EC
Poliittiset päättäjät ja teknologia-asiantuntijat tapasivat 15. kesäkuuta 2023 Tukholmassa Euroopan komission ja EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Ruotsin yhdessä järjestämässä digitaalistrategian yleiskokouksessa. Tapahtumassa keskityttiin digitaaliteknologian merkitykseen Euroopan tulevaisuuden kannalta. Tapahtumassa käsiteltiin muun muassa kyberturvallisuutta, tekoälyä ja kvanttiteknologiaa.
Kvanttiistunto tarjosi tilaisuuden pohtia edistymistä kohti digitaalista vuosikymmentä koskevan poliittisen ohjelman mukaista EU:n tavoitetta olla kvanttiteknologioiden kärjessä vuoteen 2030 mennessä. Kohokohtiin sisältyi vuoden 2022 fysiikan Nobel-palkinnon saajan professori Alain Aspectin videoviesti ja professori Kristel Michielsonin esitys hänen työstään suurteholaskennan hankkeessa, jossa yhteistyössä Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen kanssa integroidaan kvanttisimulaattoreita eurooppalaisiin supertietokoneisiin. Tämä on ensimmäinen askel kohti yleiseurooppalaista kvanttilaskenta- ja simulaatioinfrastruktuuria, ja se osoittaa, että EU on hyvässä vauhdissa kohti digitaalista vuosikymmentä koskevaa tavoitettaan, joka on ensimmäinen kvanttikiihdytys.
Istunnon toisella puoliskolla esiteltiin kolme eurooppalaista kvanttiteknologiaa:
- kvanttitietokone (Chalmersin yliopisto): Ruotsin kvanttiprosessoriyksikön suorittaman koneoppimistehtävän esittely, mukaan lukien yhteys Helsingissä sijaitsevaan Lumi-supertietokoneeseen.
- Kvanttiviestintä (Petrus-hanke): suojattu videopuhelu, jossa käytetään kvanttiavaimen jakelua (QKD), joka on erittäin turvallinen salausmuoto, jossa käytetään kvanttimekaniikan periaatteita. Tämä on osoitus EU:n yritysten edistymisestä QKD:ssä ja eri teknologioiden yhteentoimivuudesta, mikä on olennaisen tärkeää EuroQCI -aloitteen onnistumiselle erittäin turvallisen yleiseurooppalaisen kvanttiviestintäinfrastruktuurin rakentamisessa.
- Kvanttigravimetri (Exail): ainoa kaupallisesti saatavilla oleva kvanttigravimetri, jolla voidaan mitata maan painovoimakenttää missä tahansa paikassa erittäin tarkasti ja siten seurata vulkaanista toimintaa, tarkastaa maan alla olevat ontelot ja piilotetut akviferit.
EU investoi kvanttitutkimukseen jo vuonna 1999, jolloin EU oli ensimmäinen maailmanlaajuinen toimija kvanttitietojen käsittelyyn ja viestintään keskittyvän tutkimusohjelman luomisessa. Se käynnisti vuonna 2018 kvanttiteknologioita koskevan lippulaivahankkeen, joka on 10-vuotinen miljardi euroa. Aloitteen tavoitteena on sekä tukea eurooppalaista huippututkimusta kvanttialalla että tuoda tämän tutkimuksen tulokset laboratoriosta kaupallisiin sovelluksiin. Tammikuussa 2023 lippulaivahanke julkaisi ensimmäisen kolmen toimintavuotensa raportin, jossa tuotiin esiin yli 20 hankkeen saavutukset.