© European Commission
Tutkimuksen tärkein poliittinen tausta on Euroopan komission vuodeksi 2030 asettamat 5G-liitettävyystavoitteet. Tutkimuksessa määritettiin tilastollisen ja laadullisen analyysin avulla, miten taajuuksien varaamista ja osoittamista koskevat toimintalinjat vaikuttivat 5G-verkon käyttöönottoon, investointitasoihin sekä palvelujen hinnoitteluun ja laatuun. Tutkimuksessa todettiin erityisesti, että varhaisessa vaiheessa myönnetyt taajuudet hyödyttivät 5G-verkon käyttöönottoa ja tukivat siihen liittyviä EU:n yhteenliitettävyysvälineistön parhaita käytäntöjä.
Tutkimuksessa yksilöitiin useita lisätoimia, joihin EU voisi ryhtyä kohti koordinoidumpaa lähestymistapaa, jolla edistettäisiin investointeja, 5G-väestökattavuutta ja sisämarkkinoita. Näitä ovat muun muassa seuraavat: Kannustetaan jäsenvaltioita kehittämään pitkän aikavälin (kymmenen vuoden) taajuuksien hallinnointikehys, joka tukee investointeja langattomiin yhteyksiin, taajuuksien tehokasta käyttöä ja kilpailua; Selkeytetään ”5G-kattavuuden” määritelmää suhteessa palvelun laatuun, jotta voidaan asettaa selkeämmät poliittiset tavoitteet, joilla varmistetaan, että 5G:n sosioekonomiset hyödyt saavutetaan; Perustetaan taajuusseurantakeskus, jonka tehtävänä on korjata nykyinen tietovaje sellaisten käytäntöjen tunnistamisessa, jotka auttavat lisäämään investointeja langattomiin yhteyksiin ja 5G-kattavuutta kaikilla asutuilla alueilla vuoteen 2030 mennessä.