Vihreä digitaaliala

Digitaalisen vuosikymmenen aikana Euroopalla on edessään kaksi tärkeää haastetta: vihreä siirtymä ja digitaalinen siirtymä. 

Nämä voivat vaikuttaa kahdelta erilliseltä asialta, mutta ne ovat todella kaksi haastetta – kumpikaan ei voi onnistua ilman toista – ja ne ovat molemmat yhtä tärkeitä Euroopan tulevaisuuden kannalta. 

Digitalisaation tuominen elämäämme auttaa meitä pienentämään hiilijalanjälkeämme. Voimme liittyä videoneuvotteluihin sen sijaan, että matkustaisimme kokouksiin, seuraamme, kuinka paljon energiaa kotimme kuluttavat, ja voimme jopa lisätä maatalouden kestävyyttä.  

Meidän on kuitenkin varmistettava, että digitaaliteknologiat eivät kuluta enemmän energiaa kuin ne säästävät. Digitaaliteknologian osuus energiankulutuksestamme on tällä hetkellä 8–10 % ja kasvihuonekaasupäästöistämme 2–4 % – pieniä mutta suuria määriä. 

Voimme tehdä monia muutoksia digitaalisessa elämässämme vähentääksemme ympäristövaikutuksiamme tällä alalla. Esimerkiksi kaikkien älypuhelinten käyttöiän pidentäminen vain yhdellä vuodella säästäisi 2,1 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa vuoteen 2030 mennessä, mikä vastaa miljoonan auton poistamista tieltämme. Siirtyminen 4G- verkoista 5G-verkkoihin voi vähentää energiankulutusta jopa 90 %.

EU tutkii näitä mahdollisuuksia ja enemmän. Päivitämme voimassa olevia lakeja ja otamme käyttöön uusia toimenpiteitä vihreiden ja digitaalisten tavoitteidemme saavuttamiseksi seuraavalla vuosikymmenellä. Yksi tällainen toimenpide on varmistaa, että datakeskukset ovat ilmastoneutraaleja, energiatehokkaita ja kestäviä viimeistään vuoteen 2030 mennessä.  

EU tutkii myös vapaaehtoisia ja sitovia toimenpiteitä, joilla autetaan yksityistä sektoria tulemaan ilmastoneutraaliksi ja käyttämään enemmän uusiutuvia luonnonvaroja. Esimerkkejä tästä ovat Euroopan vihreä digitaalinen koalitio ja erilaiset aloitteet audiovisuaalialan viherryttämiseksi.

Vihreän kehityksen ohjelman teollisuussuunnitelma

Euroopan komissio ehdotti vihreän kehityksen ohjelman teollisuussuunnitelmaa, jolla tuetaan sen tavoitetta saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä ja samalla parantaa Euroopan nollanettoteollisuuden kilpailukykyä.

Suunnitelmankeskeisenä pilarina on varmistaa, että EU:lla on käytettävissään teknologiaa, tuotteita ja ratkaisuja, jotka ovat avainasemassa siirryttäessä nollatasoon. Näihin kuuluvat aurinkokennot, tuuliturbiinit, paristot, vetyelektrolyysilaitteet, hiilidioksidin talteenotto, varastointilaitteet ja paljon muuta. Tällaiset tuotteet ja ratkaisut ovat myös merkittävä talouskasvun ja laadukkaiden työpaikkojen lähde Euroopassa.

Tämänsaavuttamiseksi siinä hahmotellaan prosessia, jolla vauhditetaan puhtaan teknologian tuotannon investointeja ja rahoitusta Euroopassa, mikä asettaisi EU:n puhtaan teknologian vallankumouksen kärkeen. Sen lisäksi, että suunnitelmassa tarkastellaan uusia ideoita, kuten tilapäistä joustavuutta valtiontukisäännöissä, suunnitelmassa tarkastellaan, miten olemassa olevia varoja ja EU:n tason yhteistä rahoitusta voidaan käyttää puhtaan teknologian innovoinnin, valmistuksen ja käyttöönoton rahoittamiseen.