Digitaalisen vuosikymmenen tilaa koskeva paketti 2025

Digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelma luo puitteet EU:n digitaaliselle muutokselle. Komissio seuraa sen kehitystä vuosittain laatimalla kertomuksen digitaalisen vuosikymmenen tilasta.

Raportissa kartoitetaan edistymistä vuoden 2030 tavoitteiden ja päämäärien saavuttamisessa. Siinä tuodaan esiin saavutuksia ja puutteita ja ehdotetaan konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia suosituksia EU-maille. Siinä arvioidaan myös usean maan hankkeissa saavutettua edistystä ja seurataan digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskevan eurooppalaisen julistuksen soveltamista.  

Vuoden 2025 raportissa tarkastellaan myös keskeisiä tekijöitä ja haasteita, kuten nykyistä geopoliittista paradigmaa, generatiivisen tekoälyn nousua ja sen vaikutusta kilpailukykyyn ja energiantuotantoon. Pysyvät strategiset riippuvuudet uhkaavat EU:n taloudellista turvallisuutta ja teknologista suvereniteettia erityisesti puolijohteiden, pilvi- ja datainfrastruktuurin sekä kyberturvallisuusteknologioiden aloilla. Vuoden 2025 kertomuksessa korostetaan tarvetta pitää ihmiset ja yhteiskunnat mukana yhä monimuotoisemmassa ja monitahoisemmassa ympäristössä. 

Vuoden 2025 kertomuksessa arvioidaan jäsenvaltioiden vuonna 2023 hyväksymiä päivitettyjä digitaalista vuosikymmentä koskevia kansallisia strategisia etenemissuunnitelmia.

Digitaalisen vuosikymmenen tilaa koskevassa vuoden 2025 kertomuksessa kehotetaan toteuttamaan uusia toimia digitalisaation ja teknologisen suvereniteetin alalla. 

Näitä kysymyksiä analysoidaan klustereissa, jotka määritellään sen mukaan, miten ne vaikuttavat seuraaviin:

• kilpailukykyinen, suvereeni ja häiriönsietokykyinen EU
• ihmisten suojeleminen ja voimaannuttaminen
• digitalisaation hyödyntäminen älykkään viherryttämisen edistämiseksi
• digitaalipolitiikan ja -menojen yhdenmukaistaminen 

Monimutkaisesta toimintaympäristöstä huolimatta digitaalista vuosikymmentä koskeva politiikkaohjelma (DDPP) on vuonna 2025 edelleen keskeinen kompassi, joka edistää EU:n digitalisaatiota. Edistystä on tapahtunut esimerkiksi julkisten palvelujen digitalisoinnissa, 5G-peruskattavuudessa ja reunasolmujen käyttöönotossa nopeampaa ja tehokkaampaa tietojenkäsittelyä varten, mutta kriittisiä puutteita on edelleen. Jäsenvaltiot toteuttivat toimia viime vuoden suositusten noudattamiseksi ja esittivät etenemissuunnitelmissaan yhteensä 1 910 toimenpidettä, joiden arvo on 288,6 miljardia euroa (1,14 prosenttia EU:n BKT:stä).  

Kertomuksessa tuodaan kuitenkin esiin rakenteellisia haasteita ja uusia huolenaiheita:

1. Vaikka edistystä on tapahtunut, yhteysinfrastruktuurin, kuten erillisten kuitu- ja 5G-verkkojen, käyttöönotto on edelleen jäljessä. Tiedot osoittavat, että reunasolmujen käyttöönotossa on tapahtunut tiettyjä parannuksia, jotka mahdollistavat nopeamman tietojenkäsittelyn ja pienemmän energiankulutuksen. Merenalaiset datakaapelit ja satelliittijärjestelmät ovat edelleen alikehittyneitä ja alttiita ulkoisille riippuvuuksille ja turvallisuusriskeille.
2. Tekoälyn, pilvipalvelujen ja massadatan käyttöönotto yrityksissä on parantunut, mutta sitä on nopeutettava. EU on edelleen riippuvainen tekoäly- ja pilvipalvelujen – joita käytetään usein julkisissa palveluissa – ulkoisista tarjoajista sekä puolijohteiden ja kvantti-infrastruktuurikomponenttien tuotannosta.
3. Hieman yli puolella eurooppalaisista (55,6 %) on perustason digitaaliset taidot, jotka ovat olennaisen tärkeitä yhteiskunnan sietokyvylle verkkouhkia vastaan, mukaan lukien uhat, jotka vaikuttavat tietojen eheyteen, henkiseen hyvinvointiin ja alaikäisiin. Sellaisten tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden saatavuus, joilla on pitkälle kehitettyjä taitoja, on edelleen vähäistä ja sukupuolten välinen kuilu on jyrkkä, mikä haittaa edistymistä keskeisillä aloilla, kuten kyberturvallisuudessa ja tekoälyssä.  
4. EU edistyi vuonna 2024 tasaisesti keskeisten julkisten palvelujen digitalisoinnissa. Merkittävä osa valtion digitaalisesta infrastruktuurista on edelleen riippuvainen EU:n ulkopuolisista palveluntarjoajista.
5. EU:n digitaalinen tulevaisuus on yhä riippuvaisempi vakaasta energiantuotannosta. Eksponentiaalisesti kasvava energiantarve, joka liittyy myös tekoälyn käytön lisääntymiseen, ylittää nopeasti puhtaan ja luotettavan energiahuollon ja verkkokapasiteetin kehittämisen kaikkialla EU:ssa. Tämä epäsuhta on kehittymässä mahdolliseksi merkittäväksi esteeksi keskeisten digitaaliteknologioiden laajentamiselle ja viivästyttää EU:n kykyä hyödyntää täysimääräisesti tekoälyyn ja datavetoiseen innovointiin perustuvaa taloudellista kilpailukykyä.
6. Siviili- ja puolustusalan välisen tehokkaan yhteistyön puute aiheuttaa viivästyksiä kaksikäyttöisten digitaaliteknologioiden, kuten tekoälyn, kvanttilaskennan ja puolijohteiden, edistämisessä.
7. Raportissa korostetaan myös kiireellisiä yhteiskunnallisia haasteita, jotka liittyvät digitalisaatioon EU:ssa. Teknologian kehittyessä digitalisaatio on lisännyt haavoittuvuuksia ja eriarvoisuutta, mikä vaikuttaa erityisesti alaikäisiin ja mielenterveyteen. Suuri huolenaihe on tietojen eheys, sillä 88 prosenttia eurooppalaisista ilmaisee huolensa valeuutisista ja verkossa tapahtuvasta manipuloinnista ja 90 prosenttia pitää lasten suojelua verkossa kriittisenä painopisteenä. Nämä riskit, joita tekoäly ja verkkoalustat lisäävät, uhkaavat heikentää demokraattista koskemattomuutta, syventää yhteiskunnallista polarisoitumista ja heikentää kansalaisten luottamusta.

Digitaalisen vuosikymmenen puolivälissä on aika toimia. Vuosi 2025 on keskeinen vuosi, jonka aikana nopeutetaan toimia keskeisiin haasteisiin vastaamiseksi ja EU:n digitalisaation vauhdittamiseksi. Saavuttamalla digitaalisen vuosikymmenen tavoitteet EU voi saada aikaan merkittäviä taloudellisia hyötyjä, joiden arvioidaan olevan jopa 1,8 prosenttia sen BKT:stä, turvata suvereniteettinsa ja varmistaa, että sen kansalaisia suojellaan ja että he voivat hyötyä täysimääräisesti digitaaliteknologian käyttöönotosta. 

Raportissa esitetään erityisiä suositeltuja toimia digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseksi:

• lisätään investointeja julkisista ja yksityisistä lähteistä ja parannetaan EU:n yritysten mahdollisuuksia saada riskipääomaa innovoinnin edistämiseksi ja strategisten teknologioiden laajentamiseksi. Kohdennetut investoinnit kriittisille aloille – kuten kehittyneeseen yhteysinfrastruktuuriin, huipputason puolijohteisiin, turvallisiin ja itsenäisiin pilvi- ja datainfrastruktuureihin, tekoälyyn ja kvanttilaskentaan, kyberturvallisuuteen ja digitaalisten taitojen kehittämiseen – olisi asetettava etusijalle, koska ne ovat valmiita tuottamaan merkittävää tuottoa kasvulle ja tuottavuudelle.
• EU:n rakenneuudistukset sisämarkkinoiden vahvistamiseksi ja yhdentämiseksi ja teknologisen ja taloudellisen suvereniteetin varmistamiseksi. Uudistuksilla pyritään parantamaan EU:n teknologioiden ja infrastruktuurien suvereniteettia ja turvallisuutta erityisesti yhteyksien ja julkisten palvelujen tarjoamisen alalla. EU pyrkii aktiivisesti näihin tavoitteisiin tulevilla toimenpiteillä, kuten digitaalisia verkkoja koskevalla säädöksellä, kvanttistrategialla sekä pilvipalvelujen ja tekoälyn kehittämistä koskevalla säädöksellä.
• yksinkertaistaminen ja EU:n yritysten hallinnollisen taakan vähentäminen sekä koontiasetuspakettien ja EU:n yrityslompakon kaltaisten aloitteiden aikaistaminen, mikä vähentää tarpeettomia monimutkaisuuksia ja luo innovatiivisemman ja kilpailukykyisemmän ympäristön EU:ssa. 

Tiedonanto ”Digitaalisen vuosikymmenen tila 2025: Jatketaan EU:n suvereniteetin ja digitaalisen tulevaisuuden rakentamista”,mukaan lukien kaksi liitettä: Liite 1: EU:n digitalisaation tila vuonna 2025: edistyminen ja horisontaaliset suositukset Liite 2: Lyhyet maakohtaiset raportit 2025

	Komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Digital Decade in 2025: Edistyminen ja näkymät” Tässä työasiakirjassa esitetään kattava katsaus digitaaliseen muutokseen EU:n tasolla digitaalisen vuosikymmenen keskeisten näkökohtien osalta.
	Komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Monitoring of horizontal recommendations 2024” Tässä asiakirjassa arvioidaan edistymistä digitaalisen vuosikymmenen tilasta vuonna 2024 annettujen EU:n tason suositusten noudattamisessa.
	Komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Progress report on multi-country projects” Tässä kertomuksessa esitellään valittujen useita maita kattavien hankkeiden ja eurooppalaisten digitaali-infrastruktuurikonsortioiden (EDIC) edistymistä toukokuun 2024 ja toukokuun 2025 välisenä aikana.
	Komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Monitoring of the European Declaration on Digital  Rights and Principles” Tämän seurantakertomuksen tarkoituksena on osoittaa, missä määrin EU ja jäsenvaltiot etenevät kohti eurooppalaisten arvojen muovaamaa digitalisaatiota.
	Komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Digital Decade 2025 country reports” Digitaalisen vuosikymmenen tila 2025 sisältää 27 maaraporttia, joissa esitetään näkemyksiä kunkin maan edistymisestä digitaalisessa muutoksessa.
	Komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”DESI 2025 methodological note” DESI-indeksin menetelmämuistiossa esitetään menetelmät, joita käytetään EU:n digitalisaatiokehityksen seurannassa.

	Digitaalisen vuosikymmenen tilaa koskeva Eurobarometri 2025 Raportti perustuu helmi-maaliskuussa 2025 tehtyyn erityiseurobarometriin.
	Sähköisen hallinnon vertailuarvoja koskeva tutkimus Sähköisen hallinnon vertailuarvo on seurannut Euroopan unionin keskeisten julkisten palvelujen digitalisointia yli vuosikymmenen ajan ja päivittänyt säännöllisesti menetelmiään, jotta ne vastaisivat aina EU:n poliittisia tarpeita.
	Laajakaistan kattavuus Euroopassa Tässä tutkimuksessa tarkastellaan datavetoisesti laajakaistan kattavuutta vuonna 2024 ja edistymistä digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamisessa.
	Digitaalista vuosikymmentä 2025 koskeva sähköisen terveydenhuollon indikaattoritutkimus Tässä kertomuksessa esitetään sähköisen terveydenhuollon tavoitteiden seurannan tulokset 31. joulukuuta 2024 EU-27:n, Islannin ja Norjan osalta.
	Digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskevan julistuksen täytäntöönpano Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten jäsenvaltiot noudattavat sitoutumistaan digitaalisiin oikeuksiin ja periaatteisiin, ja annetaan suosituksia niiden täytäntöönpanon parantamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa.
	5G-observatorion raportti Tämä on riippumaton yhteenveto 5G:n käyttöönoton kehityksestä EU:ssa, ja siinä arvioidaan edistymistä EU:n poliittisten tavoitteiden saavuttamisessa.
	EU:n tason rahoitusvälineiden yhdistäminen digitaalisen vuosikymmenen tavoitteisiin Yhteinen tutkimuskeskus (JRC) kartoittaa, kuinka paljon EU:n rahoituksella tuetaan digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden ja päämäärien saavuttamista.
	Tutkimus yritysten digitalisaatiosta EU:n jäsenvaltioissa Tässä tutkimuksessa esitetään jäsennelty analyysi siitä, miten EU:n jäsenvaltiot tukevat yritysten digitalisaatiota digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden mukaisesti keskittyen erityisesti tekoälystrategioihin.