Laajakaista Kroatiassa

Yhteenveto laajakaistan kehityksestä Kroatiassa

Laajakaistan kehittämistä koskevan kansallisen suunnitelman 2021–2027 tavoitteena on tarjota kaikille kotitalouksille vähintään 100 Mbit/s siirtonopeus verkosta käyttäjälle ja mahdollisuus nostaa siirtonopeus 1 Gbit/s:ään ja 1 Gbit/s:ään valtion virastoissa ja julkisissa rakennuksissa, kuten kouluissa ja terveydenhuoltolaitoksissa. 5G-verkkojen on tarkoitus kattaa kaikki tärkeimmät kaupungit ja valtatiet.

Kansallinen laajakaistastrategia ja -politiikka

Vastuuviranomaiset

• Meri-, liikenne- ja infrastruktuuriministeriö (Ministarstvomora, prometa i infrastrukture ) on valtion keskushallintoelin,jolla on asiantuntemusta ja vastuu sähköisen viestinnän alan hallinnollisista tehtävistä, mukaan lukien laajakaistapolitiikka ja -strategia. Lentoliikenteestä, sähköisestä viestinnästä ja postipalveluista vastaavan osaston kautta se vastaa strategioita, tutkimuksia, suuntaviivoja, ohjelmia ja täytäntöönpanosuunnitelmia koskevien ehdotusten valmistelusta. Siinä vahvistetaan sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen, myös laajakaistainfrastruktuurin, kehittämistä koskevan politiikan yleiset periaatteet ja tavoitteet.
• Aluekehityksestä ja EU:n rahastoista vastaavaministeriö (Ministarstvo regionalnoga razvoja i fondova Europske unije) hallinnoi kahta kansallista EU:n rahoittamaa NGN-järjestelmää, laajakaistainfrastruktuurin kehittämistä koskevaa kansallista puiteohjelmaa ja runkoliityntäverkon laajakaistainfrastruktuurin kehittämistä koskevaa kansallista ohjelmaa.
• Kroatian verkkotoimialan sääntelyviranomainen HAKOM (Hrvatskaregulatorna agencija za mrežne djelatnosti) varmistaa markkinakilpailun,vakaan kasvun ja innovaatioympäristön sähköisen viestinnän ja postipalvelujen markkinoilla.

Laajakaistan kehittämisen päätavoitteet

Kroatian tasavallan hallitus hyväksyi maaliskuussa 2021 kansallisen laajakaistan kehittämissuunnitelman vuosiksi 2021–2027. Suunnitelmalla vastataan Euroopan gigabittiyhteiskunnan vuoden 2025 tavoitteisiin, osittain vuoden 2030 digitalisaatiotavoitteisiin ja 5G-Eurooppa-toimintasuunnitelmaan. Kroatian suunnitelman tavoitteena on tarjota kaikille kotitalouksille yhteydet, joiden siirtonopeus verkosta käyttäjälle on vähintään 100 Mbit/s, ja tarjota valtion virastoille ja julkisille rakennuksille, kuten kouluille ja terveydenhuoltolaitoksille, symmetriset yhteydet, joiden siirtonopeus on vähintään 1 Gbit/s. Se etsii myös 5G-verkkoja kaikissa suurimmissa kaupungeissa ja valtateiden varsilla.

Digitaalista Kroatiaa koskeva strategia vuoteen 2032, monialainen strateginen suunnittelusäädös, hyväksyttiin vuonna 2022, ja siinä asetetaan seuraavat keskeiset strategiset tavoitteet: 

• Kehittynyt ja innovatiivinen digitaalitalous
• digitalisoitu julkishallinto
• erittäin suuren kapasiteetin verkkojen kehittäminen, saatavuus ja käyttöönotto
• kehitetyt digitaaliset taidot digitaalisella aikakaudella työskentelyä ja elämistä varten

Laajakaistan kehittämisen tärkeimmät toimenpiteet ja rahoitusvälineet

Laajakaistakartoitusta varten HAKOM on kehittänyt ja päivittänyt keskitetyn kartoitusvälineen, interaktiivisen paikkatietoportaalin, joka tarjoaa tietoa laajakaistayhteyksien saatavuudesta, matkaviestintäinfrastruktuuria koskevan konsolidoidun suunnitelman sekä julkaisuja käyttöönottoaikeista ja kaistanleveyden nopeuksista.

Laajakaistan runkoliityntäinfrastruktuurin kehittämistä alueilla, joilla ei ole riittäviä kaupallisia etuja investoinneille koskeva kansallinen puiteohjelma (ONP) on kansallinen (yleis)laajakaistan valtiontukiohjelma. Yleisten valtiontukisääntöjen lisäksi ONP antaa paikallisille kunnille suuntaviivat yksittäisten hankkeiden toteuttamiseksi ONP:n puitteissa. Puiteohjelman arvioitu (enimmäis)rahoitus kansallisella tasolla on yhteensä 257,9 miljoonaa euroa, josta 123,1 miljoonaa euroa rahoitetaan EAKR:stä ja loput 134,8 miljoonaa euroa katetaan EIP:n lainalla. Molemmat rahoituslähteet (EAKR:n laina ja EIP:n laina) ovat avustuksia paikallis- ja aluetason viranomaisille (kaupungit, kunnat ja maakunnat). Yksityisten varojen odotetaan osallistuvan NGA-laajakaistaverkkojen yhteisrahoitukseen 120 miljoonalla eurolla ohjelman täytäntöönpanon aikana. Ohjelman keskimääräinen vuotuinen talousarvio vuosina 2016–2023 on 31,5 miljoonaa euroa. Kroatian verkkotoimialan sääntelyviranomainen (HAKOM) on määritetty ONP:n haltijaksi.

Laajakaistan runkoliityntäinfrastruktuuria koskeva kansallinen ohjelma (NP-BBI) kattaa valtiontukitoimenpiteet NGN-verkon runkoliityntäosuudelle valkoisilla alueilla, ja sen tavoitteena on kehittää kansallista NGN-laajakaistan runkoliityntäverkkoa NGA-verkot ja kansalliset ydinverkot yhdistävänä verkkosegmenttinä. Euroopan komissio on hyväksynyt ohjelman, ja se toteutetaan julkisten investointien mallin mukaisesti. Passiivikuituinfrastruktuuri suunnitellaan ja rakennetaan ja säilytetään pysyvässä julkisessa omistuksessa. Infrastruktuurin rakentamisen jälkeen sitä tarjotaan markkinoilla toimiville operaattoreille tasavertaisin ehdoin. Julkisten kuulemisten tulosten perusteella ohjelman tavoitteena on kattaa vähintään 540 Kroatian esikaupunki- ja maaseutualueilla sijaitsevaa siirtokuntaa, jotka on alun perin asetettu etusijalle ja asetettu kohdennetuiksi siirtokunniksi (vähintään 25 prosenttia väestöstä). Toimenpiteen arvioitu (enimmäis)kokonaisbudjetti on 101,4 miljoonaa euroa, josta 86,2 miljoonaa euroa (85 %) rahoitetaan EAKR:stä ja loput 15,2 miljoonaa euroa (15 %) kansallisista varoista. Järjestelmän vuotuinen talousarvio on 14,5 miljoonaa euroa vuosina 2017–2023.

Uudessa kumppanuussopimuksessa ja uudessa kilpailukykyä ja koheesiota koskevassa toimenpideohjelmassa ehdotetaan vuosiksi 2021–2027 kahta toimea:

• Seuraavan sukupolven laajakaistainfrastruktuurijärjestelmä: seuraavan sukupolven runkoliityntäinfrastruktuurin rakentaminen sekä yhteydet loppukäyttäjiin, mikä tukee 100 megabitin sekuntinopeuksia (Mbps). Järjestelmä kattaa 540 ensisijaista asutusta, joissa kussakin on yli 1 000 asukasta, sekä noin 5 800 pienempää asutusta. Kaikki investoinnin kattamat paikat ovat väestörakenteeltaan, sosiaalisesti ja taloudellisesti alle kansallisen keskiarvon. Kuitua asennetaan noin 5 650 kilometriä. Mahdollisuuksien mukaan käytetään olemassa olevia kanavia, vaikka arvioidaan, että uusia kanavia tarvitaan noin 45 prosenttia (noin 2 450 km) käytetystä kuidusta. Järjestelmä on jaettu kahteen yksikköön: yksi kattaa seuraavan sukupolven runkoliityntäverkkoinfrastruktuurin rakentamisen; toinen kattaa julkishallintojen liittämisen kuituinfrastruktuuriin. Järjestelmän kokonaisinvestoinnit ovat 129,1 miljoonaa euroa, josta Euroopan aluekehitysrahaston osuus on 86,2 miljoonaa euroa kilpailukyvyn ja koheesion toimenpideohjelman kautta ohjelmakaudella 2014–2020. Investointi kuuluu painopistealueeseen ”Tieto- ja viestintätekniikan käyttö”. Kroatian rahoitusosuus on 42,5 miljoonaa euroa.
• Investoinnit erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönottoon NGA-verkkojen valkoisilla ja harmailla alueilla loppukäyttäjille digitaalisia yhteyksiä koskevan tukiohjelman mukaisesti Kroatian 57,5 miljoonan euron rahoitusosuudella.

Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyy yhteenliitettävyystoimenpiteitä, joilla vahvistetaan yhteenliitettävyyttä yhteiskunnan ja talouden digitaalisen siirtymän kulmakivenä. Niiden arvo on noin 106 miljoonaa euroa, ja niiden tavoitteena on tarjota erittäin suuren kapasiteetin verkkoyhteyspalveluja EU:n gigabittiyhteiskuntaa koskevien vuoden 2025 tavoitteiden mukaisesti:

• 100 Mbit/s:n palvelut 100 000 kroatialaiselle kotitaloudelle (700 000 asukasta) 20 hankkeessa yhtä monessa paikallishallinnon yksikössä, erityisesti etätyön ja etäopiskelun yhteysesteen poistamiseksi erityisesti maaseutualueilla ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten heikommassa asemassa olevien perheiden opiskelijoiden tai vammaisten keskuudessa
• 1 Gbit:n palvelut kaikille tärkeimmille sosioekonomisille vaikuttajille, kuten kouluille, yliopistoille, tutkimuskeskuksille, liikenteen solmukohdille, sairaaloille, viranomaisille ja yrityksille.

Muut elpymis- ja palautumistukivälineen investoinnit, joiden määrä on noin 20 miljoonaa euroa, kohdennetaan seuraaviin: i) passiivisen sähköisen viestinnän infrastruktuurin rakentaminen erittäin suuren kapasiteetin verkkojen ja 5G-palvelujen käyttöoikeuden tarjoamiseksi maaseutualueilla ja harvaan asutuilla alueilla, joilla ei ole markkinaolosuhteita yksityisten investointien houkuttelemiseksi;” ja ii) 5G-verkon kattavuus kaupunkialueilla ja tärkeimmillä maaliikennereiteillä (5G-käytävät). Noin 55 prosenttia toimenpiteiden piiriin kuuluvista kotitalouksista sijaitsee maaseudulla, 26 prosenttia esikaupunkialueilla ja vain 19 prosenttia kaupunkialueilla. Noin 400 000 euroa investoidaan esteiden vähentämiseen ja rakentamisen ja lupien myöntämisen suuntaviivoihin sekä yhdenmukaistamismenettelyihin.

Verkkoyhteyksiä koskevan välineistön täytäntöönpanoa koskevassa etenemissuunnitelmassaan Kroatia ilmoitti suunnitelmista puuttua suurimpiin erittäin suuren kapasiteetin verkkojen tehokkaan käyttöönoton esteisiin, kuten suunnittelurajoituksiin, asennusoikeuksia koskeviin nopeampiin menettelyihin ja tarpeeseen perustaa lupien käsittelyä käsittelevä koordinointielin ja laatia suuntaviivat maksujen soveltamista varten.

Tiedot laajakaistan kehityksestä ja teknologioista Kroatiassa

Tuoreimmat tiedot laajakaistan kattavuudesta, liittymistä ja levinneisyydestä sekä eri laajakaistateknologioiden kattavuudesta löytyvät digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksin (DESI) maakohtaisista raporteista.

Langattoman laajakaistan taajuusmääritykset

Tarkempia tietoja yhdenmukaistetuista taajuuksien jakamisista on Euroopan 5G-seurantakeskuksen raportissa.

Kansalliset ja EU:n julkaisut ja lehdistöasiakirjat

englanti

• Investointiohjelma: Kansallisen seuraavan sukupolven laajakaistaverkon runkoliityntäinfrastruktuurin rakentaminen ja kohteena olevien loppukäyttäjien liittäminen julkishallinnon elinten ryhmässä seuraavan sukupolven liityntälaajakaistainfrastruktuuriin
• Laajakaistainvestointien käsikirja
• Mobiili- ja kiinteän laajakaistan hinnat Euroopassa 2022
• Tutkimus kansallisista laajakaistasuunnitelmista EU27-maissa
• Laajakaistayhteyksiä koskevat raportit ja analyysit

kroaatti

• Nacionalni plan razvoja širokopojasnog pristupa u Republici Hrvatskoj u razdoblju od 2021. do 2027. godine
• Okvirni nacionalni program za razvoj infrastrukture širokopojasnog pristupa (ONP)

Yhteystiedot

BCO Croatia (kansallinen laajakaistaa käsittelevä virasto): Kroatian verkkoteollisuuden sääntelyviranomainen, kehittämisohjelmista vastaava osasto (HAKOM, Hrvatska regulatorna agencija za mrežne djelatnosti)

Osoite: Roberta Frangeša Mihanovića 9, 10110 Zagreb, Kroatia
Ota yhteyttä sähköpostitse Puhelin:
+385 1 700 7399
Verkkosivusto

Meri-, liikenne- ja infrastruktuuriministeriö (Ministarstvo mora, prometa i infrastrukture)

Osoite: Prisavlje 14, 10000 Zagreb, Kroatia
Ota yhteyttä sähköpostitse1 tai sähköpostitse2
Puhelin: +385 1 6169 -060 / -110
Verkkosivusto