Tuki digitaalisille yhteyksille

Digitaalisia yhteyksiä koskeva EU:n strategia

Digitaalisten yhteyksien edistämiseksi Euroopan komissio laati vuoteen 2025 mennessä yhteenliitettävyyttä koskevan strategian eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa varten sekä vuoteen 2030 ulottuvan Euroopan digitaalisen vuosikymmenen vision Euroopan kansalaisten ja yritysten yhdistämiseksi erittäin suuren kapasiteetin verkkoihin, jotka mahdollistavat innovatiiviset tuotteet, palvelut ja sovellukset kaikille kansalaisille ja yrityksille kaikkialla EU:ssa.

Tämä gigabittiyhteiskunnan visio vuodelle 2025 perustuu kolmeen keskeiseen strategiseen tavoitteeseen:

• gigabittiyhteydet kaikille tärkeimmille sosioekonomisille vaikuttajille;
• 5G-verkon keskeytymätön kattavuus kaikilla kaupunkialueilla ja tärkeimmillä maaliikenneväylillä;
• Pääsy yhteyksiin, jotka tarjoavat vähintään 100 Mbit/s:n siirtonopeuden kaikille eurooppalaisille kotitalouksille.

Digitaalisen vuosikymmenen tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä

• Kaikki eurooppalaiset kotitaloudet kuuluvat gigabittiverkon piiriin.
• Kaikki asutut alueet kuuluvat 5G:n piiriin.

Tuki digitaalisille yhteyksille

Digitaalisen vuosikymmenen tilaa koskevassa vuotuisessa kertomuksessa seurataan EU:n edistymistä digitaalisen vuosikymmenen toimintapoliittisessa ohjelmassa vuodelle 2030 asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa ja annetaan jäsenvaltioille suosituksia edistymisen nopeuttamiseksi. Yleisesti ottaen komissio suosittaa, että kaikki jäsenvaltiot toteuttavat toimia yhteysinfrastruktuurin, kyberturvallisuuden, kestävyyden ja pilviratkaisujen alalla.

Gigabitti-infrastruktuurisäädöksellä helpotetaan erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönottoa. Säädöksellä päivitetään sääntöjä, jotta voidaan varmistaa gigabittiverkkojen nopeampi, halvempi ja yksinkertaisempi käyttöönotto ja puuttua tärkeimpiin esteisiin, kuten kalliisiin ja monimutkaisiin verkon käyttöönottomenettelyihin. Gigabitti-infrastruktuurilaki tuli voimaan 11. toukokuuta 2024. Sitä sovelletaan täysimääräisesti marraskuussa 2025.

Eurooppa-neuvosto hyväksyi päätelmät komission valkoisesta kirjasta ”Miten hallita EU:n digitaalisen infrastruktuurin tarpeita?”. Ministerit välittivät kattavan joukon viestejä innovoinnin edistämisestä, turvallisuuden ja häiriönsietokyvyn varmistamisesta, reilun kilpailun edistämisestä ja digitaalisiin infrastruktuureihin tehtävien investointien edistämisestä EU:n kilpailukykyä ja digitaalista muutosta koskevien tavoitteiden edistämiseksi. Valkoisessa kirjassa yksilöidään haasteita ja käsitellään mahdollisia skenaarioita julkisen politiikan toimille, joilla pyritään kannustamaan tulevaisuuden digitaalisten verkkojen rakentamiseen, hallitsemaan siirtyminen uusiin teknologioihin ja liiketoimintamalleihin, vastaamaan kaikkien loppukäyttäjien tuleviin yhteystarpeisiin, tukemaan taloutemme kilpailukykyä ja varmistamaan turvalliset ja häiriönsietokykyiset infrastruktuurit ja unionin taloudellinen turvallisuus.

Merenalaiset kaapelit ovat olennaisen tärkeitä Euroopan ja sen saarten, syrjäisimpien alueiden ja muun maailman välisten yhteyksien kannalta. Kaapelit tarjoavat runkoyhteyden suurten tietomäärien kuljettamiseen laajemmilla maantieteellisillä alueilla ja varmistavat, että internet-liikenteemme pysyy vahvana ja johdonmukaisena kasvavista tietovirroista huolimatta. Merenalaisten kaapeli-infrastruktuurien turvallisuudesta ja häiriönsietokyvystä annetussa suosituksessa esitetään joukko kansallisen ja EU:n tason toimia, joilla parannetaan turvallisuutta ja häiriönsietokykyä parantamalla koordinointia kaikkialla EU:ssa sekä hallinnon että rahoituksen osalta.

EU:n yrityksillä, kansallisilla, alueellisilla ja paikallisilla viranomaisilla sekä digitaalisten yhteyksien parissa työskentelevillä hankevastaavilla on keskeinen rooli EU:n yhteenliitettävyystavoitteiden saavuttamisessa. EU tukee verkkojen käyttöönottoa tarjoamalla ohjausta, helpottamalla parhaiden käytäntöjen jakamista ja tiedottamalla kansalaisille verkon saatavuudesta omalla alueellaan. Hankepäälliköt saavat lisätietoa verkkosivustolta ja voivat tutustua laajakaistan osaamistoimistojen verkostoon , joka kokoaa yhteen asiantuntijoita keskustelemaan ja jakamaan teknistä tukea digitaalisten yhteyksien infrastruktuurin käyttöönotolle. Maaseutualueet ja syrjäiset alueet ovat erityinen haaste houkuteltaessa investointeja digitaalisiin yhteysverkkoihin.

Laajakaistainvestointikäsikirja auttaa viranomaisia suunnittelemaan, toteuttamaan ja seuraamaan digitaalisia yhteyksiä koskevia hankkeita alueellaan. Siinä käsitellään kiinteiden verkkojen liityntä- ja runkoliityntäsegmenttien käyttöönottoa ja palvelujen käyttöönottoa.

Laajakaistakäsikirja maaseutualueille ja syrjäisille alueille auttaa poliittisia päättäjiä ja hankevastaavia ottamaan käyttöön nopeita verkkoja haastavilla alueilla.

Päivitetyssä tutkimuksessa EU27:n kansallisista laajakaistasuunnitelmista esitetään yleiskatsaus kansallisissa laajakaistasuunnitelmissa määritellyistä jäsenvaltioiden yhteenliitettävyystoimenpiteistä ja toteutettavuusarviointi Eurooppa 2020 -strategian ja gigabittiyhteiskunnan vuoden 2025 tavoitteiden saavuttamisesta.

Verkkojen Eurooppa -välineen laajakaistarahasto ja Verkkojen Eurooppa -välineen digitaaliosio

Verkkojen Eurooppa -väline on yhteenliitettävyyteen keskittyvä ohjelma, jolla tuetaan digitaalisten yhteyksien käyttöönottoa kahden rahoitusvälineen kautta: Verkkojen Eurooppa -välineen laajakaistarahasto (CEBF, oma pääoma) ja Verkkojen Eurooppa -välineen vieraan pääoman ehtoinen rahoitusväline. Verkkojen Eurooppa -laajakaistarahasto tarjoaa oman pääoman ehtoista ja oman pääoman luonteista rahoitusta pienimuotoisille ja riskialttiimmille hankkeille, joilla ei ole riittäviä mahdollisuuksia saada rahoitusta (alipalvelluilla) esikaupunki- ja maaseutualueilla. CEBF on 420 miljoonan euron pääomarahasto, ja Verkkojen Eurooppa -välineen vieraan pääoman ehtoisesta rahoitusvälineestä myönnetään lainoina noin 17 miljoonaa euroa. Verkkojen Eurooppa -välineen digitaaliosiolla tuetaan ja vauhditetaan sekä julkisia että yksityisiä investointeja digitaalisten yhteyksien infrastruktuureihin vuosina 2021–2027.