Satelliittivälitteiset digitaaliset yhteydet

Satelliittien digitaalinen liitettävyys, jota kutsutaan myös internet-satelliittiyhteydeksi, on nopea kaksisuuntainen Internet-yhteys, joka tehdään tyypillisesti geostationaaristen viestintäsatelliittien (GEO, geostationaarinen kiertorata), keskisuuren maan kiertoradan (MEO) tai matalan maan kiertoradan (LEO) kautta puhelinlinjan tai muiden maanpäällisten välineiden sijaan. Nykyään satelliittien digitaaliset yhteydet ovat täysin verrattavissa xDSL (Digital Subscriber Line) -digitaalisiin yhteyksiin sekä suorituskyvyn että kustannusten osalta, ja kaupalliset tarjoukset ovat kolminkertaisia (internet, televisio ja ääni samalla internetillä). MEO- ja LEO-satelliittikonstellaatiot ovat ei-geostationaarisella kiertoradalla (NGSO) ja tarjoavat suhteellisen alhaisen latenssin (20-125 ms) ja latausnopeuden 50-250 Mbps. Katso osiosta Langattomat tekniikat lisätietoja tekniikoista sekä plussat ja miinukset.

Vaikka kuitu tarjoaa erinomaisen suorituskyvyn, sen käyttöönotto vie enemmän aikaa ja on kalliimpaa, eikä se ole kaikkien käyttäjien saatavilla tulevina vuosina. Päinvastoin, satelliittiratkaisut ovat heti saatavilla. Tämä on ainoa digitaalinen yhteysratkaisu niille, jotka asuvat alueilla, joilla on hidas pääsy maanpäällisiin, langattomiin tai mobiiliyhteyksiin.

Satelliittimarkkinat ovat muuttumassa merkittävästi avaruuteen laukaisun ja satelliittien valmistuskustannusten laskun vuoksi ja siksi, että satelliitit tunnustetaan tärkeäksi tekijäksi digitaalisten yhteyksien tarjoamisessa alueille, joilla palvelut ovat puutteellisia.

Global Satellite Operators Association (GSOA) on Euroopan komission tuella luonut verkkotyökalun, joka auttaa kansalaisia löytämään paikallisen jakelijan, joka voi tarjota heille välittömät yhteydet riippumatta siitä, missä he asuvat.

Edullisuus ja helppo asennus

Satelliittien digitaalinen liitettävyys on kustannustehokasta, ja kuukausittaiset tilaukset ovat verrattavissa vastaavan suorituskyvyn ADSL (Asymmetric Digital Subscriber Line) -tarjouksiin. Käyttäjät saavat lautasen ja modeemin ja voivat joko asentaa ne itse tai käyttää laajan korkeasti koulutettujen insinöörien verkoston asiantuntemusta. Kuluttajalaitteiden ostohinta koko EU:ssa on noin 350–600 euroa. Nämä alkukustannukset ovat usein oikeutettuja EU:n julkiseen rahoitukseen, ja jotkin jäsenvaltiot ja alueet ovat hyödyntäneet tätä tilaisuutta kuroakseen digitaalisen kuilunsa umpeen kustannustehokkaasti ja nopeasti. Eurooppalaisten kotikäyttäjien kuukausikustannukset vaihtelevat 20 eurosta 60 euroon (GEO) tai 50–90 euroon (Starlink, LEO).

IRIS2-satelliittijärjestelmä

EU:n IRIS2-infrastruktuuri (Infrastructure for Resilience, Interconnectivity and Security by Satellite) tarjoaa valtiollisille käyttäjille ja yrityksille paremmat viestintävalmiudet ja varmistaa samalla nopean internetin, jotta ne voivat selviytyä yhteyksien katvealueista. Tässä monikiertorataisessa tähdistössä yhdistyvät Low Earth (LEO), Geostationary (GEO) ja Medium Earth Orbit (MEO) -satelliittien tarjoamat edut. Sen on määrä tarjota turvallisia viestintäpalveluja EU:lle ja sen jäsenvaltioille sekä digitaalisia yhteyksiä Euroopan kansalaisille, yksityisille yrityksille ja valtion viranomaisille. Valtiollisten palvelujen tavoitteena on tarjota valtiollisille käyttäjille turvalliset yhteydet häiriönsietokykyisten ja maailmanlaajuisten valmiuksien varmistamiseksi jäsenvaltioille. Kaupallisia palveluja tarjoavat kaupalliset kumppanit, jotka tarjoavat kilpailukykyisiä huipputeknologiaan perustuvia palveluja. Euroopan komissio teki lokakuussa 2024 SpaceRISE-konsortiolle 12 vuoden käyttöoikeussopimuksen unionin suojatun satelliittiyhteysjärjestelmän IRIS2 kehittämisestä, käyttöönotosta ja käytöstä.

Konvergoituneet yhteydet: satelliittipohjainen Direct-to-Device-malli

Satelliittivälitteisten laitteiden (D2D) markkinat ovat nousemassa yhdeksi televiestintäalan uusista suuntauksista. Tässä uudessa mallissa satelliittioperaattori tekisi yhteistyötä maanpäällisen matkaviestintäoperaattorin kanssa tarjotakseen yhteyspalveluja suoraan mobiililaitteeseen alueilla, joilla maanpäällinen operaattori ei kata niitä. Maanpäällisten ja muiden kuin maanpäällisten verkkojen lähentyminen tarjoaa mahdollisuuden kuroa umpeen digitaalista kuilua. Tähän malliin kohdistuu teknologisia ja sääntelyyn liittyviä haasteita, joihin on puututtava esimerkiksi standardien asettamisen, taajuuksien saatavuuden ja toimilupien myöntämisen aloilla. EU on kehittämässä yhteistä politiikkaa ja sääntelykehystä.

Tietoja tekniikasta

Yhteyden muodostaminen Internetiin satelliitin kautta tarkoittaa pienen satelliittiantennin asentamista talon, asunnon, koulun tai muun rakennuksen ulkopuolelle. Niin kauan kuin ruokalaji voi nähdä taivaan, pitäisi pystyä helposti muodostamaan Internet-yhteys. Satelliittimodeemi on kytkettävä tietokoneeseen, eikä puhelinyhteyttä tarvita. Astian voi asentaa suoraan asunnonomistaja tai ammattimainen asentaja. Palvelun laatu on verrattavissa xDSL: ään, ja käyttäjät voivat käyttää kaikkia Internet-sovelluksia, kuten surffausta verkossa, sähköpostia, VoIP: tä (Voice over Internet Protocol), musiikin lataamista tai videoiden katselua.

Satelliittivälitteisten digitaalisten yhteyksien saatavuutta koskeva EU:n rahoitus

Euroopan unionin tavoitteena on maksimoida digitaaliset yhteydet kaikille kansalaisille riippumatta heidän sijainnistaan EU:ssa. Satelliittivälitteiset digitaaliset yhteydet ovat usein ainoa yhteysratkaisu niille, jotka asuvat alueilla, joilla yhteyksiä ei ole tai ne ovat erittäin huonoja. Joissakin jäsenvaltioissa on otettu onnistuneesti käyttöön arvosetelijärjestelmiä etäyhteisöjen yhdistämiseksi satelliittivälitteisten digitaalisten yhteyksien avulla. Tällaisessa järjestelmässä viranomainen myöntää tukikelpoisille loppukäyttäjille taloudellista tukea (seteli), jonka avulla nämä voivat ”maksaa” valitsemalleen rekisteröidylle palveluntarjoajalle satelliittikäyttäjälaitteiden ostamisesta, asentamisesta ja aktivoinnista. Palveluntarjoaja vaatii kulujensa korvaamista järjestelmää toteuttavalta viranomaiselta. Lisätietoja on laajakaistaverkkojen valtiontukea koskevissa suuntaviivoissa.

Satelliittiteknologiahankkeet Euroopassa

SABER-hanke (lopullinen) kokosi yhteen alueviranomaisia ja sidosryhmiä, jotta voidaan puuttua digitaaliseen kahtiajakoon 27 jäsenvaltion EU:ssa ja varmistaa digitaalisten yhteyksien kattavuus kaikille. Aloitteella luotiin edellytykset satelliittijärjestelmien tehokkaalle ja vaikuttavalle osallistumiselle Euroopan digitaalistrategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

(Lopullisessa) BRESAT-hankkeessa saatiin tietoa digitaalisten yhteyksien kattavuudesta alueittain, tapaustutkimuksia satelliittivälitteisten digitaalisten yhteyksien käyttöönotosta, onnistuneen käyttöönoton keskeisistä kriteereistä ja parhaista käytännöistä, mahdollisista rahoituslähteistä, kustannus-hyötyanalyysistä, liiketoimintamallien kehittämistä koskevista suuntaviivoista sekä työpajojen ja levitystapahtumien isännöinnistä eri puolilla Eurooppaa.