iStock photo Getty images plus
Tutkimuksessa esitetään yleiskatsaus pilvidatan sisään- ja ulosvirtausten määrästä ja tyypeistä talouden alojen, sijainnin, yritysten koon ja pilvipalvelujen tyypin mukaan. Poliittiset päättäjät ja päätöksentekijät sekä yritysjohtajat ja julkishallinnot voivat käyttää sitä vertailukohtana, jolla tuetaan tulevia kauppasopimuksia, teollisuuspäätöksiä ja pilvipalveluinvestointeja koskevaa päätöksentekoa.
Tutkimuksen tietovirtojen kvantifioimiseksi kehitettiin uusi menetelmä. Tulokset osoittavat, että vuonna 2020 suurimmat tietovirrat tulivat terveydenhuoltoalalta, ja Saksa kirjasi suurimman määrän datavirtaa. Raportissa arvioidaan myös, että eurooppalaisista yrityksistä peräisin oleva tietovirta on vuoteen 2030 mennessä 15 kertaa suurempi kuin vuonna 2020.
Lisäksi tänä vuonna on käynnistetty seurantatutkimus, jossa arvioidaan EU:hun saapuvien ja lähtevien tietojen taloudellisia arvoja (määrien lisäksi) sekä kolmansien maiden, kuten Yhdysvaltojen ja Kiinan, kanssa. Tutkimalla edelleen datavirtojen suuntauksia datamarkkinoiden keskeisenä ulottuvuutena tämä toimii synergiassa tulevan datasäädöksen kanssa elinvoimaisempien, dynaamisempien ja sujuvampien pilvipalvelumarkkinoiden edistämiseksi. Tietovirtojen mittaaminen Euroopassa ja sen ulkopuolella on yksi Euroopan datastrategian keskeisistä toimista. Sitä hyödynnetään myös muiden kuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta koskevan EU:n asetuksen arvioinnissa sekä digitaalista vuosikymmentä koskevan toimintapoliittisen ohjelman pilvipalvelujen käyttöönottoa koskevan tavoitteen arvioinnissa.