Terveydenhuollon digitalisointi voi muuttaa terveydenhuollon toimintaympäristöä ja hyödyttää ihmisiä monin tavoin. Terveydenhuollon digitaaliset ratkaisut voivat lisätä miljoonien kansalaisten hyvinvointia, jos ne suunnitellaan määrätietoisesti ja toteutetaan kustannustehokkaasti. Digitalisaatio voi tukea hoidon jatkuvuutta yli rajojen, mikä on tärkeä näkökohta niille, jotka viettävät aikaa ulkomailla työ- tai vapaa-ajan tarkoituksiin.
Uuden teknologian käyttö voi myös auttaa edistämään terveyttä ja ehkäisemään sairauksia, myös työpaikoilla. Se voi tukea terveydenhuoltojärjestelmien uudistamista ja niiden siirtymistä uusiin hoitomalleihin, joissa keskitytään ihmisten tarpeisiin, ja mahdollistaa siirtymisen sairaalakeskeisistä järjestelmistä yhteisöllisempiin ja integroidumpiin hoitorakenteisiin.
Digitaalisilla välineillä voidaan muuntaa tieteellinen tieto siten, että se auttaa kansalaisia pysymään terveinä. Ne voivat myös mahdollistaa terveystietojen paremman käytön tutkimuksessa ja innovoinnissa yksilöllisen terveydenhuollon, parempien terveystoimenpiteiden ja tehokkaampien terveys- ja sosiaalihuoltojärjestelmien tukemiseksi.
Esityslistaluonnos
Moderointi: Lavinia BIANCHI / Eline CHIVOT
10:00 – 10:15 Johdanto digitaalista vuosikymmentä koskevasta ohjelmasta (DDPP) & ensimmäisen digitaalista vuosikymmentä koskevan raportin tulokset (osa sähköistä terveydenhuoltoa)
- Eric PETERS, yksikönpäällikkö (virkaa tekevä), yksikkö B.2, digitaalisen vuosikymmenen koordinointi, viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto
10:15 – 10:40 – Terveystietojen saatavuus: Mahdollisuudet & amp; haasteet
Terveystiedot: Mahdollisuudet & haasteet strategisessa kontekstissa
- Saila RINNE, yksikönpäällikkö (virkaa tekevä), yksikkö H.3., eHealth, Well-Being and Ageing, viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto, sähköisen terveydenhuollon indikaattorit: toimenpiteen logiikka ja keskeisten ominaisuuksien merkitys käyttäjille
Sähköisen terveydenhuollon indikaattorit: toimenpiteen logiikka ja keskeisten ominaisuuksien merkitys käyttäjille
- Renata Palen, EU:n politiikoista vastaava virkamies, yksikkö H.3., eHealth, Well-Being and Ageing, viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto
10:40 – 10:55 – Eurooppalaista terveysdata-avaruutta (EHDS) koskevan asetuksen käyttöönotto: terveystietojen käyttö ja uudelleenkäyttö
Johdanto ja ensisijainen käyttö
- Konstantin HYPPÖNEN, ohjelmavastaava – EU:n politiikat, yksikkö H.3., eHealth, Well-Being and Ageing, viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto
Toissijainen käyttö ja täytäntöönpanoaikataulu
- Owe LANGFELDT, eurooppalaisesta terveysdata-avaruudesta vastaava virkamies, yksikkö C.1, digitaalinen terveys, terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto
10:55 – 11:20 – Sähköinen tunnistaminen (eID) ja digitaalinen lompakko
Sähköisen tunnistamisen käytön merkitys terveydenhuollossa
- Maya Madrid, erityisvirkamies, yksikkö H.4, sähköinen hallinto ja luottamus, viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto
11:20 – 11:45 – Terveysdatainfrastruktuurit, tuleva eurooppalainen digitaali-infrastruktuurikonsortio (EDIC)
Syöpäkuvantamisen ja genomitiedon asettaminen saataville tutkimusta, terveydenhuoltoa ja kansanterveyttä varten
- Aleksandra WESOLOWSKA, ohjelmavastaava – EU:n politiikat, yksikkö H.3, eHealth, Well-Being and Ageing, viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto
- Szymon BIELECKI, tiiminvetäjä – EU:n politiikat, yksikkö H.3., eHealth, Well-Being and Ageing, viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto