Tutustu siihen, miten eurooppalaiset elimet kehittävät tekoälysäädöstä varten yhdenmukaistettuja standardeja, joilla täydennetään kansainvälisiä ISO-kehyksiä ja yksinkertaistetaan vaatimustenmukaisuutta.
Yleisiä usein kysyttyjä kysymyksiä
Mitä ovat yhdenmukaistetut eurooppalaiset standardit?
Eurooppalaisissa yhdenmukaistetuissa standardeissa oikeudelliset vaatimukset muunnetaan teknisiksi eritelmiksi. Eurooppalaiset standardointiorganisaatiot (CEN-CENELEC ja ETSI) laativat ne Euroopan komission pyynnöstä, ja EU:n markkinoille tarkoitettujen tuotteiden tarjoajat tai valmistajat voivat käyttää niitä.
Tekoälysäädöksen yhdenmukaistetut standardit auttavat tekoälyn tarjoajia osoittamaan lakisääteisten vaatimusten noudattamisen. Tällä hetkellä kehitetään yhdenmukaistettuja standardeja suuririskisille tekoälyjärjestelmien vaatimuksille, kuten riskinhallinnalle, tietojen laadulle tai ihmisen suorittamalle valvonnalle.
Kuka osallistuu tekoälysäädöstä koskevien yhdenmukaistettujen standardien laatimiseen?
Hyväksytyt eurooppalaiset standardointiorganisaatiot kehittävät eurooppalaisia yhdenmukaistettuja standardeja: CEN, CENELEC ja ETSI.
CEN ja CENELEC perustivat kesäkuussa 2021 yhteisen teknisen komitean nimeltä JTC 21, jonka tehtävänä on laatia tekoälystandardeja, mukaan lukien tekoälysäädöstä koskevat yhdenmukaistetut standardit. JTC 21 kokoaa yhteen teollisuuden, yhteiskunnan ja tiedemaailman asiantuntijoita. Asiantuntijat voivat osallistua standardointityöhön kansallisten standardointielintensä kautta.
Voit pysyä ajan tasalla tilaamalla JTC 21 -uutiskirjeen.
Mikä on vaatimustenmukaisuusolettama?
Tuotteen tai järjestelmän oletetaan täyttävän asiaa koskevan EU:n lainsäädännön olennaiset vaatimukset, jos se on Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL) viitattujen yhdenmukaistettujen standardien mukainen. Tämä ”vaatimustenmukaisuusolettama” siirtää viranomaisille sääntelyyn liittyvän todistustaakan vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi.
Kun komissio on viimeistellyt ja hyväksynyt tekoälysäädöstä koskevat yhdenmukaistetut standardit, ne tarjoavat selkeän keinon osoittaa suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajien vaatimustenmukaisuus ja vähentää oikeudellisten haasteiden riskiä.
Miksi eurooppalaiset yhdenmukaistetut standardit ovat tärkeitä tekoälysäädöksen täytäntöönpanon kannalta?
Yhdenmukaistetut standardit, erityisesti ne, joille annetaan ”vaatimustenmukaisuusolettama”, tarjoavat tekoälysäädöksen mukaista oikeusvarmuutta ja tukevat tekoälyn tarjoajia vaatimustenmukaisten tekoälyjärjestelmien kehittämisessä. Näillä standardeilla tuetaan innovointia ja suuririskisissä käyttötapauksissa käytettävien luotettavien tekoälyjärjestelmien kehittämistä. Ne edistävät luottamusta ja markkinoiden hyväksyntää, jolloin kehittäjät, jotka ottavat ne käyttöön, voivat olla kilpailukykyisiä ja samalla varmistaa, että niiden ratkaisut täyttävät korkeimmat turvallisuusstandardit.
Mitä tekoälysäädöksen vaatimuksia yhdenmukaistettujen standardien odotetaan kattavan?
Euroopan komissio on pyytänyt CENiä ja CENELECiä laatimaan yhdenmukaistettuja standardeja seuraaville aloille:
- Tekoälyjärjestelmien riskinhallintajärjestelmät
- Tekoälyjärjestelmien tietoaineistojen hallinnointi ja laatu
- Tietojen kirjaaminen tekoälyjärjestelmien lokiominaisuuksien avulla
- Tekoälyjärjestelmien käyttäjiä koskevat avoimuus- ja tiedotussäännökset
- Tekoälyjärjestelmien ihmisen suorittama valvonta
- Tekoälyjärjestelmien tarkat eritelmät
- Tekoälyjärjestelmien lujuusvaatimukset
- Tekoälyjärjestelmien kyberturvallisuuseritelmät
- Tekoälyjärjestelmien tarjoajien laadunhallintajärjestelmät, mukaan lukien markkinoille saattamisen jälkeiset seurantaprosessit
- Tekoälyjärjestelmien vaatimustenmukaisuuden arviointi
Jos yhdenmukaistettuihin standardeihin viitataan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, niihin liitetään liite, jossa kartoitetaan tekoälysäädöksen oikeudelliset vaatimukset standardin lausekkeiden mukaisesti.
Miten komissio aikoo varmistaa, että eurooppalaiset yhdenmukaistetut standardit ovat tekoälysäädöksen mukaisia?
Komissio osallistuu aktiivisesti standardointiprosessin seurantaan laatimisesta julkaisemiseen.
Kaikki yhdenmukaistetut standardit alkavat komission standardointielimille esittämällä standardointipyynnöllä. Standardointipyynnöllä käynnistetään prosessi ja varmistetaan yhdenmukaisuus säädöstekstin kanssa selventämällä, mitkä oikeudelliset vaatimukset yhdenmukaistettujen standardien olisi katettava.
Vaikka komissio ei laadi yhdenmukaistettuja standardeja, edustajat ovat läsnä neuvonantajina ja tarkkailijoina sen varmistamiseksi, että tuotokset ovat tekoälysäädöksen tavoitteiden mukaisia ja että laatuongelmat tunnistetaan varhaisessa vaiheessa. Useat EU:n virkamiehet on rekisteröity ”eurooppalaisiksi neuvonantajiksi” JTC 21:ssä.
Nämä edustajat eivät osallistu tekoälysäädöksen yhdenmukaistettujen standardien laatimiseen, mutta he osallistuvat täysistuntoihin, työryhmien ja työryhmien kokouksiin. Niillä varmistetaan, että yhdenmukaistetut standardit ja standardointituotteet ovat tekoälysäädöksen tavoitteiden mukaisia.
Kun tekoälysäädöstä koskevat yhdenmukaistetut standardit on julkaistu, komissio tarkastelee niitä uudelleen arvioidakseen niiden yhteensopivuutta tekoälysäädöksen vaatimusten kanssa. Jos yhdenmukaistettujen standardien katsotaan vastaavan tarkasti säännöksiä, komissio toimittaa ne viitteenä Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL), mikä antaa niille vaatimustenmukaisuusolettaman.
Milloin yhdenmukaistetut standardit julkaistaan?
CENin ja CENELECin odotetaan julkaisevan ensimmäiset yhdenmukaistetut standardit vuonna 2026. Tämän jälkeen komissio aloittaa uudelleentarkastelun arvioidakseen, voidaanko viittaukset näihin standardeihin julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
CEN ja CENELEC vastaavat yhdenmukaistettujen standardien suunnittelusta. Lisätietoa tekoälyn eurooppalaista standardointia koskevasta JTC 21 -työstä.
Mikä on yhdenmukaistettujen standardien ja käytännesääntöjen välinen suhde?
Komissio on hyväksynyt yleiskäyttöiset tekoälyä koskevat käytännesäännöt ja helpottaa läpinäkyviä tekoälyjärjestelmiä koskevien käytännesääntöjen laatimista. Nämä käytännesäännöt ovat vapaaehtoisia välineitä, joiden tarkoituksena on auttaa teollisuutta noudattamaan tekoälysäädöksen yleiskäyttöisiä tekoälymalleja koskevia velvoitteita ja tiettyjen tekoälyjärjestelmien avoimuusvaatimuksia.
Yhdenmukaistetut standardit ovat samankaltaisia kuin käytännesäännöt: ne ovat käytännön välineitä, joilla ohjataan asiaankuuluvia sidosryhmiä tekoälysäädöksen noudattamisessa. Parhaillaan kehitteillä olevissa standardeissa keskitytään kuitenkin erityisesti suuririskisiin tekoälyjärjestelmiin, ja niiden lisäetuna on vaatimustenmukaisuusolettama, joka on ainutlaatuinen yhdenmukaistettuihin standardeihin verrattuna.
Mikä on tekoälysäädöksen yhdenmukaistettujen standardien ja kansainvälisten standardien välinen suhde?
Eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden ja kansainvälisten standardointiorganisaatioiden välillä on useita sopimuksia, kuten CENin ja ISOn väliset Wienin sopimukset. Näillä sopimuksilla eurooppalaiset standardit voivat viitata kansainvälisiin standardeihin tai hyväksyä kansainvälisiä standardeja kokonaisuudessaan eurooppalaisina standardeina.
Lisäksi eurooppalaiset standardointiasiantuntijat osallistuvat aktiivisesti tekoälystandardien laajemman maailmanlaajuisen kehyksen rakentamiseen osallistumalla erilaisten kansainvälisten standardointiorganisaatioiden, kuten ISO:n,IEC:n tai ITU:n, työhön. Komissio tarjoaa myös koulutusta ja rahoitusta, joilla tuetaan kansainvälisten standardien kehittämiseen osallistuvia asiantuntijoita standardoinnin yhdenmukaistamiseksi EU:n painopisteiden kanssa.
Eurooppalaiset standardointitoimet perustuvat mieluiten kansainvälisiin standardeihin. Jos kansainväliset standardit eivät kuitenkaan ole yhdenmukaisia tekoälysäädöksen oikeudellisten vaatimusten kanssa, uudet standardit antavat ohjeita vaatimusten noudattamisesta.
Vaikka esimerkiksi ISO/IEC 42001:2023 auttaa perustamaan tekoälyn hallintajärjestelmän, sen tavoitteet ja määritelmät eivät ole yhdenmukaisia tekoälysäädöksessä edellytetyn laadunhallintajärjestelmän kanssa. Tämän vuoksi komissio on pyytänyt kehittämään uuden standardin laadunhallintajärjestelmälle, jossa keskitytään tekoälysäädöksen säännösten noudattamiseen.
Tarjotaanko koulutusta ja apurahoja asiantuntijoille, jotka haluavat osallistua kansainvälisten tekoälystandardien kehittämiseen?
Kyllä. StandICT.eu on tunnustettu tieto- ja viestintätekniikan standardeja Euroopassa koskeva ”go-to”-aloite, jolla tuetaan suoraan asiantuntijoita, vahvistetaan Euroopan roolia kansainvälisissä standardointiorganisaatioissa ja mukautetaan standardointitoimia EU:n painopisteisiin. StandICT.eu on Fellowship-ohjelmansa kautta kanavoinut yli 7 miljoonaa euroa yli 900 eurooppalaiselle standardointiasiantuntijalle, jotta nämä voivat ottaa johtoaseman globaaleissa kestävän kehityksen järjestöissä ja antaa strategisen panoksensa.
Seuraavassa StandICT-ehdotuspyynnössä keskitytään tekoälyyn ja yhdenmukaistettuihin standardeihin. Lue lisää StandICT.eu-akatemiasta, stipendimahdollisuuksista ja avoimista ehdotuspyynnöistä.
Komissio myöntää eurooppalaisille standardointiorganisaatioille rahoitusta myös EU:n toiminta-avustuksina. Näillä avustuksilla tuetaan yleensä kohdennettuja toimia, kuten erityisten yhdenmukaistettujen standardien kehittämistä, sihteeristön tukea, viestintätoimien kehittämistä tai asiantuntijoiden alihankintaa, jotta voidaan ottaa huomioon teknisen asiantuntemuksen mahdolliset puutteet tai standardointiprosessin osallistavuus. CEN-CENELECille on myönnetty useita avustuksia tekoälysäädöstä koskevien yhdenmukaistettujen standardien kehittämiseen.
Pysy ajan tasalla viimeisimmistä avustusmahdollisuuksista EU:n rahoitus- ja tarjousportaalin kautta.
Related content
Yhdenmukaistetut standardit tarjoavat tekoälysäädöksen mukaista oikeusvarmuutta, tukevat innovointia ja antavat EU:lle mahdollisuuden asettaa maailmanlaajuisia vertailuarvoja luotettavalle tekoälylle.