Erittäin suuren kapasiteetin verkkojen kehittämistä koskevassa kansallisessa suunnitelmassa, joka hyväksyttiin maaliskuussa 2021, määritellään Tšekin strateginen lähestymistapa erittäin suuren kapasiteetin verkkojen rakentamiseen.
Yhteenveto laajakaistan kehityksestä Tšekissä
Erittäin suuren kapasiteetin verkkojen kehittämistä koskevassa kansallisessa suunnitelmassa määritellään Tšekin strateginen lähestymistapa erittäin suuren kapasiteetin verkkojen rakentamiseen. Kohdennetun julkisen tuen avulla keskitytään runkoliityntä- ja liityntäverkkoihin.
Kansallinen laajakaistastrategia ja -politiikka
Vastuuviranomaiset
- Teollisuus- ja kauppaministeriö (Ministerstvo průmyslu a obchodu) on tärkein laajakaistastrategiasta ja -politiikasta vastaava viranomainen.
- Sisäministeriöllä (Ministerstvo vnitra) on sähköiseen hallintoon, sähköiseen allekirjoitukseen ja valtionhallinnon digitalisointiin liittyviä tehtäviä.
- Liikenneministeriö (Ministerstvo dopravy) osallistuu kansallisen laajakaistasuunnitelman toteuttamiseen.
- Tšekin televiestintävirasto (Českýtelekomunikační úřad)vastaa maan laajakaistan kehitystä koskevasta sääntelystä, tiedonkeruusta ja siihen liittyvistä tilastoista.
Laajakaistan kehittämisen päätavoitteet
Erittäin suuren kapasiteetin verkkojen kehittämistä koskeva kansallinen suunnitelma hyväksyttiin 1. maaliskuuta 2021. Suunnitelmassa esitetään tarvittavat edellytykset, joilla helpotetaan investointeja erittäin suuren kapasiteetin verkkoihin, sekä määritellään strategiset menettelyt näiden verkkojen rakentamiseksi ja tarjotaan samalla suoraa tukea julkisista lähteistä samalla kun minimoidaan häiriöt markkinoilla.
Suunnitelmassa asetetaan erittäin suuren kapasiteetin verkkojen kehittämiselle strategiset tavoitteet ja painopisteet:
- Luodaan vankka, turvallinen ja luotettava sähköisen viestinnän infrastruktuuri ensisijaisesti kaikille sosioekonomisille vaikuttajille sekä alueille, joilla tällaista infrastruktuuria ei ole.
- Luodaan edellytykset nopeiden internetyhteyksien varmistamiselle erittäin suuren kapasiteetin verkon kautta sekä maaseutu- että kaupunkialueilla:
- Vähintään 100 Mbit/s:n latausnopeus, joka on mahdollista nostaa 1 Gbit/s:iin kaikissa kotitalouksissa
- Yrityksille, valtionhallinnolle, paikallisille itsehallinnoille ja sosioekonomisille yksiköille mahdollisuus käyttää (symmetrisiä) vähimmäisgigabittinopeuksia
- Luodaan sopivat olosuhteet ei-julkisten erittäin suuren kapasiteetin verkkojen rakentamiselle
- Luodaan asianmukaiset edellytykset nopeille Internet-yhteyksille kotitalouksille maaseutualueilla, joilla on erittäin vaikeat mahdollisuudet käyttää sähköisiä viestintäverkkoja, esimerkiksi alueilla, joilla odotettavissa olevat toimintatulot eivät kata operaattoreiden toimintakustannuksia.
- Luodaan sopivat olosuhteet kuntien liittämiseksi erittäin suuren kapasiteetin verkkoihin
- Varmistetaan 5G-verkkojen optimaalinen kehittäminen kaikilla kaupunki- ja maaseutualueilla sekä tärkeimpien liikennekäytävien varrella.
- Sopivien olosuhteiden luominen Tšekin alueen kattamiseksi edelleen matkaviestintäpalveluilla harvaan asutuilla alueilla
- Sopivien olosuhteiden luominen rautatiekäytävien, myös tunneleiden, kattavuudelle matkaviestinverkoissa
- Tarjotaan julkisista varoista kohdennettua tukea erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönottoon teknologianeutraaliuden periaatteen mukaisesti valkoisilla alueilla, joilla operaattorit eivät aio investoida tällaiseen infrastruktuuriin.
- Selvitetään mahdollisuuksia kattaa toimintakustannukset erityisesti sosioekonomisten vaikuttajien osalta.
Tšekki on jo kehittänyt optisen infrastruktuurin runkoverkon piirikaupunkien tasolle, joten jatkokehitys ja mahdollinen tuki suunnataan ensisijaisesti puuttuviin runkoliityntäyhteyksiin ja verkkojen liityntäosiin. Tästä syystä julkisista lähteistä saatava tuki ohjataan verkon kahdelle hierarkkisesti alimmalle tasolle, jotta voidaan luoda yhteenliitäntäpisteitä, joilla on riittävästi kapasiteettia strategisten tavoitteiden varmistamiseksi, ja rakentaa liityntäverkkoja erittäin suuren kapasiteetin verkkojen parametreilla (mieluiten optista infrastruktuuria käyttäen).
Digitaalinen Tšekki 3 hyväksyttiin vuonna 2018, ja se koostuu joukosta käsitteitä, joilla varmistetaan Tšekin tasavallan pitkän aikavälin vauraus meneillään olevan digitaalisen vallankumouksen ympäristössä. Strategia koostuu kolmen osastrategian päätavoitteista:
- Tšekin tasavallan vuorovaikutus Euroopan unionissa digitaalistrategian alalla
- Digitaalinen julkishallinto
- Tšekin yhteiskunnan ja talouden valmistautuminen ja vuorovaikutus digitalisaation kulutukseen
Strateginen asiakirja 5G-verkkojen toteuttamisesta ja kehittämisestä Tšekissä hyväksyttiin tammikuussa 2020. Siinä esitetään kansallinen strategia 5G:n käyttöönottamiseksi tulevina vuosina. Se on osa Tšekin digitaalisen tasavallan konseptia ja Tšekin tasavallan innovaatiostrategiaa 2019–2030.
Toimenpiteet ja rahoitusvälineet
Tšekin televiestintävirasto (CTU) on perustanut laajakaistakartoitusta varten infrastruktuurikartoituksen verkkosivuston. Kartoitus toteutetaan ns. perusmaksuyksiköiden tasolla. Näiden yksiköiden osalta arvioidaan, soveltuuko paikka julkiselle tuelle. Kattavuuskartoituksessa erotetaan kolme kaistanleveysryhmää: jopa 30 Mbps, 30-100 Mbps, 100 Mbps ja enemmän. Nykyiset ja suunnitellut verkot (ennuste kolmeksi vuodeksi) sisällytetään tietokantaan.
Televiestintäpalvelujen visualisointiportaali (VPortal) tarjoaa kattavan visualisointityökalun, jonka avulla käyttäjät voivat vertailla televiestintäpalvelujen laatua. Portaali on jaettu yksittäisiin moduuleihin palvelutyypin mukaan. Se sisältää tietoja, jotka on saatu CTU:n tekemistä mittauksista ja muuntyyppisistä tiedoista, kuten peittolaskelmista, koekäytössä olevista tukiasemista ja lähettimistä.
Erittäin suuren kapasiteetin verkkojen kehittämistä koskevassa kansallisessa suunnitelmassa arvioidaan runkoliityntä- ja liityntäverkkojen investointivajeeksi 15,3 miljardia Tšekin korunaa (0,58 miljardia euroa). Suunniteltu julkinen tuki on 75 prosentin yhteisrahoitusosuuden perusteella noin 11,5 miljardia Tšekin korunaa. Suunnitelmaan sisältyy sekä tarjonta- että kysyntäpuolen toimenpiteitä. Useista rahoituslähteistä peräisin olevia varoja on tarkoitus käyttää: Yhdennetty alueellinen toimenpideohjelma 2021–2027, Verkkojen Eurooppa -väline (CEF 2), Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF), InvestEU-ohjelma ja elpymis- ja palautumistukiväline.
Yhteenliitettävyysvälineistön täytäntöönpanoa koskevassa etenemissuunnitelmassa yksilöidään useita uudistuksia, kuten lupapoikkeusten ja nopeutettujen menettelyjen käyttöönotto verkon käyttöönottoa varten, sähköisten lupahakemusprosessien ja rinnakkaisen sovittelumekanismin käytön edistäminen infrastruktuurin käyttöoikeutta koskevissa riidoissa.
Elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentissa 1.3 hahmotellaan yhteyksiä koskevia uudistuksia ja investointeja, joiden kokonaisbudjetti on noin 227 miljoonaa euroa. Erittäin suuren kapasiteetin verkkoihin tehtävät investoinnit kohdistuvat syrjäisiin alueisiin, joilla markkinapohjaiset ratkaisut eivät ole kannattavia. 23 000 uuden yksikön pitäisi päästä gigabittiyhteyksiin vuoteen 2026 mennessä. Toimenpiteiden odotetaan parantavan digitaalisia teknisiä karttoja, yhteyksien laadun seurantaa ja tuovan lainsäädäntöä laajakaistan käyttöönoton helpottamiseksi. Komponentilla 1.3 pyritään kehittämään 5G-ekosysteemi 5G-teknologiaa varten liikennekäytävillä, myös rajatylittävillä osuuksilla. Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa kaavaillaan 350 rautatievaunun varustamista toistimilla tai passiivisilla seinillä 5G-signaaleja varten. Suunnitelman odotetaan edistävän 5G-sovellusten tutkimusta erityisesti autoteollisuudessa. 5G tulee ottaa käyttöön myös syrjäisillä alueilla.
Tiedot laajakaistan kehityksestä ja teknologioista Tšekissä
Uusimmat tiedot laajakaistan kattavuudesta, liittymistä ja levinneisyydestä sekä eri laajakaistateknologioiden kattavuudesta löytyvät digitaalitalouden yhteiskuntaindeksin (DESI) maakohtaisista raporteista.
Langattoman laajakaistan taajuusmääritykset
Tarkempia tietoja yhdenmukaistetuista taajuuksien jakamisista on Euroopan 5G-seurantakeskuksen raportissa.
Kansalliset ja EU:n julkaisut ja lehdistöasiakirjat
englanti
- Yhdennetty alueellinen toimenpideohjelma (2021–2027)
- Laajakaistainvestointien käsikirja
- Mobiili- ja kiinteän laajakaistan hinnat Euroopassa 2022
- Tutkimus kansallisista laajakaistasuunnitelmista EU27-maissa
- Laajakaistayhteyksiä koskevat raportit ja analyysit
tšekki
Yhteystiedot
BCO Czech Republic (kansallinen laajakaistaa käsittelevä virasto): Teollisuus- ja kauppaministeriö (Ministerstvo průmyslu a obchodu)
Osoite: Na Františku 1039/32, 110 15 Staré Město, Tšekki
Ota yhteyttä sähköpostitse Puhelin:
+420 602 118 614
Verkkosivusto
Sisäministeriö (Ministerstvo vnitra)
Osoite: Nad Stolou 3, 17000 Prague 7, Tšekki
Ota yhteyttä sähköpostitse Puhelin:
+420 974 811 111
Verkkosivusto
Tšekin televiestintävirasto (Český telekomunikační úřad)
Osoite: Sokolovská 219, 19000 Praha 9, Tšekki
Ota yhteyttä sähköpostitse Puhelin:
+420 224 004 111
Verkkosivusto
Tuoreimmat uutiset
Aiheeseen liittyvää
Aiheesta laajemmin
Tietoa laajakaistan kehityksestä kussakin maassa sekä kansallisista strategioista ja toimintalinjoista laajakaistan kehittämiseksi.
Katso myös
Vuonna 2016 hyväksytyssä Ruotsin kansallisessa laajakaistasuunnitelmassa on visio täysin yhteenliitetystä Ruotsista, ja siinä on tavoitteita sekä matkaviestinverkon kattavuudelle että kotitalouksille ja yrityksille tarkoitetuille nopeille laajakaistayhteyksille.
Digitaaliset yhteydet ja 5G:n käyttöönotto ovat Espanjan digitaalistrategian kymmenen strategisen painopisteen joukossa.
Slovenia valitsee laajakaistaverkkojen kehittämisessä teknologianeutraaliuden ja markkinadynamiikan, erityisesti infrastruktuuriin ja palveluihin perustuvan kilpailun.
Slovakia on asettanut pitkän aikavälin tavoitteeksi tarjota kaikille kotitalouksille ultranopean internetin vuoteen 2030 mennessä.
Romania keskittyy kansallisen laajakaistaverkon rakentamiseen askeleena kohti EU:n yhteystavoitteiden saavuttamista.
Portugalin digitaalistrategia ja erittäin suuren kapasiteetin sähköisten viestintäverkkojen yhteenliitettävyyttä koskeva kansallinen strategia vuosiksi 2023–2030 muovaavat digitaalisen infrastruktuurin kehittämistä Portugalissa.
Puolan kansallinen laajakaistasuunnitelma 2025 on EU:n gigabittiyhteiskuntaa koskevien tavoitteiden mukainen.
Luotettavan ja vahvan digitaalisen infrastruktuurin laajentaminen ja digitaalisen kuilun umpeen kurominen ovat Alankomaiden digitaalisen infrastruktuurin politiikan painopisteitä.
Maltan laajakaistapolitiikka on teknologianeutraalia ja suosii kilpailukykyistä markkinaympäristöä.
Yksi Luxemburgin hallituksen ohjelman painopisteistä on sellaisen viestintäinfrastruktuurin kehittäminen, jonka tavoitteena on gigabittilaajakaistan saatavuus koko maassa.
Liettuan tavoitteena on tarjota maaseutualueille 100 Mbit/s vuoteen 2027 mennessä ja tukea gigabittiyhteiskuntaa koskevia tavoitteita vuoteen 2025 mennessä.
Latvia tukee gigabittiyhteiskunnan tavoitteita ja pyrkii 100 Mbit/s:n nopeuteen, joka on nostettavissa gigabittiin, kaupunki- ja maaseutualueilla ja 5G-kattavuuteen kaikilla suurilla kaupunkialueilla.
Italian ultralaajakaistastrategian tavoitteena on tarjota gigabittiyhteydet kaikille vuoteen 2026 mennessä.
Irlannin kansallisen laajakaistasuunnitelman mukaan kaikilla Irlannin tiloilla on vuoteen 2026 mennessä mahdollisuus käyttää nopeaa laajakaistaa.
Unkarin kansallisen digitalisaatiostrategian 2022–2030 tavoitteena on, että 95 prosenttia kotitalouksista on gigabittiverkkojen piirissä vuoteen 2030 mennessä.
Kansallisessa laajakaistasuunnitelmassa 2021–2027 edistetään kiinteiden erittäin suuren kapasiteetin verkkojen ja 5G-verkkojen käyttöä. Kreikan Digital Transformation Bible 2020-2025 korostaa liitettävyyttä yhtenä viidestä strategisesta akselista ja tunnustaa Gigabit Society 2025...
Saksan liittohallituksen vuoden 2021 koalitiosopimuksessa, digitaalistrategiassa ja gigabittistrategiassa 2022 asetetaan etusijalle FTTH- ja 5G-verkkojen valtakunnallinen tarjonta.
Kansallisessa France Très Haut Débit -laajakaistaohjelmassa asetetaan tavoitteeksi nopea laajakaistayhteys kaikille kotitalouksille vuoteen 2022 mennessä ja kuituyhteys kaikille vuoteen 2025 mennessä.
Suomen viranomaiset suosivat kilpailuvetoista kuitupohjaisten verkkojen käyttöönottoa, jota tuetaan julkisin varoin alueilla, joilla palveluja ei ole riittävästi, ja kunnille annettavaa neuvontaa laajakaistaverkkojen käyttöönotosta.
Virossa on otettu käyttöön peruslaajakaistan kattavuus koko maassa. Viron digitaalistrategiassa asetetaan kunnianhimoiset tavoitteet vuodelle 2030.
Useat poliittiset aloitteet, joilla pyritään maanlaajuiseen kiinteän ja mobiililaajakaistan kattavuuteen, tukevat Tanskan laajakaistatavoitteita. Hallitus pyrkii tekemään Tanskasta digitaalisen edelläkävijän luomalla perustan tanskalaisille yrityksille digitaaliteknologian...
Kyproksen laajakaistasuunnitelmassa asetetaan strategiset tavoitteet vuosiksi 2021–2025, ja se sisältää lainsäädäntö- ja sääntelytoimia sekä käytännön tukea laajakaistainfrastruktuurin kehittämiseen.
Kroatian kansallinen laajakaistan kehittämissuunnitelma 2021–2027 vastaa eurooppalaisen gigabittiyhteiskunnan vuoden 2025 tavoitteita ja osittain vuoden 2030 digitalisaatiotavoitteita.
Seuraavan sukupolven liityntäverkkoja koskeva kansallinen laajakaistainfrastruktuurisuunnitelma ”Connected Bulgaria” ja sähköistä viestintää koskeva politiikka päivitettiin ja hyväksyttiin elokuussa 2020.
Belgian laajakaistastrategia on sisällytetty laajempaan toimintapoliittiseen strategiaan nimeltä Digital Belgium. Kiinteää ja mobiililaajakaistaa koskevan kansallisen suunnitelman tavoitteena on poistaa jäljellä olevat valkoiset alueet, joilla nopeita palveluja ei ole saatavilla...
Itävallan laajakaistastrategiassa keskitytään gigabittiyhteyksien (kiinteiden ja matkaviestinyhteyksien) valtakunnalliseen tarjontaan vuoteen 2030 mennessä.