Kysymyksiä ja vastauksia: Ohjeita disinformaatiota koskevien käytännesääntöjen vahvistamiseksi

Käytännesäännöistä

Mitkä ovat disinformaatiota koskevat käytännesäännöt?

Käytännesäännöissä vahvistetaan verkkoalustoja ja mainosalaa koskevat periaatteet ja sitoumukset, joilla torjutaan disinformaation leviämistä verkossa EU:ssa ja jonka allekirjoittajat ovat sopineet toteuttavansa. Se on maailman ensimmäinen itsesääntelyväline disinformaation torjumiseksi. Käytännesääntöjen vuoden 2020 arviointi osoitti, että se on hyvä esimerkki jäsennellystä yhteistyöstä verkkoalustojen kanssa avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi. Siinä havaittiin myös puutteita, kuten epäyhtenäinen ja puutteellinen soveltaminen alustojen ja EU-maiden välillä, puutteita käytännesääntöjen sitoumusten kattavuudessa, joita disinformaatiota koskevien käytännesääntöjen vahvistamista koskevilla ohjeilla pyritään korjaamaan.

Mitkä ovat käytännesääntöjä koskevat ohjeet?

Ohjeissa esitetään komission odotukset siitä, miten alustojen ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien olisi vahvistettava disinformaatiota koskevia käytännesääntöjä puutteiden ja puutteiden korjaamiseksi ja avoimemman, turvallisemman ja luotettavamman verkkoympäristön luomiseksi. Siinä vahvistetaan myös käytännesääntöjen täytäntöönpanon vankan seurantakehyksen kulmakivet. Ohjeiden tarkoituksena on kehittää nykyisiä käytännesääntöjä kohti digipalvelusäädöksen mukaista yhteissääntelyvälinettä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta digipalvelusäädöksen lopullista sopimusta ja kuten Euroopan demokratian toimintasuunnitelmassa todetaan. Vahvistetut käytännesäännöt tarjoavat varhaisessa vaiheessa mahdollisuuden suunnitella asianmukaisia toimenpiteitä, joilla puututaan alustojen palvelujen toiminnasta ja käytöstä aiheutuviin järjestelmäriskeihin ennakoitua digipalvelusäädöksen riskinarviointia ja riskien lieventämistä koskevaa kehystä silmällä pitäen.

Miten ohjeissa korjataan nykyisten käytännesääntöjen puutteet?

Ohjeilla puututaan tärkeimpiin puutteisiin ja puutteisiin, jotka havaittiin komission vuoden 2020 arvioinnissa käytännesäännöistä. Ohjeissa otetaan huomioon myös covid-19:n disinformaation seurantaohjelmasta saadut kokemukset. Se kehottaa allekirjoittajia sitoutumaan vahvemmin siihen, että disinformaation leviämiseen reagoidaan tehokkaammin, käytännesääntöjä sovelletaan johdonmukaisemmin alustoilla ja EU-maissa, vahvistetaan seurantajärjestelmää, jossa on selkeät keskeiset tulosindikaattorit, sekä asianmukainen mekanismi käytännesääntöjen säännöllistä mukauttamista varten. Siinä ehdotetaan käytännesääntöjen soveltamisalan ja soveltamisalan laajentamista ja esitetään, miten käytännesääntöjen sitoumuksia olisi vahvistettava. Se kehottaa esimerkiksi tehostamaan toimia, joilla demonisoidaan disinformaation levittäjät, lisätään poliittisen mainonnan avoimuutta, puututaan manipuloivaan käyttäytymiseen, lisätään käyttäjien vaikutusmahdollisuuksia, parannetaan yhteistyötä faktantarkistajien kanssa ja varmistetaan tutkijoiden pääsy tietoihin.

Mikä on tehostetun säännöstön soveltamisala ohjeiden mukaan?

Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmassa disinformaatio määritellään ”vääräksi tai harhaanjohtavaksi sisällöksi, jota levitetään tarkoituksena harhauttaa tai turvata taloudellinen tai poliittinen hyöty ja joka voi aiheuttaa vahinkoa yleisölle”. Vaikka käytännesääntöjen päätavoite on edelleen disinformaatio suppeassa merkityksessä, vahvistetuilla käytännesäännöillä olisi pyrittävä siihen, että allekirjoittajilla on asianmukaiset toimintapolitiikat ja oikeasuhteiset toimet myös väärän tiedon aiheuttamien riskien lieventämiseksi silloin, kun on olemassa merkittävä yleisövahinkoulottuvuus ja asianmukaiset takeet sananvapaudesta. Ohjeissa käytetty yleinen termi ”disinformaatio” kattaa myös sekä informaation vaikuttamisoperaatiot että sekaantumisen, myös ulkomaisten toimijoiden taholta, kun tiedon manipulointia käytetään siten, että siitä aiheutuu merkittävää haittaa yleisölle.

Ketkä ovat käytännesääntöjen allekirjoittajia?

Nykyisten allekirjoittajien joukossa on EU:ssa toimivia merkittäviä verkkoalustoja sekä toimialajärjestöjä ja asiaankuuluvia toimijoita verkko- ja mainosekosysteemeissä. Ne ovat: Google, Facebook, Twitter, Microsoft, TikTok, Mozilla, DOT Europe (entinen EDiMA), World Federation of Advertisers (WFA) ja sen belgialainen vastapuoli, Belgian mainostajien liitto (UBA);  Euroopan viestintävirastojen liitto (EACA) ja sen kansalliset jäsenet Ranskasta, Puolasta ja Tšekin tasavallasta – Association des Agences Conseils en Communication (AACC), Stowarzyszenie Komunikacji Marketingowej/Ad Artis Art Foundation (SAR) ja Asociace Komunikacnich Agentur (AKA) – Interactive Advertising Bureau (IAB Europe), Kreativitet & Kommunikation ja Goldbach Audience (Sveitsi) AG.

Miten käytännesääntöjen sitoumukset pannaan täytäntöön? Entä digipalvelusäädöksen perustama yhteissääntelykehys?

Ohjeet ovat osa komission kattavia toimia disinformaation torjumiseksi, ja niissä esitetään myös vankan seurantakehyksen kulmakivet. Ohjeiden tarkoituksena on kehittää nykyisiä käytännesääntöjä kohti käytännesääntöjä osana digitaalisia palveluja koskevassa säädöksessä säädettyä yhteissääntelykehystä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta digipalvelusäädöksen lopullista sopimusta yhteislainsäädännössä. Osana yhteissääntelykehystä digipalvelusäädöksessä määritellään tietyt tavoitteet ja vähimmäisvaatimukset, joita käytännesäännöissä on noudatettava.

Erittäin suuret alustat hyötyvät osallistumisesta vahvistettuihin käytännesääntöihin ennakoiden niihin ehdotetun digipalvelusäädöksen nojalla sovellettavia uusia pakollisia velvoitteita. Erityisesti riskinarvioinnin, riskien vähentämisen, käyttäjien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen ja mainonnan läpinäkyvyyden osalta. Tiukennetut käytännesäännöt tarjoavat näin ollen varhaisessa vaiheessa mahdollisuuden suunnitella asianmukaisia toimenpiteitä, joilla puututaan yhteen alustapalvelujen aiheuttamasta suurimmasta riskistä, kun otetaan huomioon digipalvelusäädöksen ehdotettu kehys. Pienemmät alustat ja muut sidosryhmät hyötyisivät myös siitä, että ne liittyisivät vahvistettuihin käytännesääntöihin asianmukaisiin sitoumuksiin, jotta ne voisivat hyötyä parhaista käytännöistään ja suojautua maineriskeiltä, joita niiden järjestelmien väärinkäyttö disinformaation levittämiseksi aiheuttaa.

Vaikka käytännesääntöjen mukaisesta yhteistyöstä on lukuisia etuja, käytännesääntöihin liittyminen on foorumin vapaaehtoinen päätös, myös ehdotetun digipalvelusäädöksen nojalla.

Voivatko uudet allekirjoittajat liittyä käytännesääntöön?

Kyllä, komissio kannustaa uusia allekirjoittajia liittymään käytännesääntöihin ja osallistumaan niiden tarkistamiseen, koska laajempi osallistuminen lisää käytännesääntöjen vaikutusta ja tehokkuutta. Yksi komission suosituksista käytännesääntöjen vahvistamiseksi on, että siihen sisällytetään räätälöityjä sitoumuksia, jotka vastaavat allekirjoittajien tarjoamien palvelujen moninaisuutta, niiden kokoa ja niiden erityisroolia ekosysteemissä. Allekirjoittajien olisi sitouduttava sitoumuksiin, jotka ovat niiden yksiköiden kannalta merkityksellisiä. Perspektiivin allekirjoittajat voivat jo ottaa yhteyttä komission yksiköihin liittyäkseen vahvistettuihin käytännesääntöihin ja osallistuakseen niiden laatimiseen.

Kuka voi olla mahdollinen uusi allekirjoittaja?

Mahdollisia uusia allekirjoittajia voivat olla EU:ssa toimivat vakiintuneet ja kehittyvät alustat, yksityiset viestipalvelut, verkkomainonnan ekosysteemin asiaankuuluvat sidosryhmät (esim. mainospörssit, mainosteknologian tarjoajat, brändin omistajat), muut toimijat, jotka tarjoavat palveluja, joita voidaan käyttää disinformaation demonstrointiin (esim. sähköiset maksupalvelut, sähköisen kaupankäynnin alustat, joukkorahoitus-/lahjoituspalvelut), sekä sidosryhmät, jotka voivat edistää käytännesääntöjen tehokasta toimintaa työkaluilla, välineillä, ratkaisuilla tai asiantuntemuksella.

Covid-19-taudin disinformaation seurantaohjelma

Miten covid-19:n disinformaation seurantaohjelmasta saadut kokemukset hyödyttävät vahvistettua säännöstöä?

Covid -19-taudin disinformaation seurantaohjelma on antanut perusteellisen yleiskuvan alustojen toteuttamista toimista koronavirusta ja rokotteita koskevien väärien ja harhaanjohtavien tietojen torjumiseksi. Se on osoittautunut hyödylliseksi avoimuustoimenpiteeksi, jolla varmistetaan alustojen julkinen vastuuvelvollisuus, ja se on tehnyt käytännesäännöistä stressitestin. Alustat ovat raportoineet toimista, joita on toteutettu arvovaltaisten lähteiden näkyvyyden lisäämiseksi, välineistä, jotka on kehitetty helpottamaan yleisen edun mukaisten luotettavien tietojen saatavuutta, alentaneet ja toteuttaneet toimia sellaisen sisällön osalta, joka sisältää todennäköisesti fyysistä haittaa aiheuttavaa virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa, kriisiä hyödyntävästä kielletystä mainonnasta ja rokotteita koskevan tarkan tiedon antamiseen tähtäävien toimien tehostamisesta.

Seurantaohjelmassa tuotiin esiin myös useita puutteita. Parannetun seurantajärjestelmän olisi mahdollistettava säännöllinen arviointi siitä, miten allekirjoittajat ovat panneet täytäntöön käytännesääntöjen sitoumukset, ja sen avulla olisi voitava arvioida käytännesääntöjen tehokkuutta disinformaation torjunnan välineenä. Seurantakehyksen olisi perustuttava vahvoihin ja täsmällisiin keskeisiin tulosindikaattoreihin, joilla mitataan allekirjoittajien toteuttamien politiikkojen tuloksia ja vaikutusta (”palvelutasoindikaattorit”) sekä keskeisiin tulosindikaattoreihin, joilla mitataan käytännesääntöjen yleistä vaikutusta disinformaatioon EU:ssa, jäljempänä ’rakenneindikaattorit’. Vahvistetulla käytännesäännöllä olisi varmistettava, että tiedot toimitetaan standardoiduissa muodoissa jäsenvaltioiden jaotteluin.

Mainosten sijoittelut ja poliittinen mainonta

Miten ohjeilla pyritään vähentämään disinformaation voittoa?

Alustojen ja kaikkien muiden verkkomainonnan ekosysteemin toimijoiden olisi tehtävä yhteistyötä disinformaation rahallistamisen lopettamiseksi mainostulojen avulla. Vahvistettujen käytännesääntöjen sitoumuksissa olisi sen vuoksi toteutettava yksityiskohtaisempia ja räätälöityjä toimia verkossa tapahtuvan mainonnan jakeluun liittyviin disinformaatioriskeihin puuttumiseksi. Lisäksi tuotemerkin turvallisuusvälineisiin olisi sisällytettävä faktantarkistajien ja tutkijoiden analyysi disinformaatiokampanjoiden lähteistä. Tuotemerkkien omistajien ja mainostajien olisi sen sijaan sitouduttava välttämään mainostensa sijoittamista disinformaation viereen tai paikkoihin, joissa disinformaatiota toistuvasti julkaistaan.

Miten ohjeissa otetaan huomioon tuleva lainsäädäntö sponsoroidun poliittisen sisällön avoimuudesta?

Poliittista mainontaa koskevien käytännesääntöjen tarkistamisessa on otettava huomioon tuleva lainsäädäntöehdotus, ja se on tärkeä väline konkreettisen edistyksen aikaansaamiseksi sekä ennen lainsäädäntöä että lainsäädäntökehyksen avulla. Vahvistetuissa käytännesäännöissä olisi kehitettävä toimialavetoisia ratkaisuja, joilla tuetaan sen täytäntöönpanoa ja saavutetaan jatkuvaa edistystä tällä alalla. Ohjeissa ehdotetaan, että käytännesääntöjen allekirjoittajien sitoumuksia lisätä poliittisten mainosten avoimuutta ja julkistamista vahvistetaan. Nämä mainokset olisi merkittävä selkeästi ja tehokkaasti maksulliseksi sisällöksi, ja käyttäjien olisi kyettävä ymmärtämään, että näytetty sisältö sisältää poliittisiin kysymyksiin liittyvää mainontaa.

Käyttäjän valtuuttaminen

Miten vahvistetulla säännöstöllä olisi puututtava manipuloivaan käyttäytymiseen?

Ohjeissa ehdotetaan käytännesääntöjen vahvistamista, jotta voidaan kattaa kattavasti disinformaation levittämiseen käytettävät nykyiset ja uudet manipulointimuodot, kuten botit, väärennetyt tilit, järjestäytyneet manipulointikampanjat ja tilinotot. Räätälöidyillä sitoumuksilla olisi puututtava haavoittuvuuksiin ja varmistettava manipuloivan käyttäytymisen vaikutusten vähentämiseksi toteutettujen toimien avoimuus ja vastuuvelvollisuus.

Mitä toimenpiteitä ohjeissa ehdotetaan käyttäjien tietoisuuden lisäämiseksi?

Disinformaation leviämisen rajoittamisessa on olennaisen tärkeää tarjota käyttäjille välineitä verkkoympäristön ymmärtämiseksi ja vastuullisemman käyttäytymisen edistämiseksi verkossa. Ohjeissa kehotetaan käytännesääntöjen allekirjoittajia sitoutumaan turvalliseen suunnitteluun palvelujensa arkkitehtuuria ohjaavana periaatteena. Tämä tarkoittaa, että allekirjoittajien olisi sitouduttava arvioimaan järjestelmiensä aiheuttamat riskit ja suunnittelemaan palvelujensa arkkitehtuuri siten, että disinformaation leviämiseen ja lisäämiseen liittyvät riskit minimoidaan.

Vahvistettuihin käytännesääntöihin olisi sisällytettävä konkreettisia toimenpiteitä disinformaation viruslevitystä ruokkivien suosittelujärjestelmien riskien lieventämiseksi, yleisen edun mukaisten luotettavien tietojen näkyvyyden parantamiseksi ja varoitusten antamiseksi käyttäjille, jotka ovat olleet vuorovaikutuksessa sellaisen sisällön kanssa, jonka faktantarkistajat ovat todenneet vääräksi tai harhaanjohtavaksi. Käyttäjille on myös annettava enemmän virastoa esimerkiksi siten, että he voivat ilmoittaa disinformaatiosta ja mukauttaa suosittelujärjestelmien mieltymyksiä. Allekirjoittajia kannustetaan jatkamaan toimiaan medialukutaidon edistämiseksi.

Voimaannuttaa tutkimus- ja faktantarkistusyhteisöä

Miten voidaan varmistaa, että tutkimusyhteisöllä on käytettävissään tarvittavat tiedot disinformaation asianmukaiseen tutkimiseen?

Tutkijoilla, kansalaisjärjestöillä, tutkivilla toimittajilla ja muilla kuin akateemisilla tutkijoilla on tärkeä rooli disinformaatioon liittyvien riskien kehityksen ymmärtämisessä. Tutkimuksen laatu tällä alalla riippuu siitä, saavatko alustadatan tutkijat käyttöönsä. Komissio pyytää allekirjoittajia parantamaan huomattavasti nykyistä tilannetta, jolle on ominaista satunnaisten ja mielivaltaisten tietojen toimittaminen, joka ei vastaa kaikkia tutkimustarpeita. Allekirjoittajien olisi sen vuoksi työskenneltävä yhteistyössä tutkimusyhteisön, Euroopan digitaalisen median seurantakeskuksen (EDMO) ja asiaankuuluvien kansallisten viranomaisten kanssa luodakseen yhdessä oikeudellisen ja vankan kehyksen tietojen saatavuudelle tutkimustarkoituksiin.

Miten käytännesäännöillä voidaan parantaa faktantarkistustoimien vaikutusta?

Sopimuksen allekirjoittajien olisi sitouduttava laajentamaan yhteistyötä faktantarkistajien kanssa, jotta puututtaisiin merkittäviin puutteisiin ja epäyhtenäisiin faktantarkistustoimiin eri yksiköissä ja EU-maissa. Faktantarkistuksen vaikutusta voidaan lisätä myös lisäämällä faktantarkistajien tuottaman sisällön sisällyttämistä ja näkyvyyttä. Allekirjoittajien olisi tarkasteltava tehokkaita merkintäjärjestelmiä sekä sellaisen yhteisen faktantarkistusrekisterin luomista, joka helpottaisi sen tehokasta käyttöä kaikilla alustoilla, jotta voidaan estää faktantarkistajien kumoama disinformaatio. Faktantarkistajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä olisi varmistettava heidän riippumattomuutensa, oikeudenmukainen palkkansa, edistettävä yhteistyötä ja helpotettava palvelujen kulkua.

Käytännesääntöjen seuranta

Miten käytännesääntöjen täytäntöönpanoa seurataan tulevaisuudessa?

Käytännesääntöjen arviointi ja meneillään oleva covid-19-disinformaation seurantaohjelma ovat antaneet hyödyllistä tietoa siitä, miten käytännesääntöjen seurantajärjestelmää voidaan vahvistaa. Parannetuissa käytännesäännöissä olisi vahvistettava seurantajärjestelmää ja luotava vankka kehys, joka sisältää uusia keskeisiä tulosindikaattoreita, joita voidaan mitata jäsenvaltioiden tasolla. Niiden avulla olisi voitava arvioida niiden politiikkojen vaikutusta, joita allekirjoittajat toteuttavat käytännesääntöjen mukaisten sitoumustensa täyttämiseksi, sekä käytännesääntöjen yleistä vaikutusta disinformaatioon EU:ssa.

Allekirjoittajien olisi julkaistava vahvistetun seurantakehyksen mukaisia säännöllisiä raportteja käyttäen yhdenmukaistettuja malleja, mukaan lukien vakiomuotoiset ja tarkastettavissa olevat muodot tietojen toimittamiseksi keskeisten tulosindikaattoreiden perusteella. Verkkopalvelujen, joilla on korkeampi riskiprofiili disinformaation leviämisen osalta, olisi raportoitava kuuden kuukauden välein sitoumusten täytäntöönpanosta ja arvioitava disinformaatioilmiöön liittyviä riskejä vuosittain. Muiden käytännesääntöjen allekirjoittajien olisi raportoitava vuosittain ja toimitettava toimintaansa vastaavat tiedot ja mittarit.

Ohjeissa ehdotetaan, että allekirjoittajien olisi sitouduttava perustamaan, perustamaan ja ylläpitämään julkisesti saatavilla oleva yhteinen verkossa toimiva avoimuuskeskus, joka tarjoaa yleiskuvan allekirjoittajien toteuttamista toimintalinjoista käytännesääntöjen sitoumusten täytäntöönpanemiseksi.

Mikä on pysyvän työryhmän rooli?

Pysyvän työryhmän olisi tarkasteltava käytännesääntöjen kehittämistä ja mukauttamista teknologian, yhteiskunnan, markkinoiden ja lainsäädännön kehityksen huomioon ottamiseksi. Työryhmän puheenjohtajana toimii komissio, ja siihen osallistuvat käytännesääntöjen allekirjoittajat sekä Euroopan ulkosuhdehallinnon, EDMO:n ja audiovisuaalisten mediapalvelujen eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmän (ERGA) edustajat. Siinä olisi esimerkiksi kehitettävä jäsenvaltioiden tasolla mitattavissa olevia rakenteellisia indikaattoreita ja mekanismeja tai otettava käyttöön riskinarviointimenetelmä, jolla reagoidaan nopeasti erityistilanteisiin ja kriiseihin, kuten vaaleihin tai pandemiaan.