Maaseutusopimuskonferenssi, joka pidettiin 15. ja 16. kesäkuuta, kokosi yhteen suuren määrän maaseudun sidosryhmiä (viranomaisista kansalaisyhteiskuntaan, yrityksiin ja tutkimusyhteisöön). Maaseutua koskeva toimintasuunnitelma, joka hyväksyttiin osana EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisiota, on osoitus Euroopan komission sitoumuksesta toimia maaseutualueiden hyväksi. Maaseutua koskevaan toimintasuunnitelmaan sisältyvällä maaseutusopimuksella pyritään vahvistamaan monitasoista hallintoa EU:n maaseutualueilla. Tämä tarkoittaa sitä, että unioni-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasolla, joilla kaikilla on keskeinen rooli maaseutualueiden tulevaisuuden kannalta, on tehtävä yhteistyötä.
Digitalisaatio on keskeinen osa EU:n politiikkoja maaseutualueiden vahvistamiseksi. Tästä syystä ”maaseutusopimuskonferenssiin” sisältyi 16. kesäkuuta Verkkojen Eurooppa -pääosaston johtama istunto, jonka aiheena oli ”Digitalisaatio ja maaseutualueiden muuttaminen”.
Istunnossa edistettiin maaseutua koskevaa EU:n toimintasuunnitelmaa konkreettisella lippulaivahankkeella ”Maaseudun digitaalinen tulevaisuus” ja esiteltiin uusia mahdollisuuksia ottaa käyttöön suorituskykyisiä gigabittiverkkoja ja 5G-mobiiliverkkoja sekä digitalisaatiota. Lippulaivahankkeissa viitataan pitkän aikavälin laajamittaisiin tutkimusaloitteisiin, jotka pohjustavat kunnianhimoista visiota. EU:n lippulaivahankkeet digitaalialalla keskittyvät tuleviin ja kehitteillä oleviin teknologioihin, ja ne kestävät noin 10 vuotta. Ne kannustavat tutkijoita, tutkijoita, teollisuutta ja kansallisia ohjelmia vastaamaan tieteen ja teknologian suuriin haasteisiin.
Istunnossa selvitettiin, miten voidaan kuroa umpeen maaseutu- ja kaupunkialueiden välinen yhteyskuilu, edistää digitaalista innovointia ja uusien teknologioiden käyttöä, edistää digitalisaation edellyttämää uutta osaamista ja mitata edistymistä digitaalisen kuilun umpeen kuromisessa.
Istunnon esittelijänä toimi professori Mar Delgado Cordoban yliopistosta, ja istunnon vetäjänä toimi Atene KOM:n edustaja Alfons Schöps.
Kolme puhujaa muokkasi istunnon sisältöä:
- Franco Accordino, Euroopan komission viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosaston ”investoinnit korkean kapasiteetin verkkoihin” -yksikön päällikkö. Hän puhui aiheesta ”Gigabitti- ja 5G-yhteydet – Yhteenliitettävyys digitaalisen siirtymän olennaisena mahdollistajana”.
- Fabio Nasarre de Letosa, viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosaston suurikapasiteettisiin verkkoihin tehtävistä investoinneista vastaavan yksikön johtava oikeudellinen asiantuntija. Hän kartoitti EU:n maaseudun yhteydet Euroopan komission keräämien tuoreimpien tietojen perusteella ja toi esiin edistystä ja haasteita. Hän korosti tärkeimpiä EU:n aloitteita sääntelyn, politiikan ja valtiontuen aloilla sekä mahdollisuuksia, joita maaseudun digitalisointiin tällä hetkellä saatavilla oleva ennennäkemätön taloudellinen tuki tarjoaa.
- Willeke van Staalduinen, poliittisen tutkijan AFEdemyn (Age Friendly Environments Academy) toimitusjohtaja, joka työskenteli myös sairaanhoitajana mielenterveyspalvelujen alalla. Vuonna 2017 hän perusti yhdessä ikäystävällisen ympäristöakatemian AFEdemyn tukeakseen sidosryhmien valmiuksien kehittämistä älykkäiden ja terveellisten ikäystävällisten ympäristöjen toteuttamiseksi. Hän on COST-hankkeen NET4Age-Friendly varapuheenjohtaja ja avustuksen saaja. Hänen esityksensä otsikko oli ”Sähköisen terveydenhuollon sovellukset maaseutualueilla”.
Esittelyjen jälkeen osallistujilla oli tilaisuus vaihtaa kokemuksiaan digitalisaatiosta omilla maaseutualueillaan ja kertoa päätelmistään. Keskustelu paljasti merkittäviä eroja ja parantamisen varaa, erityisesti laajakaistan laajentamisen edistämisessä EU:n jäsenvaltioissa, mutta myös niiden moninaisten tapojen osalta, joilla osallistujat osallistuvat konkreettisilla aloitteilla edistyäkseen tällä alalla.
Sidosryhmät korostivat erityisesti terveyspolitiikan ja maatalouden, tuotannon ja logistiikan alalla, että on olennaisen tärkeää voida luottaa 5G-verkon tiivistämiseen ja digitalisointiin. Hyvin kehittynyt digitaalinen infrastruktuuri on elintärkeä maaseutualueilla. Suuren kapasiteetin on oltava kaikkien saatavilla viimeistään vuoteen 2030 mennessä. Järjestelmän eri pisteet on verkotettava paremmin keskenään. Järjestelmät olisi mukautettava ihmisten tarpeisiin.
Viimeaikaiset tapahtumat, kuten pandemia, ovat osoittaneet, että asiat voivat kehittyä hyvin nopeasti ja että niitä on mukautettava vastaavasti. Viimeaikainen suuntaus on ollut se, että yhä useammat ihmiset lähtevät kaupungeista ja muuttavat maaseutualueille. Ihmiset odottavat suurempia investointeja, jotta esimerkiksi maaseutualueilla voitaisiin tehdä liikkuvia töitä kotoa käsin.