iStock photo Getty images plus
Asetuksen mukaan kansallisen koordinointikeskuksen olisi oltava julkisen sektorin elin, joka on enimmäkseen valtion omistuksessa tai joka hoitaa julkishallinnon tehtäviä, ja sillä olisi oltava valmiudet tukea osaamiskeskusta ja verkostoa niiden tehtävän suorittamisessa. Sillä on joko oltava tai sen on voitava saada käyttöönsä kyberturvallisuusalan tutkimus- ja teknologista asiantuntemusta. Sillä on myös oltava valmiudet toimia tehokkaasti ja koordinoida toimintaansa teollisuuden, julkisen sektorin, akateemisen yhteisön ja tutkimusyhteisön sekä kansalaisten kanssa.
Kunkin jäsenvaltion on nimettävä kansallinen koordinointikeskus vuoden loppuun mennessä, ja se voi pyytää komissiolta lausuntoa arvioidakseen jäsenvaltion valmiuksia hallinnoida EU:n rahoitusta. Komissiolla on kolme kuukautta aikaa vastata.
Uuden kyberturvallisuuden osaamiskeskuksen ja kansallisten osaamiskeskusten verkoston rahoituslähteitä ovat Digitaalinen Eurooppa -ohjelma ja tietyin edellytyksin Horisontti Eurooppa -ohjelma sekä jäsenvaltioiden rahoitusosuudet.
Kyberturvallisuuden osaamiskeskusta ollaan perustamassa Bukarestiin, ja komissio jatkaa sen toimintaa väliaikaisesti, kunnes se voi toimia itsenäisesti.
Kyberturvallisuuden osaamiskeskuksen johtokunta, joka koostuu jäsenvaltioiden ja komission edustajista, kokoontui virallisesti 20. lokakuuta ensimmäistä kertaa. Hallintoneuvosto keskusteli erityisesti työjärjestyksestään, vuoden 2021 työohjelmastaan, useista hallinnollisista päätöksistä, jotka ovat tarpeen keskuksen toiminnan aloittamiseksi, sekä keskuksen työn seuraavista vaiheista.
Euroopan kyberturvallisuuden osaamiskeskuksella ja kansallisten osaamiskeskusten verkostolla on keskeinen rooli toteutettaessa EU:n kyberturvallisuusstrategiaa, jonka tavoitteena on varmistaa, että kaikki kansalaiset ja yritykset ovat turvallisempia kyberuhkilta, tehdä fyysisistä ja digitaalisista kriittisistä toimijoista kestävämpiä ja rakentaa maailmanlaajuinen, avoin, vakaa ja turvallinen kybertoimintaympäristö.