Calw’n piirikunnan (Saksa) laajakaista-aloite
Omat varat
Paikallis-, alue- tai keskushallinnon omistamilla julkisilla viranomaisilla tai yleishyödyllisillä laitoksilla voi jo olla keskeisiä infrastruktuuriresursseja, kuten kaapelikanavia, kuitukaapeleita, pylväitä, laitteita ja datakeskuksia varten käytettäviä tiloja sekä radiotukiasemien käyttöpaikkoja. Lisäksi infrastruktuurin kehittämiseen voi olla käytettävissä sisäisiä varoja sekä varoja, jotka on aiemmin varattu suuriin tietotekniikkakustannuksiin tai muihin kustannuksiin (kuten vanhustenhoitoon tai hallinnollisiin palveluihin), joiden odotetaan vähenevän merkittävästi, kun paikallinen/alueellinen laajakaistaverkko on käytettävissä. Nämä fyysiset ja rahoitusvarat voidaan sijoittaa hankkeeseen tai projektia varten luotuun yritykseen, ja ne voivat muodostaa merkittävän osan hankkeen aloittamiseen ja muuntyyppisen rahoituksen hyödyntämiseen tarvittavasta pääomasta.
Yhteisöt voivat kerätä omia varoja tukeakseen suuren kapasiteetin laajakaistainfrastruktuurin käyttöönottoa alueellaan. Tämä tapahtuu tyypillisesti yhteisön tukimallissa, erityisesti maaseutuyhteisöissä tai tällaisten yhteisöjen klustereissa ja pienemmissä kaupunkiyhteisöissä, ja yleensä nopeiden yhteyksien tarve on voimakas.
Tuloihin perustuva rahoitus
Jos viranomainen valitsee suorien sijoitusten mallin, se saa yleensä tuloja pimeän kuidun tukkuvuokraus- ja/tai siirtopalveluista. Se voi myös saada tuloja vähittäistason infrastruktuurileasingsopimuksista tai yhteysmaksuista (tai verkkomaksuista) voimassa olevasta liiketoimintamallista riippuen. Tästä voi tulla merkittävä rahoituslähde, kun verkosto on valmis ja yritykset, julkiset elimet ja loppukäyttäjät alkavat käyttää sitä.
Tämä rahoituslähde toteutuu vasta, kun infrastruktuurin ydin on käytössä ja palveluja tarjotaan verkon kautta. Sen vuoksi on aiheellista periä takaisin julkisen sektorin varoja, nopeuttaa infrastruktuurin käyttöönottoa tai alentaa kustannuksia. Hankkeen käynnistämiseksi tarvitaan muita rahoituslähteitä.
Lainat
Monet hankkeet ovat saaneet suuren osan alkuperäisestä rahoituksestaan edullisin tai kaupallisin ehdoin. Lainoja voivat myöntää EU:n tai jäsenvaltioiden valtion rahastot, pankki tai muut sijoittajat, voittoa tavoittelevat laitokset tai voittoa tavoittelemattomat laitokset sekä yksityiset kansalaiset. Jotta tämä olisi kestävää, on esitettävä pätevä liiketoimintasuunnitelma, jossa keskipitkän ja pitkän aikavälin tulot ylittävät neuvotellut lainat (pääoma + korot). Koska laina edustaa velkaa, lainoja kutsutaan usein velkarahoitukseksi.
Oman pääoman ehtoinen rahoitus
Oman pääoman ehtoisella rahoituksella tarkoitetaan sitä, että yritys saa sijoituksen ilman velvollisuutta maksaa korkokuluja. Sijoittaja (yksityinen tai julkinen) saa kuitenkin osansa yrityksestä ja osallistuu päätöksentekoon. Tämä vastustaa velkarahoitusta, joka merkitsee koronmaksua, mutta sijoittajalla ei ole määräysvaltaa liiketoiminnassa, ja kun velka maksetaan, suhde sijoittajaan on ohi.
Avustusten rahoitus
Eurooppalaisia, kansallisia ja alueellisia julkisia varoja voidaan yleensä käyttää hankkeen rahoittamiseen, jollei niiden käyttöön mahdollisesti liittyvistä erityisehdoista muuta johdu. Avustukset keskittyvät taloudellisen ja sosiaalisen parantamisen mahdollistamiseen. Julkisten varojen saatavuus laajakaistan käyttöönoton rahoittamiseen voi vaihdella jäsenvaltioittain ja alueittain. Eri puolilla EU:ta on kuitenkin käytössä useita eurooppalaisia järjestelmiä, vaikka useimmissa tapauksissa varoja hallinnoivat kansalliset tai alueelliset hallintoviranomaiset.
Lisätietoja ja esimerkkejä on laajakaistainvestointioppaassa.
Viimeisimmät uutiset
Aiheeseen liittyvää
Aiheesta laajemmin
Laajakaistasuunnitteluosasto auttaa kuntia ja muita yksiköitä menestyksekkäiden laajakaistakehityshankkeiden suunnittelussa.
Katso myös
Investoinnit julkisen ja yksityisen sektorin ja yksityisen sektorin verkostojen rahoittamiseen toteutetaan yhteistyössä olemassa olevan infrastruktuurin omistavien yksityisten toimijoiden ja viranomaisten kanssa.
Fyysisen infrastruktuurin tarjoajan (PIP), verkontarjoajan (NP) ja palveluntarjoajan (SP) perusroolit voivat ottaa eri toimijat.
Laajakaistainfrastruktuurin käyttöoikeus on mahdollista eri verkkosolmukohdilla infrastruktuuri- ja sovellustasolla.
Alueellisen laajakaistakehityksen onnistumisen kannalta keskeistä on paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla poliittisesti tuettu suunnitelma, jossa tavoitteet yhdistetään erityistarpeisiin ja sidosryhmiin.
Toimintasuunnitelmassa esitetään yksityiskohtaisesti laajakaistastrategian täytäntöönpanoon liittyvät kustannukset, sidosryhmät, toimet, koordinointi ja seuranta.
Yleiskatsaus erilaisiin langallisiin, langattomiin ja tuleviin laajakaistateknologioihin sekä kuvaus niiden eduista, haitoista ja kestävyydestä.
Oikean liiketoimintamallin valitseminen riippuu markkinatoimijoiden roolista laajakaistan arvoketjussa.
Investointimallit tarjoavat mielenkiintoisia osallistumismahdollisuuksia viranomaiselle, joka osallistuu alueelliseen laajakaistakehitykseen.
Laajakaistalle myönnettävä valtiontuki voi olla tarpeen joissakin paikoissa, joissa markkinat eivät tarjoa tarvittavia infrastruktuuri-investointeja.
Laajakaistaverkko koostuu maantieteellisistä osista. Verkon topologia kuvaa, miten verkon eri osat ovat yhteydessä toisiinsa. Tärkeimmät topologiat selkärangan ja alueen verkostoille ovat puutopologiat, rengastopologiat ja meshed topologiat. Ensimmäisen mailin osalta kaksi...
Laajakaistaverkot edellyttävät erilaisia infrastruktuurityyppejä, jotka perustuvat erilaisiin logistisiin, taloudellisiin tai demografisiin olosuhteisiin. Käytä kysymyksiä auttaaksesi valitsemaan.
Laajakaistateknologioiden vertailu tuo esiin kunkin ratkaisun ominaisuuksia ja auttaa tekemään päätöksiä parhaasta ratkaisusta eri alueilla.