Yhteenveto laajakaistan kehityksestä Itävallassa
Itävallan kansallisen laajakaistastrategian tavoitteena on kattaa symmetriset gigabittiyhteydet (kiinteät ja mobiiliyhteydet) koko maassa vuoteen 2030 mennessä. Se valitsee markkinalähtöisen verkon käyttöönoton ja aikoo rajata julkisten varojen käytön sinne, missä se on ehdottoman välttämätöntä, erityisesti alueilla, joilla on vähiten mahdollisuuksia hyötyä yksityisen sektorin investoinneista. Marraskuussa 2021 tuli voimaan uusi televiestintälaki, joka perustuu eurooppalaiseen sähköisen viestinnän säännöstöön. Laki on keskeinen pilari yksityisen sektorin investointimyönteisen ympäristön luomisessa.
Kansallinen laajakaistastrategia ja -politiikka
Vastuuviranomaiset
- Liittovaltion valtiovarainministeriö (Bundesministerium für Finanzen) edistää digitalisaatiota ja digitalisaatiota Itävallassa; sen tehtävänä on parantaa digitaalisen muutoksen toimintaedellytyksiä sekä koordinoida ja toteuttaa sähköisen hallinnon ratkaisuja.
- Laajakaistan osaamisvirasto(Breitbandbüro) on osa liittovaltion valtiovarainministeriötä (Bundesministerium für Finanzen), ja se toimii yhteisöjen, liittovaltioiden ja operaattoreiden kansallisena osaamiskeskuksena edistääkseen laajakaistaverkkojen käyttöönottoa Itävallassa. Se tukee liittovaltioita niiden laajakaistan kehittämisessä, luo yhteyksiä paikallisviranomaisten ja operaattoreiden välille ja vastaa yhteisöjen ja kansalaisten kysymyksiin.
- Itävallan yleisradio- ja televiestintäalan sääntelyviranomainen (Rundfunk- und Telekom Regulierungs-GmbH) toimii kansallisena sääntelyviranomaisena televiestintämarkkinoiden sääntelyssä.
Laajakaistan kehittämisen päätavoitteet
Itävallan laajakaistastrategia 2030 hyväksyttiin elokuussa 2019. Sen tavoitteena on kattaa symmetriset gigabittiyhteydet koko maassa vuoteen 2030 mennessä. Pitkän aikavälin tavoitteen lisäksi vuoteen 2030 ulottuvassa strategiassa on viisi konkreettista välitavoitetta:
- Vaihe 1: Ultranopeiden laajakaistayhteyksien (100 Mbit/s) kattavuus vuoden 2020 loppuun mennessä
- Vaihe 2: 5G:n markkinoille saattaminen kaikissa pääkaupungeissa vuoden 2020 loppuun mennessä
- Vaihe 3: Itävalta 5G-pilottimaana vuoden 2021 alkuun saakka
- Vaihe 4: 5G-palvelut tärkeimmillä liikenneyhteyksillä vuoden 2023 loppuun mennessä
- Vaihe 5: Valtakunnalliset gigabittiyhteydet, mukaan lukien maanlaajuiset 5G:n kattavuus, vuoden 2025 loppuun mennessä
Tärkeimmät laajakaistan kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet
- Laajakaistaatlas on keskustietoalusta laajakaistan kattavuudesta Itävallassa. Karttojen avulla kiinteiden ja matkaviestintäverkkojen kattavuus sekä kaikki laajakaista-aloitteiden rahoitetut hankkeet ovat julkisesti saatavilla. Kaikki laajakaistaatlasdatan tiedot ovat ladattavissa Open Data Austria -palvelusta.
- Forum Mobile Communication (FMK) ylläpitää lähettimen infrastruktuurikartoitusta (Senderkataster), joka kattaa matkaviestin- ja radiolähetinasemat.
- RTR Netztest kertoo käyttäjille Internet-yhteyden nykyisestä laadusta (mukaan lukien lataaminen, lataaminen, ping, signaalin voimakkuus). Lisäksi saatavilla on karttanäkymä ja tilastot aikaisemmista testeistä.
- VHCN:n käyttöönoton nopeuttamiseksi on perustettu työryhmä, Internet Infrastructure Austria 2030 -foorumi ( Plattform für Infrastrukturausbau PIA 2030). Työryhmä koordinoi liittohallituksen, valtioiden, kuntien, kaupunkien, kansalaisten, viranomaisten ja yksityisen sektorin välistä vuorovaikutusta ja auttaa kehittämään edelleen oikeudellisia, sääntelyllisiä ja teknisiä toimenpiteitä laajakaistan käyttöönoton yhteydessä.
- Etenemissuunnitelma Connectivity Toolboxin toteuttamiseksi: Itävalta ilmoitti aikovansa käsitellä hajautettua lupamenettelyä – vastuut jakautuvat liittovaltion, valtion ja paikallisviranomaisten kesken. Joitakin harkittuja toimenpiteitä ovat i) lupapoikkeuksien käyttöönotto, ii) nopeutettujen menettelyjen käyttöönotto ja iii) olemassa olevien kevyempien lupien myöntämismenettelyjen soveltamisen edistäminen kaikkien vastuullisten sidosryhmien kanssa sekä digitaalinen hallinnollinen alusta.
Kansalliset laajakaistarahoitusvälineet
Broadband Itävalta 2020 -aloite
Vuodesta 2015 lähtien monet yksityiset operaattorit ja yhteisöt ovat investoineet valokuituun kotiin suuntautuneiden 4G-taajuuksien huutokauppojen (ensimmäisen taajuusylijäämän) avulla valtiontukiohjelmien avulla.
- 500+ rahoituksen saajaa yli 1500 hankkeessa, joiden rahoitussitoumukset ovat 1,1 miljardia euroa (valtiot, liittovaltiot ja maaseuturahaston varat),
- Kuusi liittovaltion omistamaa yhtiötä perustettu,
- Pääomasijoittajat tulivat Itävallan Telecom-markkinoille.
- Yli 1,1 miljoonaa kansalaista hyötyy noin 1500 kunnassa 2100 kunnasta.
- Osana BBA 2020 Connect -ohjelmaa yli 300 koulua ja 100 pk-yritystä on yhteydessä kuituun.
Aloite Laajakaista Itävalta 2030
Hallitus ilmoitti huhtikuussa 2021, että kuitujen käyttöönottoon investoidaan 1,4 miljardia euroa alueilla, joilla ei ole riittävästi palveluja. Varat saadaan elpymis- ja palautumistukivälineestä (891 miljoonaa euroa), 5G-taajuushuutokaupoista (389 miljoonaa euroa) ja kansallisesta talousarviosta 166 miljoonaa euroa. Tällä toimenpiteellä puututaan Itävallan ruuhkaan maaseudun gigabittiverkkojen käyttöönotossa ja tuetaan sen vuoksi Itävallan laajakaistastrategian 2030 tavoitteita ja EU:n gigabittitavoitteita.
Elpymis- ja palautumissuunnitelma
Yhteyksiä käsitellään tukemalla gigabittikäyttöisten liityntäverkkojen laajamittaista käyttöönottoa, ja niiden osuus suunnitelman digitaalisiin tarkoituksiin liittyvistä menoista on suurin. Samalla tunnustetaan tarve lisätä kiinteän VHCN:n kattavuutta maaseutualueilla. Elpymis- ja palautumistukivälineen varoilla tuetaan gigabittiverkkojen käyttöönottoa 200,000 kotitaloudelle (joiden kokonaiskattavuus on 50 prosenttia kotitalouksista), ja niiden budjetti on 891 miljoonaa euroa. Itävallan elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaisarvo on 4,5 miljardia euroa.
Tiedot laajakaistan kehityksestä ja teknologioista Itävallassa
Viimeisimmät laajakaistan kattavuutta, liittymää ja levinneisyyttä, eri laajakaistateknologioiden kattavuutta ja kustannuksia koskevat tiedot tarkistavat tulostauluraporteista ja digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksin (DESI) maaraporteista.
Langattoman laajakaistan taajuuksien osoittaminen
Lisätietoja yhdenmukaistetuista taajuuksien käyttöoikeuksista saa Euroopan 5G-seurantakeskuksesta.
Kansalliset julkaisut ja lehdistöasiakirjat
Englanti
- Tutkimus kansallisista laajakaistasuunnitelmista
- Opas nopeisiin laajakaistainvestointeihin
- Laajakaistayhteyksiä koskevat raportit ja analyysit
- Matkapuhelinten ja kiinteiden laajakaistayhteyksien hinnat Euroopassa
- Tutkimus laajakaistan kattavuudesta Euroopassa
Saksa
- Breitbandstrategie 2030
- Breitband Österreichissä – Evaluierungsbericht 2020
- Studie Avoin käyttö Netze für Österreich
- Breitbandstrategie Burgenland 2030
- Hotellit lähellä paikkaa Breitbandinfrastruktur für das Bundesland Kärnten
- NÖ Breitbandstrategie
- Breitbandbüro Oberösterreich
- Breitbandausbau Salzburgissa
- Breitband-aloite Steiermark
- Breitbandförderungs-ohjelma Tirol
- Breitband Vorarlberg
Yhteystiedot
Valtiovarainministeriön laajakaistaosaamista käsittelevä toimisto – Televiestintäpolitiikka ja ICT-infrastruktuuri
Ota yhteyttä sähköpostitse
Osoite: Radetzkystraße 2, 1030 Wien, Itävalta
Puhelin: + 43 1 51433 506929 Vieraile
sivustolla
Liittovaltion valtiovarainministeriö (Bundesministerium für Finanzen)
Ota yhteyttä sähköpostitse
Osoite: Johannesgasse 5, 1010 Wien, Itävalta
Puhelin: + 43 1 51433–0
Vieraile sivustolla
Itävallan yleisradio- ja televiestintäalan sääntelyviranomainen (Rundfunk & Telekom Regulierungs-GmbH (RTR))
Ota yhteyttä sähköpostitse
Osoite: Mariahilfer Straße 77–79, 1060 Wien, Itävalta
Puhelin: + 43 1 58058 0 Vieraile
sivustolla
Viimeisimmät uutiset
Aiheeseen liittyvää
Aiheesta laajemmin
Tietoa laajakaistan kehityksestä kussakin maassa sekä kansallisista strategioista ja toimintalinjoista laajakaistan kehittämiseksi.
Katso myös
Ruotsin vuonna 2016 hyväksymässä kansallisessa laajakaistasuunnitelmassa on visio täysin verkottuneesta Ruotsista, ja sillä on tavoitteita sekä matkaviestinverkon kattavuudelle että kotitalouksien ja yritysten nopeille laajakaistayhteyksille.
Digitaaliset yhteydet ja 5G:n käyttöönotto kuuluvat Espanjan digitaalistrategian kymmeneen strategiseen painopisteeseen.
Slovenian laajakaistatavoitteet ovat gigabittiyhteiskunnan tavoitteiden mukaisia.
Slovakia on asettanut pitkän aikavälin tavoitteeksi tarjota kaikille kotitalouksille ultranopean internetyhteyden vuoteen 2030 mennessä.
Romanian laajakaistasuunnitelmassa keskitytään kansallisen laajakaistaverkon rakentamiseen ensimmäisenä askeleena kohti EU:n yhteenliitettävyystavoitteiden saavuttamista.
Puolan kansallinen laajakaistasuunnitelma 2025 on EU:n gigabittiyhteiskunnan tavoitteiden mukainen.
Maltan laajakaistapolitiikka on teknologianeutraalia ja edistää kilpailukykyistä markkinaympäristöä.
Yksi Luxemburgin hallitusohjelman painopisteistä on sellaisen viestintäinfrastruktuurin kehittäminen, jonka tavoitteena on gigabittilaajakaistayhteys koko maassa.
Liettua pyrkii tarjoamaan maaseutualueille 100 Mbit/s vuoteen 2027 mennessä sekä tukemaan gigabittiyhteiskuntatavoitteita 2025.
Latvia tukee gigabittiyhteiskunnan tavoitteita, ja sen tavoitteena on 100 Mbit/s, joka voidaan päivittää gigabittiin, kaupunki- ja maaseutualueilla sekä 5G-kattavuus kaikilla suurilla kaupunkialueilla.
Italian strategia ultralaajakaistasta kohti gigabittiyhteiskuntaa pyrkii tarjoamaan gigabittiyhteyksiä kaikille vuoteen 2026 mennessä.
Irlannin kansallisessa laajakaistasuunnitelmassa todetaan, että vuoteen 2026 mennessä kaikilla Irlannin toimitiloilla on mahdollisuus käyttää nopeaa laajakaistaa.
Unkarin kansallisen digitalisaatiostrategian 2021–2030 tavoitteena on saavuttaa tavoite, jonka mukaan 95 prosenttia kotitalouksista kuuluu gigabittiverkkojen piiriin vuoteen 2030 mennessä.
Vuosien 2021–2027 kansallisessa laajakaistasuunnitelmassa edistetään erittäin suuren kapasiteetin kiinteiden verkkojen ja 5G-verkkojen käyttöä. Kreikan digitaalisen muutoksen Raamattu 2020–2025 korostaa liitettävyyttä yhtenä viidestä strategisesta akselista ja tunnustaa Gigabit...
Saksan liittohallituksen vuoden 2021 koalitiosopimuksessa, digitaalistrategiassa ja gigabittistrategiassa 2022 asetetaan etusijalle FTTH- ja 5G-verkkojen valtakunnallinen tarjonta.
Ranskan Très Haut Débit -laajakaistaohjelmassa asetetaan tavoitteeksi nopea laajakaistayhteys kaikille kotitalouksille vuoteen 2022 mennessä ja kuidut kaikille vuoteen 2025 mennessä.
Suomen viranomaiset suosivat kilpailuvetoista, kuitupohjaisen verkon käyttöönottoa, jota tuetaan julkisin varoin alipalvelluille alueille, ja paikallisille kunnille annettavaa neuvontaa laajakaistaverkkojen käyttöönotossa.
Viro on luonut peruslaajakaistan koko maassa. Viron digitaalistrategiassa asetetaan kunnianhimoiset tavoitteet vuodelle 2030.
Tanskan laajakaistatavoitteita tuetaan useilla poliittisilla aloitteilla, joiden tavoitteena on maanlaajuinen kiinteän verkon ja mobiililaajakaistan kattavuus. Hallitus pyrkii tekemään Tanskasta digitaalisen edelläkävijän luomalla perustan tanskalaisille yrityksille...
Maaliskuussa 2021 hyväksytyssä kansallisessa suunnitelmassa erittäin suuren kapasiteetin verkkojen kehittämiseksi määritellään Tšekin strateginen lähestymistapa VHCN:n rakentamiseen.
Kyproksen laajakaistasuunnitelmassa asetetaan strategiset tavoitteet vuosiksi 2021–2025, ja siihen sisältyy lainsäädäntö- ja sääntelytoimia sekä käytännön tukea laajakaistainfrastruktuurin kehittämiselle.
Kroatian kansallinen laajakaistakehityssuunnitelma 2021–2027 vastaa Euroopan gigabittiyhteiskunnan tavoitteita 2025 ja osittain vuoden 2030 digitaalisia tavoitteita.
Seuraavan sukupolven verkkoon pääsyä koskeva kansallinen laajakaistainfrastruktuurisuunnitelma ”Connected Bulgaria” ja sähköistä viestintää koskeva politiikka päivitettiin ja hyväksyttiin elokuussa 2020.
Belgian laajakaistastrategia on sisällytetty laajempaan toimintapoliittiseen strategiaan Digital Belgium. Kiinteän ja langattoman laajakaistan kansallisen suunnitelman tavoitteena on poistaa jäljellä olevat valkoiset alueet, joilla nopeat palvelut eivät ole käytettävissä...