Skip to main content
Shaping Europe’s digital future

Laajamittaiset pilottihankkeet älykkäissä kaupungeissa ja maaseudun älykkäissä yhteisöissä

Komissio on viime vuosina perustanut lukuisia laajamittaisia pilottihankkeita, joiden tarkoituksena on edistää teollisuuden digitalisointia kaikkialla Euroopassa ja sen ulkopuolella.

    Kuva kaupungista, jossa on yhteyskuvakkeita (wifi, mobiilidata), jotka kelluvat sen yläpuolella ja yhdistävät kaiken

© iStock by Getty Images -1149418707 metamorworks

EU:n rahoittamissa hankkeissa älykkäissä kaupungeissa ja yhteisöissä kehitetyt ja validoidut vähimmäisyhteentoimivuuden mekanismit ovat pian saatavilla markkinoilla, joista osa on jo osoittautunut tehokkaiksi erilaisissa tosielämän kokeissa.

Horisontti 2020 -ohjelmasta osoitettiin noin miljardi euroa tutkimus- ja innovointitoimiin Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan komission painopistealueen (DEI) puitteissa. Jotta voitaisiin hyödyntää esineiden internetin (IoT) ja tekoälyn paikallistasolla tarjoamaa potentiaalia, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta tuetaan paikallisten dataekosysteemien liittoutumista ilmastoneutraalien, selviytymiskykyisten ja älykkäiden yhteisöjen hyväksi. Tämä koskee pääasiassa digitaalisen infrastruktuurin käyttöönottoa, liittoutuneiden paikallisten dataekosysteemien valmiuksien kehittämistä, validointia laajamittaisten pilottihankkeiden avulla ja tekoälyä hyödyntävien datapalvelujen käyttöönottoa kaikkialla Euroopassa.

Kolme LSP:tä – SynchroniCity, MONICA ja VICINITY saivat noin 37 miljoonaa euroa digitaaliteknologian käyttöönottoa koskevaan tutkimukseen energian ja liikkuvuuden kaltaisilla aloilla. Open & Agile Smart Cities -festivaaleilla (OASC) käynnistettiin tammikuussa 2021 vielä 30 miljoonan euron lisäksi 3,5–4 vuoden pilottipari AURORAL ja dRural. Näillä kahdella pilottihankkeella pyritään vauhdittamaan digitaalisten palvelualustojen kehittämistä maaseudun älykkäissä yhteisöissä hyödyntämällä aiempien EU:n hankkeiden, kuten OrganiCity ja IoF2020, tuloksia, jotka perustuvat SynchroniCityn kautta validoituihin MIM-malleihin. Nämä kaksi uutta LSP:tä tuovat innovaatioekosysteemejä, älykkäitä kyliä koskevan lähestymistavan ja standardit älykkäiden maaseutuyhteisöjen eturintamassa.

Euroopassa on siirrytty kertaluonteisista pilottihankkeista älykkään kaupungin innovaatioekosysteemien voimakkaampaan organisointiin, joka perustuu yli vuosikymmenen kestäneeseen lähes markkinainnovaatioinnovointiin elävissä laboratorioissa. Eurooppa on valmis ottamaan huomioon digitaalisen kehityksen paikalliset tarpeet tiiviissä yhteistyössä paikallisten palveluntarjoajien kanssa. Esimerkiksi työllisyydessä, palvelun laadussa ja suvereniteettissa. Minimaalinen yhteentoimivuus antaa palveluntarjoajille mahdollisuuden tarjota palveluja laajoilla rajat ylittävillä markkinoilla, kun taas kysyntäpuolella säilyy vapaus asettaa etusijalle paikalliset mukautukset. Tämä vähentää riskiä, lisää investointeja ja edistää innovointia. Uusien hankkeiden myötä Euroopan maaseutualueet saavat tästä lähtien enemmän huomiota.

Teknisen kehityksen taustalla on ollut kaksi suuntausta: anturiverkoista saatavan datan valtava lisääntyminen ja hajautettujen järjestelmien tarve. Vaikka esineiden internetin edistyminen on jo vuosia ollut anturien yhdistämistä ja tietojen keräämistä keskitettyihin pilvitallennus- ja analytiikkatiloihin digitaalisissa kaksosissa, suurimmat haasteet ja mahdollisuudet liittyvät tietojenkäsittelyominaisuuksien toimittamiseen lähempänä Edgeä. Tällä lähestymistavalla on useita etuja: yksityisyyden, turvallisuuden, energiankulutuksen, häiriönsietokyvyn ja markkinoiden monimuotoisuuden osalta. Kaikki jäljempänä esitetyt hankkeet ovat vaikuttaneet Euroopan digitaaliseen vuosikymmeneen siirtymisen edellyttämien toimien muotoiluun ja validointiin.

REVONTULET

Maaseutuyhteisöjen kannalta älykkäillä ratkaisuilla voidaan parantaa elämänlaatua ja suojella ympäristöä välittömästi ja pitkällä aikavälillä. Avoimuuteen, yhteentoimivuuteen ja hajauttamiseen perustuvan digitaalisen ympäristön suunnittelu, AURORAL – Yhdistettyjen alueellisten ja avointen digitaalisten ekosysteemien arkkitehtuuri älykkäille yhteisöille ja laajemmille maaseutualueille Laajamittainen sovellus – pyrkii osaltaan luomaan tarkoituksenmukaisempia ratkaisuja älykkään yhteisökehityksen tukemiseksi.

Auroral keskittyy tarjoamaan yhteentoimivan tiedonvälityksen Middlewaren yhteisenä kehyksenä uusien ja olemassa olevien älykkäiden tuotteiden ja palvelujen integroimiseksi käyttäjäystävälliseen käyttöliittymään. Ottamalla käyttöön testattuja avoimen lähdekoodin työkaluja AURORAL edistää semanttista yhteentoimivuusmallia, joka helpottaa tuotteiden ja palvelujen vaihtoa maaseudun markkinapaikoilla ja kaupunkimarkkinoilla.

Pilottihankkeen innovaatio on osoitettu laajassa mittakaavassa, ja se jakautuu kohdennettuihin ja verkkotunnusten välisiin pilotteihin. Sen käyttötapaukset keskittyvät tiettyyn alaan, jotta kohdennettujen älykkäiden ratkaisujen valmiustaso olisi korkeampi. Sen demonstraattorit soveltavat monialaista lähestymistapaa käyttäen AURORALin Interoperable Data Brokerage Middleware -ohjelmaa näiden kohdennettujen ratkaisujen integroimiseksi ja toteuttamiseksi.

AURORAL-kumppanuuteen kuuluu 25 yhteisöä 11:stä Euroopan maasta, jotka on valittu asiantuntemuksensa ja toisiaan täydentävyyden perusteella. Niissä yksilöitiin viisi käyttötapausten alaa – maatalous, energia, liikkuvuus, terveydenhuolto ja matkailu – sekä viisi esittelyaluetta: Alentejo (Portugali), Penedès (Espanja), Piemonte (Italia), Burgenland (Itävalta) ja napapiiri (Norja). Hankkeen toteutuksen aikana AURORAL on kannustanut kehittäjiä, tutkijoita, yrityksiä, viranomaisia ja loppukäyttäjiä hyväksymään, osallistumaan, skaalaamaan ja toistamaan ehdotetut älykkäät ratkaisut yhteissuunnittelun ja yhteiskehittämisen lähestymistavan mukaisesti edistämään niiden markkinoille saattamista maaseutu- ja kaupunkialueilla eri puolilla Eurooppaa.

Lisäämällä yhteentoimivuutta ja luomalla yhteisen foorumin AURORAL-yhteisöt voivat menestyä innovoinnissa ja älykkäässä muutoksessa, mikä tuo niille pitkäaikaisia sosiaalisia, ympäristöön liittyviä ja taloudellisia hyötyjä.

Käy AURORAL-projektin verkkosivustolla.

DRural

Tammikuussa 2021 käynnistetyn dRuralin päätavoitteena on kehittää ja toteuttaa digitaalista ratkaisua ja erityisesti markkinapaikkoja, jotta maaseudun kansalaisille voidaan tarjota useita palveluja ja samalla luoda mahdollisuuksia talouskasvuun ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Sen toissijaisena tavoitteena on varmistaa onnistunut hyödyntäminen ja kestävyys hankkeen elinkaaren jälkeen ja sen toisto muilla Euroopan alueilla.

dRural – Euroopan maaseutualueiden palvelumarkkinapaikka – rakentaa maaseutualueiden ja -yhteisöjen palveluverkoston, joka perustuu neljään Euroopan maaseutualueeseen: Extremadura (Espanja), Dubrovnik-Neretvan maakunta (Kroatia), Gelderland Middenin alue (Alankomaat) ja Jämtland Härjedalen (Ruotsi). Kuten edellä mainitussa AURORALissa, kutakin näistä asetuksista kutsutaan alueellisiksi mielenosoittajiksi.

Ratkaisun rakentamisessa noudatetaan ketteriä menetelmiä, joilla varmistetaan yhteiskehittäminen loppukäyttäjien kanssa sekä validointi kussakin alueellisessa demonstraatiossa. Tämän lisäksi dRuralia kehitetään bydesign-lähestymistavalla etiikkaan, yksityisyyteen ja tietosuojaan. Demonstraattoreissa tehdään internetin kattavuuden optimointi sujuvan käyttöönoton varmistamiseksi. Tämän jälkeen kullekin alueelle luodaan ratkaisu, joka takaa sen personoinnin ja räätälöinnin alueellisten tarpeiden mukaan sekä integraation paikallisten palveluntarjoajien kanssa.

Samalla luodaan dRural-ratkaisuun liittyvien toimijoiden ekosysteemi yksilöimällä keskeiset sidosryhmät ja niiden nykyiset ongelmat ja suunnittelemalla arvoehdotus kullekin niistä. Ekosysteemien rakentamista tuetaan kussakin demonstraattorissa esitettävällä avoimella ehdotuspyynnöllä, joka tuo taloudellista tukea kolmansille osapuolille, jotta voidaan kannustaa ratkaisun käyttöönottoon ja laajentaa toimijoiden ekosysteemiä. Tämä tarjoaa yrittäjille mahdollisuuksia edistämällä uusia markkinoiden avaamista, jolloin pienet ja uudet toimijat voivat hyödyntää arvoa. Käytön ja vaikutusten arviointi suoritetaan, jotta varmistetaan jatkuva tuki kullakin alueella hankkeen päättymisen jälkeen.

Hankkeen ytimessä on edistää siirtymistä maaseutualueiden eristyneiltä alueilta aidosti älykkäisiin yhteisöihin ja samalla lisätä ihmisten vaikutusmahdollisuuksia digitalisoinnin avulla. dRuralin tavoite tulla Euroopan maaseutualueiden palvelumarkkinapaikaksi on linjassa sen kanssa.

Käy dRural-projektin verkkosivuilla.

Synkronointi

Synkronismi oli ensimmäinen yritys luoda ”yhtenäiset digitaaliset kaupunkimarkkinat” Euroopalle pilotoimalla sen perustuksia aluksi 11 vertailuvyöhykkeellä – kahdeksalla eurooppalaisella kaupungilla ja kolmella muulla maailmanlaajuisella alueella – yhdistämällä 34 kumppania 11:stä maasta, jotka kattavat neljä eri maanosaa. SynchroniCity perustettiin tammikuussa 2017 ja sai noin 15 miljoonaa euroa. SynchroniCity perustuu eurooppalaiseen tietopohjaan, joka on peräisin muun muassa OASC-, FIWARE-, FIRE-, EIP- SCC- ja IETF- aloitteista sekä yhteistyötahoista, joilla on johtava rooli standardointielimissä, kuten ITU, ETSI, IEEE, OMA ja IETF. Synkronointi tuotti yhteentoimivan ekosysteemin tekoäly- ja IoT-yhteensopiville älykkäille yhteisöratkaisuille, jossa IoT-laitevalmistajat, järjestelmäintegraattorit ja ratkaisujen tarjoajat voivat innovoida ja kilpailla avoimesti.

SynchroniCity on perustanut jo kehittymässä olevan IoT-yhteensopivan kaupungin markkinapaikan viitearkkitehtuurin. Se on yksilöinyt yhteentoimivuuspisteet ja liitännät sekä datamallit eri vertikaalisille alueille. Tähän sisältyy välineitä, joilla luodaan ja integroidaan vanhoja kaupunkipalveluja tarjoavia alustoja ja data-avaruuksien mahdollistajia, mukaan lukien löytäminen, pääsy ja lisensointi, jotka vähentävät markkinoille osallistumisen esteitä.

Synkronismi pilotoi näitä säätiöitä vertailualueilla yhdessä kansalaiskeskeisten palvelujen kanssa kolmella vaikutuksiltaan merkittävällä alueella, mikä osoittaa suoraan maailmanmarkkinoihin liittyvien kaupunkien, yritysten ja kansalaisten arvon. SynchroniCity on toiminut majakka-aloitteena, joka innostaa muita liittymään vakiintuneeseen ekosysteemiin ja edistää kehittyviä markkinoita, mikä on johtanut Living-in.EU-foorumin luomiseen. Tämä alusta tarjoaa älykkäille yhteisöille ja niiden toimittajille minimaalisen datan, järjestelmien ja palvelujen yhteentoimivuuden, esimerkiksi AURORAL ja dRural.

Synkronismi omaksui osallistavan lähestymistavan ekosysteemin kasvattamiseen kutsumalla yrityksiä ja kaupunkeja mukaan avoimen ehdotuspyynnön kautta, jolloin ne voivat osallistua uraauurtavalle markkinapaikalle, mikä mahdollisti onnistuneiden pilottien toisen aallon. Ne vahvistavat ekosysteemiä luomalla myönteisen aaltovaikutuksen kaikkialla Euroopassa ja maailmanlaajuisesti, jotta saadaan aikaan vauhtia ja kriittistä massaa Euroopan vahvalle läsnäololle esineiden internetin mahdollistamien ratkaisujen maailmanlaajuisilla digitaalisilla sisämarkkinoilla.

Käy SynchroniCity-projektin verkkosivustolla

SUOMI

MONICA-hanke – Verkostettujen esineiden internetin puettavien tuotteiden hallinta: kulttuuristen yhteiskunnallisten sovellusten erittäin laajamittainen demonstrointi – esiteltiin useita IoT-ratkaisuja älykkäämpää asumista varten kuudessa suurkaupungissa eri puolilla Eurooppaa: Lyon (Ranska), Bonn (Saksa), Torino (Italia), Kööpenhamina (Tanska) Hamburg (Saksa) ja Leeds (Yhdistynyt kuningaskunta). MONICA käynnisti tammikuussa 2017 ja sai 15 miljoonaa euroa ja perusti laajamittaisen IoT-ekosysteemin, joka käyttää innovatiivisia puettavia IoT-antureita, joissa on suljetun kierron taustapalvelut, jotka on integroitu yhteentoimivaan pilvipohjaiseen alustaan, joka pystyy tarjoamaan useita samanaikaisia, kohdennettuja sovelluksia.

Kaikki ekosysteemit esiteltiin suurten kaupunkitapahtumien muodossa, ja niitä voitaisiin käyttää älykkäiden yhteisösovellusten dynaamiseen käyttöönottoon esimerkiksi lentokentillä, liikennevaltimoissa ja rakennustyömailla. Lisäksi MONICA-lähestymistapaan kuului erottamattomasti virallisten standardointimahdollisuuksien määrittäminen hankkeen kaikissa vaiheissa. Monica esitteli IoT-alustan massiivisessa mittakaavassa, joka pystyy käsittelemään vähintään 10 000 samanaikaista reaaliaikaista käyttäjää kannettavilla antureilla käyttäen nykyisiä ja kehittyviä teknologioita, jotka perustuvat avoimiin standardeihin ja arkkitehtuureihin.

Pilotti suunnitteli, kehitti ja otti käyttöön alustan, joka pystyy integroimaan useita yhteentoimivia IoT-antureita, joilla on erilaiset dataominaisuudet (video, ääni, data), resurssirajoitukset (puettavat, älypuhelimet, älykellot), kaistanleveys (UWB, M2M), kustannukset (ammattimainen, kuluttaja) ja käyttöönotto (puettavat, liikkuvat, kiinteät, ilmassa) sekä toimilaitteet (valot, LED, kamerat, hälytykset, dronet, kaiuttimet).

Monicaa on pidetty menestyksekkäästi esillä 22 tapahtumassa ja neljässä replikaatiossa eri puolilla Eurooppaa. Esimerkiksi Torinon poliisi oli varustettu kameroilla, äänitasomittareilla ja puettavissa olevilla laitteilla, joiden avulla voidaan seurata ja havaita San Salvarion kaupunginosan Movidan väkijoukoissa mahdollisesti tapahtuvia turvallisuushäiriöitä. Tällaisten tapausten käsittelemiseksi paikallinen poliisi testasi älylasien käyttöä tallentaakseen ja viestiäkseen kaduilta. Mielenosoitusten perimmäisenä tavoitteena oli hyödyntää tuloksia paikallisen liiketoimintamallin kehittämisessä kaupungin avoimen tilan kokonaishallinnalle, johon joukkokokoukset vaikuttavat vapaa-ajan tarkoituksiin.

Ohjelmistotyökalut ja tekniset ohjeet kehittäjille ja järjestelmäintegraattoreille täydentävät MONICA-hankkeen tuloksia. Lopuksi hankkeessa validoitiin joukko uusia liiketoimintamalleja koskevia ehdotuksia, jotka perustuvat uusiin arvoehdotuksiin, joita mukana olevat toimijat voivat tutkia.

Käy MONICA-projektin verkkosivuilla.

LÄHIALUEET

Yhteentoimivuuden puutetta pidetään merkittävimpänä esteenä esineiden internet-ekosysteemien maailmanlaajuiselle integroinnille rajojen yli eri tieteenalojen, toimittajien ja standardien osalta. Tammikuussa 2016 käynnistetty VICINITY esittelee virtuaalisen naapurustokonseptin, joka sai yli 7 miljoonaa euroa EU:n rahoitusta: hajautettu, alhaalta ylöspäin suuntautuva ja verkkotunnusten välinen lähestymistapa, joka muistuttaa sosiaalista verkostoa, jossa käyttäjät voivat määrittää asetukset, integroida standardeja niiden palveluiden mukaan, joita he haluavat käyttää, ja hallita täysin haluamaansa yksityisyyden tasoa.

Lähialueet – avoin virtuaalinen naapurustoverkko, joka yhdistää älykkäitä rakennuksia ja älykkäitä esineitä – luo automaattisesti teknisen yhteentoimivuuden semanttiselle tasolle asti. Tämä täyttää kuluttajien tarpeet sallimalla käyttäjien, joilla ei ole teknisiä taustoja, olla helposti ja avoimesti yhteydessä ekosysteemiin. Lisäksi eri alojen palvelujen yhdistäminen yhdessä yksityisyyttä kunnioittavan käyttäjän määrittelemän tiedonjaon kanssa mahdollistaa näiden alojen palvelujen välisen synergian ja avaa uusia verkkotunnusten risteytyspalvelujen markkinoita.

Lähialueen lähestymistapaa osoitettiin laajamittaisella demonstraatiolla, joka yhdisti kahdeksan laitosta seitsemässä eri maassa. Demonstrointi kattaa useita aloja, kuten energia, rakennusautomaatio, terveydenhuolto ja liikenne. Lähialueen mahdollisuuksia luoda uusia monialaisia palveluja osoittivat lisäarvopalvelut, kuten digitaalisten sisämarkkinoiden valmiuksien mikrokauppa, älykkäiden kaupunkialueiden tekoälylähtöinen optimointi ja esineiden internetin liiketoimintatieto.

Hankkeessa käytettiin avoimia ehdotuspyyntöjä julkisten esineiden internetin infrastruktuurien integroimiseen ja lisäarvopalvelujen käyttöönottoon. Yksi VICINITYn eHealth-käyttötapauksista Pilea-Hortiatissa (Kreikka) keskittyi keski-ikäisten kansalaisten terveellisemmän elämäntavan edistämiseen. Ravitsemusterapeutit mittasivat osallistujien painoa ja liikuntatietoja – GDPR:ää noudattaen – käyttämällä puettavia kuntoilulaitteita, painolaitteita ja jäljitteitä, jotka oli sijoitettu kunnan urheilutiloihin tietojen seuraamiseksi vierailujen aikana. Sen jälkeen kansalaiset osallistuivat kunnalliseen kilpailuun, joka tunnettiin paikallisesti kaupunkimaratonina, kilpaillen muiden kanssa terveyssaavutuksista, kuten ”kansalaisten A sijoittuu top 10 %: n asukkaista kilometreihin tällä viikolla”. Osallistujille kerrottiin toiminnan tilasta mobiilisovelluksessa, jota käytettiin myös itse maratonin ilmoittautumiseen. Tämä käyttötapaus on erinomainen esimerkki digitaaliteknologioiden käytöstä paikallisen yhteisön yleisen hyvinvoinnin parantamiseksi.

Tutustu VICINITY-hankkeen verkkosivustoon

Muut hankkeet, joilla tuetaan kaupunkien ja yhteisöjen digitalisointia

SELECT4Cities

SELECT4Citiesin tavoitteena on suunnitella, tutkia ja kehittää datavetoinen, kaiken Internet (IoE) -alusta eurooppalaisille kaupungeille, jotta kaupunkien IoE-sovellukset ja -palvelut voidaan luoda, testata ja validoida laajamittaisesti. 

Joulukuussa 2015 käynnistetty SELECT4Cities -esikaupallinen hankintahanke, joka sai noin 4 miljoonaa euroa, perustui siihen lähtökohtaan, että kaupungit ympäri maailmaa etsivät uusia menetelmiä, teknologiaa ja välineitä avoimen innovoinnin edistämiseksi haasteiden ratkaisemiseksi, kansalaisten ja yritysten arvon luomiseksi ja aidosti älykkäiksi kaupunkeiksi. Tämä uusi yhdistetty lähestymistapa käsittää sekä fyysisiä tiloja että esineitä ja tarjoaa valtavan mahdollisuuden luoda uusia älykkäitä palveluja ja yrityksiä erityisesti logistiikan, liikenteen, ympäristön, turvallisuuden ja hyvinvoinnin aloilla.

IOE on yksi hallitsevista tekijöistä, jotka muuttavat ihmisten tapaa hallita ja elää kaupunkiympäristössä. IoE:n tähänastinen edistyminen on kuitenkin ollut hidasta, mikä johtuu useista esteistä, kuten yhteisten standardien puuttumisesta, hajanaisista markkinoista ja tavoista testata ja ottaa käyttöön järjestelmällisesti uusia ratkaisuja kaupungeissa. Tämän haasteen torjumiseksi ja innovoinnin nopeuttamiseksi SELECT4Cities-hankkeessa käynnistettiin kaikille eurooppalaisille yrityksille avoin kilpailu, jonka tavoitteena on kehittää avoin, standardoitu, datavetoinen, palvelukeskeinen ja käyttäjäkeskeinen alusta, joka mahdollistaa kaupunkien IoE-sovellusten ja -palvelujen laajamittaisen yhteiskehittämisen, testauksen ja validoinnin.

Portugalin pk- yritys Ubiwhere kasvatti menestyksekkäästi liiketoimintaansa älykkäiden kaupunkiratkaisujen alalla osallistuttuaan SELECT4Cities-esikaupalliseen hankintaan. Tämä Antwerpenin (Belgia), Helsingin (Suomi) ja Kööpenhaminan (Tanska) kaupunkien toteuttama hankinta auttoi Ubiwhereia saamaan uusia sopimuksia eri puolilla Eurooppaa sijaitsevien kaupunkien kanssa, jotta saataisiin aikaan ratkaisuja, jotka voivat parantaa ympäristön kestävyyttä, kansalaisten osallistumista julkisten palvelujen tarjoamiseen ja 5G-yhteensopivia käyttötapauksia. Hankinnan ansiosta yrityksen liiketoiminta on kasvanut, ei ainoastaan kaksinkertaistamalla sen taloudellista liikevaihtoa vaan myös henkilöstömäärää.

Tutustu SELECT4Cities-projektin verkkosivustoon

VIRT-EU

Digitaaliteknologioiden lisääntyneet verkostoitumisvalmiudet merkitsevät sitä, että henkilötietoja tuotetaan, analysoidaan, arvostetaan ja yhdistetään datavirtoihin tavalla, jolla on valtava potentiaali, mutta se aiheuttaa myös suuria haasteita eurooppalaiselle yhteiskunnalle. Viimeaikainen politiikka, kuten yleinen tietosuoja-asetus, heijastaa kasvavaa yleistä huolta uusista datakäytännöistä, vastuullisesta tutkimuksesta ja innovoinnista, dataetiikkasta ja yksityisyydestä.

Tammikuussa 2017 käynnistetty ja noin 2 miljoonan euron rahoitus, VIRT-EU – arvot ja etiikka vastuullisen teknologian innovoinnissa EUropessa – käsitteli näitä huolenaiheita suunnittelun vaiheessa tutkimalla ja puuttumalla seuraavan sukupolven IoT-innovaattoreiden kehityskulttuureihin ja etiikkaan. Hankkeessa kysyttiin, miten eurooppalaiset IoT-innovaattorit ja kehittäjät tekevät eettisesti seuraavia päätöksiä – koodista, laitteistosta ja datasta – uusille yhdistäville laitteille ja mitkä oletukset ihmisen käyttäytymisestä, yksityisyydestä ja vapaudesta tukevat esineiden internetin innovaatiokulttuuria Euroopassa.

VIRT-EU analysoi ja kartoitti eurooppalaisten laitteisto- ja ohjelmistoyrittäjien, valmistaja- ja hakkeritilojen sekä yhteisöinnovaattoreiden eettisiä käytäntöjä hyödyntämällä huipputason yhteistyöhön perustuvia turvallisia kuori- ja tieto- ja viestintätekniikan menetelmiä. Tavoitteena oli ymmärtää, miten IoT-innovaattorit toteuttavat etiikkaa suunnitellessaan tulevia laitteita, ja luoda uudet puitteet yksityisyyden, eettisten ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnille sekä ennakoivasti eettisten itsearviointien asemointi IoT-teknologioiden kehitysprosessissa. Näillä välineillä, jotka perustuvat oikeudellisiin lähestymistapoihin, tiedonlouhintaan, kvantitatiiviseen ja laadulliseen yhteiskuntatieteeseen ja muotoilututkimukseen, voidaan turvata paikka yhteiskunnallisille huolenaiheille seuraavan sukupolven digitaaliteknologioissa. Tämä toteutettiin ottamalla yhteiskunnan sidosryhmät mukaan varmistamaan tulevaisuus, jossa on innovatiivisia laitteita ja palveluja, jotka ovat nimenomaisesti EU:n kansalaisten eettisten ja sosiaalisten arvojen mukaisia.

IoT-luettelon perusoletuksen tapaan VIRT-EU julkaisi joulukuussa 2019 palvelupaketin työkalupakin, jonka tarkoituksena on tarjota apua hankkeissa, joissa kehitetään eettisesti tietoon perustuvia teknologioita. Tämä sisältää eettisen pohjamaalin, katsauksen asiaa koskeviin säännöksiin, työpajoihin ja koulutusresursseihin sekä innovatiivisen vaikutustenarviointikyselyn. Tavallisen tarkistuslistan sijaan nämä työkalut tarjoavat kehittäjille mahdollisuuden saada tarvittava kieli, rakenne ja valtuudet kutsua koolle ja käydä keskusteluja etiikkasta.

Tutustu VIRT -EU- hankkeen verkkosivustoon

Orgaanisuus

SynchroniCityn edeltäjä OrganiCity aloitti toimintansa tammikuussa 2015 ja sai yli 7 miljoonaa euroa. Future Internet Research and Experimentation (FIRE) -perinnön pohjalta ja laajentamalla hankkeessa pyrittiin rakentamaan perusta tulevaisuuden kestäville kaupungeille luomalla yhdessä monenlaisia sidosryhmiä. Eurooppa on kestävien, osallistavien ja avointen yhteiskuntien puolustaja. Digitaalinen aikakausi on antanut meille mahdollisuuden viedä tätä asemaa eteenpäin ja pohtia uudelleen tapaa, jolla luomme kaupunkeja ja helpotamme asumista integroimalla monimutkaisia järjestelmiä.

Orgaanisuus yhdisti ylhäältä alas suuntautuvan suunnittelun ja toiminnan joustaviin alhaalta ylöspäin suuntautuviin aloitteisiin, joissa kansalaisten osallistuminen oli avainasemassa. Aiemmat yritykset skaalata epävirallisia kertaluonteisia hankkeita tai laajentaa yksittäisiä yhteisöhankkeita ovat epäonnistuneet. Keskittymällä kaupunkiin sosioekonomisena kokonaisuutena OrganiCity toi ohjelmistot, laitteistot ja niihin liittyvät inhimilliset prosessit yhteen uuteen elävään kaupunkiin, joka oli muokattavissa ja skaalautuva sekä sosiaalisesti, ympäristön ja talouden kannalta kestävä.

Kolme klusteria – Aarhus (Tanska), Santander (Espanja) ja Lontoo (Yhdistynyt kuningaskunta) – jotka on tunnustettu digitaalisista kaupunkialoitteistaan, toivat sidosryhmät yhteen johdonmukaiseen pyrkimykseen kehittää integroitu kokeilupalvelu, jossa kunnioitetaan eettisiä ja yksityisyyden suojaa koskevia herkkyyksiä miljoonien ihmisten elämän parantamiseksi. OrganiCity-konsortio loi uuden joukon työkaluja kansalaisyhteiskehitykselle, joka ei ole edistynyt poikkitieteellisen osallistavan kaupunkivuorovaikutuksen suunnittelussa. Työkalut validoitiin ja integroitiin kolmeen kaupunkiin.

Sen lisäksi, että kokeilukeskuksiin, kumppaniteknologioihin ja parannuksiin liittyi kansalaiskeskeisyyttä, kaksi avointa ehdotuspyyntöä, joiden budjetti oli 1,8 miljoonaa euroa, mahdollistivat 43 kokeilua uusien välineiden ja yhteiskehittämisvälineiden käyttämiseksi. Tavoitteena oli kasvattaa tulevaisuuden kaupunkien kestäviä digitaalisia ratkaisuja, jotka on mukautettu kunkin kaupungin kulttuuriin ja valmiuksiin avaamalla muutetut palvelut ja uudet markkinat.

WasteHeron (aiemmin IoTeelab) toteuttamassa iRecycle use -tapauksessa otettiin käyttöön IoT-pohjainen dynaaminen jätteenkeräysjärjestelmä, jonka tarkoituksena oli optimoida nykyiset jätteenkeräysmenetelmät Herningin kunnassa (Tanska). Tavoitteena oli poistaa mahdollisimman monet tarpeettomat noutot ja säästää samalla kustannuksia ja vähentää saastumista. Hankkeessa saavutettiin 71 prosentin vuotuiset säästöt lasisäiliöiden kokonaiskeräyskustannuksista, mikä johti kaikkien 412 astian skaalautumiseen.

Hankkeessa markkinoiden johtavien esineiden internetin, tekoälyn, koneoppimisen ja massadatatuotteiden käyttö optimoi ja poistaa tarpeettomat prosessit, jolloin organisaatiot ja kaupungit voivat säästää jopa 50 % nykyisestä jätehuollostaan.

Vieraile OrganiCity-projektin verkkosivuilla

CPaaS.io

Data on se, mitä tulevaisuuden älykäs kaupunki kulkee. Tämän toteuttamiseksi kaupungit tarvitsevat alustan, jossa eri lähteistä (IoT-anturit, avoimen hallinnon data, sosiaalinen media, kolmannen osapuolen data) peräisin olevaa dataa voidaan käsitellä, linkittää ja analysoida, jotta voidaan poimia tietoa, joka voidaan tarjota myös linkitettynä avoimena datana ja jonka kanssa luodaan ja tarjotaan uudentyyppisiä palveluja. Sekä kaupungit että yksityiset palveluntarjoajat voivat rakentaa uusia sovelluksia ja palveluja tämän alustan päälle. tästä syystä alustasta tulee taloudellisesti arvokas älykkäiden kaupunkien innovoinnin veturi.

Heinäkuussa 2016 käynnistetyssä ja 1,8 miljoonan euron suuruisessa EU:n ja Japanin välisessä hankkeessa kehitettiin City-Platform-as-a-Service (CPaaS), joka voitaisiin yhdistää tukemaan alueellisia tai globaaleja sovelluksia ja joka muodostaa perustan älykkäiden kaupunkien datainfrastruktuurille. Teknisiä haasteita, joihin vastattiin, olivat tietojen lähtöisyys, tietojen laatu, mukautuvat yksityisyyden tasot, käytännöt ja mukautuvat prosessit tietojenkäsittelyä koskevan tiedon jakamiseksi ja käyttöön ottamiseksi pilveen tai reunaan. Muita tärkeitä näkökohtia olivat datan hallinnointi, tiedonhallinta ja kansalaisten mahdollisuus valvoa datan saatavuutta ja jakamista.

Alustan kehittämisen lisäksi Euroopan ja Japanin kaupunkien kanssa toteutettiin ja validoitiin useita käyttötapauksia tapahtumien hallinnan, vesihuollon, liikkuvuuden ja terveydenhuollon aloilla. Näitä aloja varten laadittiin piirustuksia, jotka voitiin helposti siirtää ja mukauttaa alueelta toiselle. Tämä mahdollisti tiedonsiirron Aasian talvikisoista 2017 Tokion olympialaisiin.

Lopuksi hankkeen tuloksia on käytetty standardointiehdotusten laatimiseen asiaan liittyvillä aloilla, jotta voidaan varmistaa jatkokehitys hankkeen ulkopuolella, kuten FIWARE, OASC, SynchroniCity, AUTOPILOT ja IoTCrawler.

Käy CPaaS.io- projektin verkkosivuilla

Älykkäät kaupungit ja yhteisöt -aloitteet

Open & Agile Smart Cities (OASC) on aktiivinen EU:n hankkeissa, kuten SynchroniCity ja dRural, ja tuo yhteen älykkäitä kaupunkeja ja yhteisöjä maailmanlaajuisesti digitaalisten palvelujen maailmanmarkkinoiden muovaamiseksi.

Living-in.EU- liike rakentaa ”Eurooppalainen tapa digitaaliseen muutokseen kaupungeissa ja yhteisöissä”, joka perustuu EU:n puheenjohtajavaltio Suomen vuonna 2019 allekirjoittamaan julkilausumaan.

Lisäksi älykkäitä kaupunkeja ja yhteisöjä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus (EIP-SCC) kokoaa yhteen kaupunkien, teollisuuden, pk-yritysten, pankkien, tutkimuksen ja muiden älykaupunkien toimijoiden työn.

Viimeisimmät uutiset

Aiheeseen liittyvää

Aiheesta laajemmin

Seuraavan sukupolven esineiden internet

Tulevaisuuden esineiden internet ja Edge Computing voivat mullistaa tuotannon ja prosessien organisoinnin ja seurannan kaikissa strategisissa arvoketjuissa.

Katso myös