turvallisella teknologialla. Sen lisäksi, että lähes kaikki rahoitetut kaapelit takaavat teratavujen turvallisen tiedonsiirron sekunnissa, ne sisältävät SMART-teknologiaa, joka toimii suurina maantieteellisinä antureina lähellä olevien toimintojen valvomiseksi ja varhaisvaroitusjärjestelminä itse infrastruktuurin suojelemiseksi.
Verkkojen Eurooppa -välineen vuosien 2024–2027 toisessa digitaalisessa työohjelmassa osoitetaan 542 miljoonaa euroa lisää verkkoyhteyksien runkoverkkohankkeiden yhteisrahoitukseen, mikä tarkoittaa, että unionin investointisuunnitelmat näihin kriittisiin infrastruktuureihin ovat nykyisen rahoituskehyksen aikana lähes miljardi euroa. Verkkojen Eurooppa -välineen toiseen digitaaliosioon liittyvä neljäs ehdotuspyyntö on tällä hetkellä avoinna 13. helmikuuta 2025 saakka.