Liettuan tavoitteena on tarjota maaseutualueille 100 Mbit/s vuoteen 2027 mennessä ja tukea gigabittiyhteiskuntaa koskevia tavoitteita vuoteen 2025 mennessä.
Yhteenveto laajakaistan kehityksestä Liettuassa
Liettuan lokakuussa 2021 esittämän ultranopean laajakaistan kehittämissuunnitelman tavoitteena on tarjota kotitalouksille ja julkisille laitoksille kaupungeissa ja maaseutualueilla vähintään 100 Mbit/s:n internetnopeus vuoteen 2027 mennessä.
Kansallinen laajakaistastrategia ja -politiikka
Vastuuviranomaiset
- Liettuan liikenne- ja viestintäministeriö (Susisiekimo ministerija)vastaa valtion politiikasta laajakaistan kehittämisen, koordinoinnin ja täytäntöönpanon valvonnan alalla erityisesti alueilla, joilla tällaista infrastruktuuria ei ole saatavilla tai joilla laajakaistapalvelujen tarjoamisesta ei ole kilpailua. Ministeriö toimii kansallisena laajakaistaosaamisen toimistona.
- Liikenne- ja viestintäministeriön alainentietoyhteiskunnan kehittämiskomitea (Informacinės visuomenės plėtros komitetas) osallistuu Liettuan tieto- ja viestintätekniikan kehittämistä koskevan valtion politiikan muotoiluun ja sen täytäntöönpanon koordinointiin.
- Julkinen yritys Plačiajuostis Internetas (laajakaistainternet) on liikenne- ja viestintäministeriön omistama voittoa tavoittelematon yhteisö, joka vastaa kansallisen laajakaistastrategian täytäntöönpanosta. Plačiajuostis internetas ylläpitää julkista runkoliityntäverkon tukkutason kuituverkkoa tukkutason operaattorina ja tarjoaa kaikille kiinnostuneille vähittäistason operaattoreille yhtäläisin ehdoin pääsyn tähän verkkoon, mikä antaa vähittäistason operaattoreille mahdollisuuden tarjota nopeita internetyhteyspalveluja kotitalouksille, yrityksille, julkisille ja yksityisille laitoksille, mukaan lukien kunnat, koulut, kirjastot ja sairaalat Liettuan maaseutualueilla.
- Viestintävirasto (Ryšių reguliavimo tarnyba) on riippumaton kansallinen elin, joka valvoo ja sääntelee Liettuan laajakaistamarkkinoita.
Laajakaistan kehittämisen päätavoitteet
Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti ultranopean laajakaistan kehittämissuunnitelman lokakuussa 2021. Suunnitelmalla nopeutetaan sähköisen viestinnän infrastruktuurin toteuttamista niin, että vuosina 2021–2027 vähintään 100 Mbit/s:n internetnopeudet saavuttavat kotitaloudet ja julkiset laitokset suurten kaupunkien lisäksi myös maaseutualueilla. Äärimmäisen nopeiden Internet-yhteyksien kehittämiseen osoitetaan 75 miljoonaa euroa. Rahoituksella rakennetaan tietoliikennetorneja ja valokuituyhteyksiä. Investointeja suunniteltaessa otetaan huomioon tärkeimmät julkiset ja taloudelliset toimintatilat sekä julkiset laitokset ja liitetään ne laajakaistaverkkoon.
Lokakuussa 2021 liikenne- ja viestintäministeriö allekirjoitti yhdessä julkisen sektorin laitosten ja teleoperaattoreiden kanssa muistion, jossa kaikki osapuolet sopivat 100 Mbit/s:n yhteysnopeuden saatavuudesta vähintään 95 prosentille Liettuan kotitalouksista vuoteen 2025 mennessä.
Liikenne- ja viestintäministeriö perusti 5G-työryhmän keskustelemaan ja kehittämään yhdessä sidosryhmien kanssa vuonna 2020 hyväksyttyjä suuntaviivoja seuraavan sukupolven matkaviestinverkkojen (5G) kehittämiseksi Liettuan tasavallassa vuosina 2020–2025. Suuntaviivat sisältävät joukon toimenpiteitä, joilla helpotetaan 5G:n käyttöönottoa Liettuassa, esimerkiksi toimenpiteitä, jotka koskevat pääsyä radioverkkojen rakennuspaikoille. Lokakuussa 2021 allekirjoitetussa Liettuan 5G-kehitystä koskevassa muistiossa luvataan, että vuoteen 2025 mennessä kansainväliset maaliikennekäytävät Via Baltica & Rail Baltica tarjoaisivat keskeytymättömiä 5G-yhteyspalveluja. Plačiajuostis internetas valmistelee parhaillaan 5G-investointihanketta.
Sääntelytoimenpiteet
Viestintäviraston johtaja vahvistaa sähköisen viestinnän infrastruktuurin asentamista, ylläpitoa ja käyttöä koskevat säännöt. Asiakirjat asettavat perusvaatimukset sähköisen viestinnän infrastruktuurin suunnittelulle, rakentamiselle, rakentamiselle, asentamiselle tai jälleenrakentamiselle sekä korjaamiselle. Niissä asetetaan myös vaatimuksia uusien rakennusten suunnittelulle, rakentamiselle ja asentamiselle tai olemassa olevien rakennusten kunnostamiselle (mukaan lukien kustannusten alentamistoimenpiteet), siltä osin kuin nämä työt liittyvät sähköisen viestinnän infrastruktuuriin näissä rakennushankkeissa. Sähköisen viestinnän infrastruktuurin ja muiden käyttötarkoitusten (putket, kaapelit, kaapelikanavat, kaapelikaivot, tukirakenteet, mukaan lukien tornit, mastot, rakennukset, rakenteiden käyttöönotto, rakennusten järjestelmät) yhteiseen käyttöön liittyviä menettelyjä ja edellytyksiä koskevia toimenpiteitä pannaan parhaillaan täytäntöön.
Liettua hyväksyi 15 päivänä joulukuuta 2016 muutoksen sähköisestä viestinnästä annettuun lakiin nro IX-2135. Laki tuli voimaan 24.12.2016. Sen täytäntöönpanosäädös, Viestintäviraston johtajan määräys sähköisen viestinnän infrastruktuurin asentamista, merkitsemistä, valvontaa ja käyttöä koskevien sääntöjen hyväksymisestä 14. lokakuuta 2011 annetun Viestintäviraston johtajan määräyksen nro 1V-978 muuttamisesta, hyväksyttiin 10. tammikuuta 2017, ja se tuli voimaan 13. tammikuuta 2017.
Viestintävirasto hoitaa sekä keskitetyn tietopisteen että kansallisen riitojenratkaisuelimen tehtäviä. Näiden muutosten odotetaan parantavan edelleen mahdollisuuksia laajentaa laajakaistainfrastruktuuria Liettuassa, koska operaattoreilla on paremmat mahdollisuudet käyttää vaihtoehtoisia infrastruktuureja laajakaistan kehittämiseen.
Liettua aikoo verkkoyhteyksiä koskevan välineistön täytäntöönpanoa koskevassa etenemissuunnitelmassaan lisätä olemassa olevan infrastruktuurin ja rakennusteknisten töiden avoimuutta uudella kansallisella verkkopohjaisella paikkatietojärjestelmällä. Se aikoo laatia suuntaviivat matkaviestinoperaattoreiden oikeudellisten, teknisten ja hallinnollisten edellytysten helpottamiseksi ja soveltaa joustavaa valtuutusjärjestelmää, jossa keskitytään 26 GHz:n taajuusalueen paikallisiin toimilupiin, infrastruktuurin yhteiskäyttöön tai muihin markkinoiden tarpeisiin.
Kansalliset ja alueelliset laajakaistarahoitusvälineet
Valtio tukee sellaisten laajakaistaverkkojen kehittämistä maaseutualueilla, jotka eivät houkuttele yksityisiä sijoittajia ja jotka käyttävät eri rahastoja (EAKR, maaseuturahasto, elpymis- ja palautumistukiväline) erittäin suuren kapasiteetin verkkojen rakentamiseen syrjäisillä alueilla.
Liettuan elpymis- ja palautumissuunnitelmassa luvataan 49 miljoonaa euroa infrastruktuuri-investointeihin, mukaan lukien 50 uuden tornin rakentaminen, 2 000 kilometrin kuituverkon ja siihen liittyvien aktiivisten laitteiden käyttöönotto sekä asianmukainen huolto ja hallinto. Näiden investointien pitäisi tarjota gigabittinopeus 5 000 digitaalisesti intensiiviselle yritykselle/laitokselle. Lisäksi valkoisilla alueilla toimivien internetpalveluntarjoajien olisi voitava nopeuttaa viimeisen osuuden palvelujaan.
Nopeaa viestintäinfrastruktuuria koskevan investointihankkeen tavoitteena on yhdistää 5 000 sijaintipaikkaa gigabittinopeuksiin alueilla, joilla näitä palveluja ei tarjottaisi kaupallisin perustein. Toimenpidettä tuetaan elpymis- ja palautumistukivälineen varoista Liettuan tasavallan valtiovarainministeriön laatiman yhdennetyn ”New Generation Lithuania” -suunnitelman mukaisesti. Komponenttiin ”Digitaalinen muutos talouskasvua varten” sisältyvät investoinnit C.1.5.2 ”Vaihe kohti 5G:tä”. 1.5.2 Alatoimenpide 2 "Ultrakorkean kaistanleveyden verkkojen kehittäminen edelleen".
Tiedot laajakaistan kehityksestä ja teknologioista Liettuassa
Tuoreimmat tiedot laajakaistan kattavuudesta, liittymistä ja levinneisyydestä sekä eri laajakaistateknologioiden kattavuudesta löytyvät digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksin (DESI) maakohtaisista raporteista.
Viestintävirasto kehitti loppukäyttäjille kehittyneen välineen internet-liityntänopeuksien mittaamiseen, jonka avulla loppukäyttäjät voivat mitata internet-liityntäpalvelujensa todellisia nopeuksia.
Langattoman laajakaistan taajuusmääritykset
Tarkempia tietoja yhdenmukaistetuista taajuuksien jakamisista on Euroopan 5G-seurantakeskuksen raportissa.
Kansalliset ja EU:n julkaisut ja lehdistöasiakirjat
englanti
- Laajakaistainvestointien käsikirja
- Mobiili- ja kiinteän laajakaistan hinnat Euroopassa 2022
- Tutkimus kansallisista laajakaistasuunnitelmista EU27-maissa
- Laajakaistayhteyksiä koskevat raportit ja analyysit
liettua
- Spartaus plačiajuosčio ryšio plėtros planas 2021–2027 (englanniksi)
- Langattoman internet-yhteyden valvontajärjestelmä
Yhteystiedot
BCO Lithuania (kansallinen laajakaistaa käsittelevä virasto): Liikenne- ja viestintäministeriö
Osoite: Gedimino av. 17, 01505 Vilna, Liettua
Ota yhteyttä sähköpostitse
Puhelin: +370 5 239 3870
Verkkosivusto
Liikenne- ja viestintäministeriö - Tietoyhteiskuntapolitiikan osaston sähköisen viestinnän osasto (Susisiekimo ministerija)
Osoite: Gedimino av. 17, 01505 Vilna, Liettua
Ota yhteyttä sähköpostitse
Puhelin: +370 5 239 3870
Verkkosivusto
Liikenne- ja viestintäministeriön alainen tietoyhteiskunnan kehittämiskomitea (Informacinės visuomenės plėtros komitetas prie Susisiekimo ministerijos)
Osoite: Gedimino av. 7, 01103 Vilna, Liettua
Ota yhteyttä sähköpostitse
Puhelin: +370 5 266 51 61
Verkkosivusto
PE Plačiajuostis Internetas
Osoite: Sausio 13-osios g. 10, 04347 Vilna, Liettua
Ota yhteyttä sähköpostitse Puhelin:
+370 5 243 0882
Verkkosivusto
Liettuan tasavallan viestintäviranomainen (Ryšių reguliavimo tarnyba)
Osoite: Mortos Str. 14, 03219 Vilna, Liettua
Ota yhteyttä sähköpostitse
Puhelin: +370 5 210 56 33
Verkkosivusto
Tuoreimmat uutiset
Aiheeseen liittyvää
Aiheesta laajemmin
Etsi ajankohtaista tietoa laajakaistan kehityksestä kussakin maassa sekä kansallisista strategioista ja politiikoista laajakaistan kehittämiseksi.
Katso myös
Vuonna 2016 hyväksytyssä Ruotsin kansallisessa laajakaistasuunnitelmassa on visio täysin yhteenliitetystä Ruotsista, ja siinä on tavoitteita sekä matkaviestinverkon kattavuudelle että kotitalouksille ja yrityksille tarkoitetuille nopeille laajakaistayhteyksille.
Digitaaliset yhteydet ja 5G:n käyttöönotto ovat Espanjan digitaalistrategian kymmenen strategisen painopisteen joukossa.
Slovenia valitsee laajakaistaverkkojen kehittämisessä teknologianeutraaliuden ja markkinadynamiikan, erityisesti infrastruktuuriin ja palveluihin perustuvan kilpailun.
Slovakia on asettanut pitkän aikavälin tavoitteeksi tarjota kaikille kotitalouksille ultranopean internetin vuoteen 2030 mennessä.
Romania keskittyy kansallisen laajakaistaverkon rakentamiseen askeleena kohti EU:n yhteystavoitteiden saavuttamista.
Portugalin digitaalistrategia ja erittäin suuren kapasiteetin sähköisten viestintäverkkojen yhteenliitettävyyttä koskeva kansallinen strategia vuosiksi 2023–2030 muovaavat digitaalisen infrastruktuurin kehittämistä Portugalissa.
Puolan kansallinen laajakaistasuunnitelma 2025 on EU:n gigabittiyhteiskuntaa koskevien tavoitteiden mukainen.
Luotettavan ja vahvan digitaalisen infrastruktuurin laajentaminen ja digitaalisen kuilun umpeen kurominen ovat Alankomaiden digitaalisen infrastruktuurin politiikan painopisteitä.
Maltan laajakaistapolitiikka on teknologianeutraalia ja suosii kilpailukykyistä markkinaympäristöä.
Yksi Luxemburgin hallituksen ohjelman painopisteistä on sellaisen viestintäinfrastruktuurin kehittäminen, jonka tavoitteena on gigabittilaajakaistan saatavuus koko maassa.
Latvia tukee gigabittiyhteiskunnan tavoitteita ja pyrkii 100 Mbit/s:n nopeuteen, joka on nostettavissa gigabittiin, kaupunki- ja maaseutualueilla ja 5G-kattavuuteen kaikilla suurilla kaupunkialueilla.
Italian ultralaajakaistastrategian tavoitteena on tarjota gigabittiyhteydet kaikille vuoteen 2026 mennessä.
Irlannin kansallisen laajakaistasuunnitelman mukaan kaikilla Irlannin tiloilla on vuoteen 2026 mennessä mahdollisuus käyttää nopeaa laajakaistaa.
Unkarin kansallisen digitalisaatiostrategian 2022–2030 tavoitteena on, että 95 prosenttia kotitalouksista on gigabittiverkkojen piirissä vuoteen 2030 mennessä.
Kansallisessa laajakaistasuunnitelmassa 2021–2027 edistetään kiinteiden erittäin suuren kapasiteetin verkkojen ja 5G-verkkojen käyttöä. Kreikan Digital Transformation Bible 2020-2025 korostaa liitettävyyttä yhtenä viidestä strategisesta akselista ja tunnustaa Gigabit Society 2025...
Saksan liittohallituksen vuoden 2021 koalitiosopimuksessa, digitaalistrategiassa ja gigabittistrategiassa 2022 asetetaan etusijalle FTTH- ja 5G-verkkojen valtakunnallinen tarjonta.
Suomen viranomaiset suosivat kilpailuvetoista kuitupohjaisten verkkojen käyttöönottoa, jota tuetaan julkisin varoin alueilla, joilla palveluja ei ole riittävästi, ja kunnille annettavaa neuvontaa laajakaistaverkkojen käyttöönotosta.
Virossa on otettu käyttöön peruslaajakaistan kattavuus koko maassa. Viron digitaalistrategiassa asetetaan kunnianhimoiset tavoitteet vuodelle 2030.
Useat poliittiset aloitteet, joilla pyritään maanlaajuiseen kiinteän ja mobiililaajakaistan kattavuuteen, tukevat Tanskan laajakaistatavoitteita. Hallitus pyrkii tekemään Tanskasta digitaalisen edelläkävijän luomalla perustan tanskalaisille yrityksille digitaaliteknologian...
Erittäin suuren kapasiteetin verkkojen kehittämistä koskevassa kansallisessa suunnitelmassa, joka hyväksyttiin maaliskuussa 2021, määritellään Tšekin strateginen lähestymistapa erittäin suuren kapasiteetin verkkojen rakentamiseen.
Kyproksen laajakaistasuunnitelmassa asetetaan strategiset tavoitteet vuosiksi 2021–2025, ja se sisältää lainsäädäntö- ja sääntelytoimia sekä käytännön tukea laajakaistainfrastruktuurin kehittämiseen.
Kroatian kansallinen laajakaistan kehittämissuunnitelma 2021–2027 vastaa eurooppalaisen gigabittiyhteiskunnan vuoden 2025 tavoitteita ja osittain vuoden 2030 digitalisaatiotavoitteita.
Seuraavan sukupolven liityntäverkkoja koskeva kansallinen laajakaistainfrastruktuurisuunnitelma ”Connected Bulgaria” ja sähköistä viestintää koskeva politiikka päivitettiin ja hyväksyttiin elokuussa 2020.
Belgian laajakaistastrategia on sisällytetty laajempaan toimintapoliittiseen strategiaan nimeltä Digital Belgium. Kiinteää ja mobiililaajakaistaa koskevan kansallisen suunnitelman tavoitteena on poistaa jäljellä olevat valkoiset alueet, joilla nopeita palveluja ei ole saatavilla...
Itävallan laajakaistastrategiassa keskitytään gigabittiyhteyksien (kiinteiden ja matkaviestinyhteyksien) valtakunnalliseen tarjontaan vuoteen 2030 mennessä.