Laajakaista Kroatiassa

Yhteenveto laajakaistan kehityksestä Kroatiassa

Laajakaistan kehittämistä koskevan kansallisen suunnitelman 2021–2027 tavoitteena on tarjota kaikille kotitalouksille vähintään 100 Mbit/s:n latausnopeus ja 1 Gbit/s:n latausnopeus valtion virastoissa ja julkisissa rakennuksissa, kuten kouluissa ja terveydenhuoltolaitoksissa. 5G-verkkojen on tarkoitus kattaa kaikki tärkeimmät kaupungit ja suuret moottoritiet.

Kansallinen laajakaistastrategia ja -politiikka

Vastuuviranomaiset

• Meri-, liikenne- ja infrastruktuuriministeriö (ministarstvo mora, prometa i infrastrukture) on valtion keskeinen hallintoelin, jolla on asiantuntemusta ja vastuualueita sähköisen viestinnän alan hallinnollisista tehtävistä, kuten laajakaistapolitiikasta ja -strategiasta. Lentoliikenteen, sähköisen viestinnän ja postipalvelujen osaston kautta se vastaa strategioiden, tutkimusten, suuntaviivojen, ohjelmien ja täytäntöönpanosuunnitelmien valmistelusta. Siinä vahvistetaan sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen, laajakaistainfrastruktuuri mukaan luettuna, kehittämispolitiikan yleiset periaatteet ja tavoitteet.
• Aluekehitys- ja EU-rahastojen ministeriö (ministarstvo regionalnoga razvoja i fondova Europske unije) hallinnoi kahta kansallista EU:n rahoittamaa NGN-järjestelmää, laajakaistayhteyksien infrastruktuurin kehittämistä koskevaa kansallista puiteohjelmaa ja kansallista ohjelmaa laajakaistainfrastruktuurin kehittämiseksi.
• Kroatian verkkoteollisuuden sääntelyviranomainen HAKOM (Hrvatska regulatoryna agencija za mrežne djelatnosti) varmistaa markkinakilpailun, vakaan kasvun ja innovaatioympäristön sähköisen viestinnän ja postipalvelujen markkinoilla.

Laajakaistan kehittämisen tärkeimmät tavoitteet

Kroatian tasavallan hallitus hyväksyi maaliskuussa 2021 laajakaistan kehittämistä koskevan kansallisen suunnitelman 2021–2027. Suunnitelma vastaa eurooppalaisen gigabittiyhteiskunnan tavoitteita 2025, osittain vuoden 2030 digitaalisia tavoitteita ja 5G:tä Euroopalle -toimintasuunnitelmaa. Kroatian suunnitelman tavoitteena on tarjota yhteydet vähintään 100 Mbit/s:n latausnopeuksilla kaikille kotitalouksille ja samalla tarjota valtion virastoille ja julkisille rakennuksille, kuten kouluille ja terveydenhuoltolaitoksille, symmetriset yhteydet vähintään 1 Gbit/s. Se etsii myös 5G-verkkoja kaikissa pääkaupungeissa ja kaupungeissa sekä suurten moottoriteiden varrella.

Laajakaistan kehittämisen tärkeimmät toimenpiteet

Laajakaistakartoitus: HAKOM on kehittänyt ja päivittänyt keskitetyn kartoitustyökalun, Interactive GIS -portaalin, joka tarjoaa tietoa laajakaistayhteyksien saatavuudesta, matkaviestintäinfrastruktuurin konsolidoidun suunnitelman sekä julkaisut käyttöönoton ja kaistanleveyden nopeuksista.

Kansalliset laajakaistan rahoitusvälineet

Kansallinen puiteohjelma laajakaistainfrastruktuurin kehittämiseksi alueilla, jotka eivät ole riittäviä kaupallisia etuja investoinneille (ONP) on kansallinen (umbrella) laajakaistaa koskeva valtiontukiohjelma. Yleisten valtiontukisääntöjen lisäksi ONP tuo paikallisille kunnille ohjeita yksittäisten hankkeiden toteuttamisesta ONP:n puitteissa. Puiteohjelman arvioitu (enimmäis)rahoitus kansallisella tasolla on 257,9 miljoonaa euroa, josta 123,1 miljoonaa euroa rahoitetaan ja loput 134,8 miljoonaa euroa EIP:n lainalla. Molemmat rahoituslähteet (EAKR:n ja EIP:n lainat) ovat avustuksia paikallis- ja alueviranomaisille (kaupungit, kunnat ja maakunnat). On odotettavissa, että yksityisen rahoituksen osuus NGA-laajakaistaverkkojen yhteisrahoituksesta ohjelman täytäntöönpanon aikana on 120 miljoonaa euroa. Ohjelman keskimääräinen vuotuinen talousarvio vuosina 2016–2023 on 31,5 miljoonaa euroa. Kroatian verkkoteollisuuden sääntelyviranomainen (HAKOM) on määritetty ONP:n haltijaksi.

Laajakaistainfrastruktuuria koskeva kansallinen ohjelma (NP-BBI) kattaa valtiontukitoimenpiteet, jotka koskevat NGN-verkon runkoverkon osaa valkoisilla alueilla, ja sen tavoitteena on kehittää kansallista NGN-laajakaistaliittymää verkkosegmentiksi, joka yhdistää NGA-verkot ja kansalliset ydinverkot. Euroopan komissio hyväksyi ohjelman, ja se toteutetaan julkisten investointien mallilla. Passiivinen kuituinfrastruktuuri suunnitellaan ja rakennetaan ja säilytetään pysyvässä julkisessa omistuksessa. Kun infrastruktuuri on rakennettu, sitä tarjotaan markkinoilla toimiville toimijoille yhtäläisin ehdoin. Julkisten kuulemisten tulosten perusteella ohjelman tavoitteena on kattaa vähintään 540 asutusta, jotka on alun perin asetettu etusijalle ja jotka asetetaan kohdennetuiksi asutusalueiksi (vähintään 25 prosenttia väestöstä), jotka sijaitsevat Kroatian esikaupunki- ja maaseutualueilla. Toimenpiteen kokonaisbudjetti (enimmäismäärä) on 101,4 miljoonaa euroa, josta 86,2 miljoonaa euroa (85 prosenttia) rahoitetaan ja loput 15,2 miljoonaa euroa (15 prosenttia) kansallisista rahastoista. Järjestelmän vuotuinen talousarvio on 14,5 miljoonaa euroa vuosina 2017–2023.

Uudessa kumppanuussopimuksessa ja uudessa toimintaohjelmassa ”Kilpailukyky ja koheesio” ehdotetaan kahta toimea vuosiksi 2021–2027:

• Seuraavan sukupolven laajakaistainfrastruktuurijärjestelmä: Seuraavan sukupolven ”backhaul”-infrastruktuurin rakentaminen sekä yhteydet loppukäyttäjiin tukevat 100 megabitin käyttönopeutta sekunnissa (Mbps). Järjestelmä kattaa 540 ensisijaista taajamaa, joissa kussakin on yli 1 000 asukasta, sekä noin 5 800 pienempää asutusta. Kaikki sijoituksen kattamat paikat ovat demografisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti alle kansallisen keskiarvon. Kuituja asennetaan noin 5 550 km. Mahdollisuuksien mukaan käytetään olemassa olevia kanavia, vaikka on arvioitu, että uusia kanavia tarvitaan noin 45 % (noin 2 450 km) käytössä olevasta kuidusta. Järjestelmä on jaettu kahteen yksikköön: yksi kattaa seuraavan sukupolven verkon runkoliikenteen infrastruktuurin rakentamisen. toinen koskee julkishallinnon liittämistä kuituinfrastruktuuriin. Ohjelman kokonaisinvestoinnit ovat 129,1 miljoonaa euroa, ja EU:n aluekehitysrahastosta rahoitetaan 86,2 miljoonaa euroa kilpailukykyä ja koheesiota koskevan toimenpideohjelman kautta ohjelmakaudella 2014–2020. Investointi kuuluu painopisteeseen ”Tieto- ja viestintätekniikan käyttö”. Kroatian osuus on 42,5 miljoonaa euroa.
• Investoinnit erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönottoon NGA-valkoisilla ja harmailla NGA-alueilla loppukäyttäjille digitaalisten yhteyksien tukiohjelman mukaisesti. Kroatian rahoitusosuus on 57,5 miljoonaa euroa.

Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyy liitettävyystoimenpiteitä, joilla vahvistetaan yhteyksiä yhteiskunnan ja talouden digitaalisen siirtymän kulmakivenä. Niiden arvo on noin 106 miljoonaa euroa, ja niiden tavoitteena on tarjota VHCN-yhteyspalveluja EU:n gigabittiyhteiskunnan tavoitteiden 2025 mukaisesti:

• 100 Mbit/s:n palvelut 100 000 kroatialaiselle kotitaloudelle (700 000 asukasta) 20 hankkeessa, jotka toteutetaan yhtä monissa paikallishallinnon yksiköissä, erityisesti etätyön ja etäopiskelun yhteyksien esteiden poistamiseksi erityisesti maaseutualueilla ja heikossa asemassa olevien ryhmien, kuten heikommassa asemassa olevien perheiden tai vammaisten opiskelijoiden, keskuudessa,
• 1 Gbit-palvelut kaikille tärkeimmille sosioekonomisille toimijoille, kuten kouluille, yliopistoille, tutkimuskeskuksille, liikenteen solmukohdille, sairaaloille, viranomaisille ja yrityksille.

Muiden noin 20 miljoonan euron elpymis- ja palautumistukivälineen investointien tavoitteena on (I) passiivisen sähköisen viestinnän infrastruktuurin rakentaminen VHCN- ja 5G-palvelujen käyttöoikeuden tarjoamiseksi maaseutualueilla ja harvaan asutuilla alueilla, joilla ei ole markkinaehtoja yksityisten investointien houkuttelemiseksi”; ja ii) 5G:n kattavuus kaupunkialueilla ja tärkeimmillä maanpäällisillä liikennereiteillä (5G-käytävät). Noin 55 prosenttia näiden toimenpiteiden piiriin kuuluvista kotitalouksista sijaitsee maaseudulla, 26 prosenttia esikaupunkialueilla ja vain 19 prosenttia kaupunkialueilla. Noin 400 000 euroa investoidaan uudistustoimiin, jotka koskevat esteiden vähentämistä, rakennus- ja lupien myöntämistä koskevia suuntaviivoja sekä yhdenmukaistamismenettelyjä.

Kroatia ilmoitti Connectivity Toolboxin täytäntöönpanoa koskevassa etenemissuunnitelmassaan suunnitelmistaan puuttua VHCN:n tehokkaan käyttöönoton suurimpiin esteisiin, kuten suunnittelurajoituksiin, nopeampiin menettelyihin ja tarpeeseen perustaa koordinointielin lupien käsittelyä varten ja laatia ohjeet maksujen soveltamisesta.

Tiedot laajakaistan kehityksestä ja teknologioista Kroatiassa

Uusimmat tiedot laajakaistan kattavuudesta, tilauksista ja levinneisyyksistä, eri laajakaistateknologioiden kattavuus ja kustannukset tarkastetaan tulostaulun raporteissa ja digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksin (DESI) maaraporteissa.

Langattoman laajakaistan taajuusvaraukset

Yhdenmukaistettuja taajuuksia koskevia tietoja saa Euroopan 5G-seurantakeskuksesta.

Kansalliset julkaisut ja lehdistöasiakirjat

Suomi

• Investointiohjelma kansallisen seuraavan sukupolven laajakaistaverkon laajakaistainfrastruktuurin rakentaminen ja kohdennettujen loppukäyttäjien liittäminen julkishallinnon elinten ryhmään seuraavan sukupolven laajakaistainfrastruktuuriin
• Kroatia – maaraportit digitalisaation tuloksellisuudesta: liitettävyys, digitaaliset taidot, digitaaliset julkiset palvelut ja paljon muuta
• Tutkimus kansallisista laajakaistasuunnitelmista
• Opas suurnopeuslaajakaistainvestointeihin
• Laajakaistayhteyksiä koskevat raportit ja analyysit
• Matkaviestinnän ja kiinteän laajakaistan hinnat Euroopassa
• Laajakaistan kattavuutta koskeva tutkimus

Kroatia

• Nacionalni plan razvoja širokopojasnog pristupa u Republici Hrvatskoj u razdoblju od 2021. do 2027. godine
• Ohjelma za razvoj infrastrukture širokopojasnog pristupa (ONP)

Yhteystiedot

BCO Kroatia (kansallinen laajakaistaosaamisvirasto): Kroatian verkkoteollisuuden sääntelyviranomainen, kehittämisohjelmien osasto (HAKOM, Hrvatska regulatorna agencija za mrežne djelatnosti)

Osoite: Roberta Frangeša Mihanovića 9, 10110 Zagreb, Kroatia
Ota yhteyttä sähköpostitse
Puhelin: + 385 1 700 7399 Verkkosivusto

Meri-, liikenne- ja infrastruktuuriministeriö (Ministarstvo mora, prometa i infrastrukture)

Osoite: Prisavlje 14, 10000 Zagreb, Kroatia
Ota yhteyttä sähköpostitse1 tai sähköpostitse2
Puhelin: + 385 1 6169–060/-110 Verkkosivusto