Ehdotus älykkäitä kaupunkeja ja yhteisöjä koskeviksi eurooppalaisiksi yhteentoimivuuspuitteiksi (EIF4SCC)

Komissio (PO DIGIT ja PO CONNECT) nimesi Deloitten ja KU Levenin valmistelemaan ehdotuksen älykkäitä kaupunkeja ja yhteisöjä koskeviksi eurooppalaisiksi yhteentoimivuuspuitteiksi. Vaikka sähköisen hallinnon eurooppalainen yhteentoimivuusjärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2010, tämä on ensimmäinen kerta, kun siinä kehitetyt käsitteet ja ideat on mukautettu paikallisiin olosuhteisiin.

EIR4SCC:n tavoitteena on tarjota EU:n paikallishallinnon johtajille määritelmiä, periaatteita, suosituksia, käytännön käyttötapauksia, joita on saatu kaupungeilta ja yhteisöiltä eri puolilta Eurooppaa ja muualta, sekä yhteistä mallia, jolla helpotetaan palvelujen tarjoamista yleisölle eri aloilla, kaupungeissa, alueilla ja rajoilla.

Lähde: Euroopan komissio

Kehys kehitettiin tukeutumalla aiempiin ja käynnissä oleviin aloitteisiin, kuten Living-in.EU-liikkeeseen, vuoden 2017 eurooppalaisiin yhteentoimivuusperiaatteisiin (EIF), vähimmäisyhteentoimivuusmekanismeihin (MIMs Plus) ja EU:n rahoittamiin aloitteisiin (esim. Verkkojen Eurooppa -väline (CEF) Digital Building Blocks, Smart Cities Marketplace, Intelligent Cities Challenge, Digital Transition Partnership – Urban Agenda) ja EU:n rahoittamiin hankkeisiin (synkronisuus,Triangulum jne.) ja niiden täydentävyyteen.

Miksi kaupungit ja yhteisöt tarvitsevat yhteentoimivuutta?

EIR4SCC:n tavoitteena on tarjota yleinen kehys kaikentyyppiselle yhteentoimivuudelle ja siitä, miten se voi edistää älykkäämmän kaupungin/yhteisön kehittämistä. Tämä tasoittaa tietä kansalaisille ja yrityksille tarjottaville palveluille paitsi yhdessä kaupungissa myös kaupunkien, alueiden ja rajojen yli.

Älykkäitä kaupunkeja ja yhteisöjä koskevat eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet

EIR4SCC sisältää kolme käsitettä (yhteentoimivuus, älykäs kaupunki tai yhteisö, EIR4SCC), viisi periaatetta (jotka perustuvat asumista.EU:ssa koskevaan julistukseen) ja seitsemän osatekijää (jotka koostuvat viidestä yhteentoimivuuden osatekijästä, yhdestä monialaisesta kerroksesta – integroidusta palvelunhallinnasta ja yhteentoimivuuden hallinnan perustasosta).

Lähde: Euroopan komissio

Yhteentoimivuuden osatekijät

EIR4SCC:tä koskevassa ehdotuksessa yksilöitiin viisi yhteentoimivuuden osa-aluetta, jotka ovat tärkeitä kaupunkien ja yhteisöjen kannalta. Ne vastaavat vuoden 2017 eurooppalaisiin yhteentoimivuusperiaatteisiin sisältyviä yhteentoimivuuden ”tasoja”, joihin on lisätty kulttuurinen yhteentoimivuus. Raportissa annetaan esimerkkejä EU:n kaupungeista, jotta voidaan havainnollistaa, miten niitä sovelletaan käytännössä.

• Teknisellä yhteentoimivuudella tarkoitetaan rajapintaeritelmien, yhteenliittämispalvelujen, tietojen integrointipalvelujen, tietojen esittämisen ja vaihdon sekä suojattujen viestintäprotokollien sisällyttämistä. Avoimet tekniset eritelmät olisi räätälöitävä siihen erityisympäristöön, jossa niitä käytetään. Esimerkiksi vähimmäisyhteentoimivuusmekanismit (MIMs Plus) ja Verkkojen Eurooppa -välineen rakenneosat, jotka perustuvat yhteisesti sovittuihin avoimiin standardeihin ja avoimiin teknisiin eritelmiin, varmistavat datan, järjestelmien ja palvelujen yhteentoimivuuden kaupunkien ja toimittajien välillä eri puolilla maailmaa ja voivat ohjata niitä, jotka työskentelevät yhteentoimivuuden parissa älykkäiden kaupunkien ekosysteemissä.
• Semanttisella yhteentoimivuudella tarkoitetaan sitä, että vaihdettujen tietojen muoto ja merkitys säilytetään ja ymmärretään yksityishenkilöiden ja organisaatioiden välisessä tietojenvaihdossa. Semanttiseen yhteentoimivuuteen sisältyy sekä semanttisia että syntaktisia näkökohtia. Semanttinen näkökulma viittaa tietoelementtien merkitykseen ja niiden väliseen suhteeseen, ja siihen kuuluvat tietomallit, kontrolloidut sanastot ja yhteiset koodiluettelot tietojenvaihdon kuvaamiseksi. Syntaktisella näkökohdalla tarkoitetaan vaihdettavien tietojen tarkkaa muotoa kieliopin ja -muodon osalta.
• Organisaation yhteentoimivuudella tarkoitetaan tapaa, jolla organisaatiot mukauttavat prosessejaan, vastuualueitaan ja odotuksiaan yhteisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Organisaation yhteentoimivuudella tarkoitetaan prosessien dokumentointia, integrointia tai yhdenmukaistamista sekä asiaankuuluvien tietojen vaihtoa. Käyttäjäyhteisön aktiivinen osallistuminen ratkaisujen kehittämiseen on osa organisatorista yhteentoimivuuden komponenttia.
• Oikeudellisella yhteentoimivuudella tarkoitetaan sen varmistamista, että yksityishenkilöt ja organisaatiot, olivatpa ne julkisia tai ei-julkisia organisaatioita, jotka toimivat erilaisten oikeudellisten ja sääntelykehysten, hankintasääntöjen, -politiikkojen ja -strategioiden mukaisesti, voivat tehdä yhteistyötä. Politiikan, sääntelyn ja lainsäädännön olisi mahdollistettava palvelujen luominen kaupunkien ja yhteisöjen sisällä ja niiden välillä. Olisi päästävä selkeään yhteisymmärrykseen siitä, miten politiikoissa, asetuksissa ja lainsäädännössä esiintyviä eroja olisi käsiteltävä, mukaan lukien mahdollisuus uusiin toimintalinjoihin, asetuksiin ja lainsäädäntöön. Datan jakamiseen vaikuttaa voimakkaasti esimerkiksi oikeudellinen yhteentoimivuus, koska se edellyttää datalisenssien kehittämistä ja käyttöä.
• Kulttuurin yhteentoimivuudella tarkoitetaan toimia, joita yksittäiset henkilöt ja organisaatiot toteuttavat ottaakseen huomioon sosiaaliset ja kulttuuriset erot ja tarvittaessa organisatoriset kulttuurierot.
• Yhteentoimivuuden hallinnoinnin perusta on keskeinen osa yhteentoimivuutta koskevaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Siinä viitataan päätöksiin, jotka koskevat yhteentoimivuusperiaatteita, institutionaalisia järjestelyjä, organisaatiorakenteita, tehtäviä ja vastuita, politiikkoja, sopimuksia ja muita yhteentoimivuuden varmistamiseen ja seurantaan liittyviä näkökohtia paikallisella, kansallisella ja EU:n tasolla. Tämäntyyppisen yhteentoimivuuden toteuttamiseksi kaupungin monimutkaisessa ympäristössä ehdotukseen sisältyy integroidun palvelunhallinnan käsitteellinen malli, jota paikallisviranomaiset voivat mukauttaa organisaatioidensa erityisrakenteiden mukaan.

Yhdennetyn palvelunhallinnan käsitteellinen malli älykkäässä kaupungissa tai yhteisössä (SCC)

Sen varmistamiseksi, että EU:n paikallishallinnon johtajat voivat helposti soveltaa EIR4SCC:tä kaupungissaan tai yhteisössään, kehitettiin käsitteellinen malli integroitua palvelunhallintaa varten. Tässä käsitteellisessä mallissa esitetään toimien koordinointiin tarvittava hallintotuki.

Vuoden 2017 eurooppalaisissa yhteentoimivuusperiaatteissa viitataan palvelujen julkiseen luonteeseen ja todetaan, että eurooppalaisten julkisten palvelujen tarjoaminen edellyttää usein julkishallintojen yhteistyötä loppukäyttäjien tarpeiden täyttämiseksi ja julkisten palvelujen tarjoamiseksi yhdennetyllä tavalla. Koska ei-julkishallinnon toimijoiden rooli palvelujen tarjoamisessa älykkäässä kaupungissa tai yhteisössä tunnustetaan, käsite ” yleisö ” poistetaan. Koska huomattava määrä dataa ja tietoa älykkäässä kaupungissa ei ole julkishallinnon käsissä, palvelujen integroidun hallinnon on omaksuttava laajempi näkemys.

Integroidulla palvelunhallinnalla tarkoitetaan hallintoympäristöä, ja se kattaa kaikki yhteentoimivuuden osatekijät: kulttuurinen, oikeudellinen, organisatorinen, semanttinen ja tekninen. Jatkuva tehtävä on varmistaa yhteentoimivuus luotaessa kulttuuriympäristöä, valmisteltaessa oikeudellisia välineitä, organisoitaessa yhteistyöprosesseja, vaihdettaessa tietoja ja vaihdettaessa tietoja SCC-palvelujen tarjoamisessa. Yhdennetty palveluhallinta johtaa yhdennettyyn palvelupolkuun ja yhteisiin työnkulkuihin.

Mallissa on kuusi keskeistä osaa:

1. Palvelujen käyttäjien – asukkaiden, vierailijoiden, yritysten, organisaatioiden ja hallintovirkamiesten – olisi osallistuttava aktiivisesti älykkäiden kaupunkien ja yhteisöpalvelujen luomiseen. Palvelun käyttäjät voivat antaa panoksensa digitaalisesti, mikä parantaa heille tarjottavia palveluja. Tämä dynamiikka edellyttää jatkuvaa tietojenvaihtoa, turvatoimia ja yksityisyyden suojaa.
2. Integroituja SCC-palveluja – Integroituja SCC-palveluja voi tarjota julkinen sektori tai julkisen ja muun kuin julkisen sektorin välinen yhteistyö. Esimerkkejä ovat pilvipalveluihin perustuvien ja käyttäjäystävällisen käyttöliittymän palvelujen kehittäminen palvelujen käyttäjille sekä paikallisen digitaalisen kwinin kehittäminen. Digitaalinen kaksonen on kaupungin tai yhteisön digitaalinen kopio, jonka avulla poliittisia päätöksiä voidaan testata digitaalisessa ympäristössä. Näissä palveluissa voidaan hyödyntää uudelleenkäytettävissä olevia rakenneosia. Esimerkkejä tällaisista rakenneosista ovat ISA²-ratkaisut ja Verkkojen Eurooppa -välineen (CEF) rakenneosat, jotka tarjoavat perusvalmiuksia ja joita voidaan käyttää kaikissa eurooppalaisissa hankkeissa, joilla helpotetaan digitaalisten julkisten palvelujen tarjoamista yli rajojen. Esimerkkejä ISA²- ja CEF-lohkoista ovat perussanastot, sähköinen allekirjoitus ja sähköinen laskutus.
3. Sekä julkiset että yksityiset palveluntarjoajat tarjoavat erilaisia palveluja palvelujen käyttäjille kaupungissa tai yhteisössä. Ne vaihtelevat lapsen syntymän rekisteröinnistä jätteenkeräykseen ja katuvalojen hallintaan. Palveluntarjoajien ja palvelujen käyttäjien välinen vuorovaikutus älykkään kaupungin yhteydessä voi tapahtua yhteisessä vakiosopimuslausekeneuvostossa. Neuvosto kokoaa yhteen nämä toimijat ja voi auttaa palvelutarpeiden tunnistamisessa, niiden toteuttamisen suunnittelussa, palvelujen tarjoamisen toteuttamisessa ja tulosten arvioinnissa.
4. Tietolähteet ja palvelut – Kaupungissa on monia tietolähteitä, kuten hallinnollisia tietoja, tieteellistä tietoa, joukkoista ja tilastotietoa, esineiden internetin kautta kerättyjä tietoja, ympäristö- ja kaupunkitunnistimien avulla kerättyjä tietoja tai kaupungin asukkaiden tuottamia tietoja. Tiedot voidaan luokitella avoimiksi, jaetuiksi tai suljetuiksi omistukseen, yksityisyyteen ja turvallisuuteen liittyvistä syistä. Dataa voidaan jakaa älykkäiden kaupunkien tai yhteisöjen julkisten ja ei-julkisten toimijoiden välillä palveluntarjonnan parantamiseksi. Myös palvelut voivat olla avoimia, jaettuja tai suljettuja.  Euroopan komission ja kansallisten, alueellisten ja paikallisten hallintojen kehittämät avoimet ja jaetut palvelut ovat sekä julkisten että muiden toimijoiden saatavilla uudelleenkäyttöä varten (esimerkiksi Verkkojen Eurooppa -välineen rakenneosat). Niiden avulla palveluntarjoajat voivat tarjota integroituja palveluja kustannustehokkaalla ja standardoidulla tavalla, mikä lisää palveluntarjoajien tehokkuutta ja mahdollisesti käyttäjäystävällisyyttä palvelujen käyttäjien kannalta. Julkiset ja yksityiset toimijat vaihtavat dataa ja palveluja yhteisen älykkään kaupungin tai yhteisön data-alustan kautta, jota kutsutaan myös paikalliseksi data-alustaksi. Kaikenlaista kaupungissa saatavilla olevaa ja siellä luotua dataa voidaan tarjota uudelleen käytettäväksi dataalustan kautta tietyin uudelleenkäytettävyysehdoin. Palvelun käyttäjillä on myös keskeinen rooli data-alustalla, sillä ne tuottavat dataa toiminnassaan kaupungin kanssa ja käyttävät palveluntarjoajien tarjoamia palveluja. Yksityisyyden suoja ja tietoturva ovat ratkaisevan tärkeitä, ja data-alusta voi helpottaa ja valvoa niitä.
5. Teknologia – mahdollistaa datan keräämisen, tallentamisen, jakamisen, päivittämisen ja säilyttämisen ja luo mahdollisuuden uudelleenkäytettävien palvelujen rakentamiseen. Sen avulla palveluntarjoajat voivat luoda palveluja ja käyttäjät voivat osallistua aktiivisesti näiden palvelujen luomiseen. Esimerkkejä SCC-kontekstissa merkityksellisistä teknologioista ovat tekoäly, massadata, lohkoketju, pilvipalvelut, suurteholaskenta, digitaaliset kytkyet, dataalustat, esineiden internet, mobiilisovellukset jne.
6. Turvallisuus ja yksityisyys ovat ensisijaisia huolenaiheita palvelujen tarjonnassa, ja sekä julkishallinnon että muiden kuin julkisten toimijoiden on varmistettava, että noudatetaan sisäänrakennettua ja sisäänrakennettua yksityisyyden suojaa koskevaa lähestymistapaa. Palvelut eivät saisi olla alttiita hyökkäyksille, ja niiden on oltava tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevien sopimusperusteisten ja oikeudellisten velvoitteiden mukaisia.

Seuraavat vaiheet

Euroopan komissio kannustaa alue-, kaupunki- ja yhteisötason paikallisviranomaisia tarkistamaan ehdotusta eurooppalaisista yhteentoimivuuspuitteista älykkäitä kaupunkeja ja yhteisöjä varten (EIF4SCC) ja siihen liittyvää tutkimusraporttia, jossa esitetään yksityiskohtaisesti menetelmät, kirjallisuuskatsaus ja sidosryhmien osallistumisprosessi. EIR4SCC:tä koskevasta ehdotuksesta keskustellaan Living-in.EU-yhteisössä ja muilla foorumeilla, jotta se voitaisiin hyväksyä komission virallisena asiakirjana käyttäjien ja sidosryhmien palautteen pohjalta.

Lisätietoja Twitterissä @ConnectCitiesEU