iStock GettyImages 1656549832 © Somkid Thongdee
Arvoista ja avoimuudesta vastaava Euroopan komission varapuheenjohtaja Věra Jourová allekirjoitti tänään Euroopan unionin puolesta tekoälyä, ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta koskevan Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen. Tämä tapahtui Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden oikeusministereiden epävirallisessa konferenssissa Vilnassa Liettuassa. Tämä yleissopimus on ensimmäinen tekoälyä koskeva oikeudellisesti sitova kansainvälinen väline. Se on täysin yhteensopiva yleisesti unionin lainsäädännön ja erityisesti EU:n tekoälysäädöksen kanssa, joka on ensimmäinen kattava tekoälyasetus maailmanlaajuisesti.
EU osallistui komission edustamana ja jäsenvaltioiden tuella erittäin aktiivisesti tätä yleissopimusta koskeviin neuvotteluihin. Yleissopimus on yhdenmukainen EU:n tekoälysäädöksen ja muun Euroopan unionin lainsäädännön kanssa, ja se sisältää useita tekoälysäädöksen keskeisiä käsitteitä, kuten
- ihmiskeskeiseen tekoälyyn keskittyminen ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti
- riskiperusteinen lähestymistapa
- luotettavan tekoälyn keskeiset periaatteet (esim. läpinäkyvyys, luotettavuus, turvallisuus, datahallinto ja tietosuoja)
- tekoälyn tuottaman sisällön läpinäkyvyys ja vuorovaikutus tekoälyjärjestelmien kanssa
- tehostettu dokumentointi, vastuuvelvollisuus ja oikeussuojakeinot
- turvallisen innovoinnin tukeminen sääntelyn testiympäristöjen avulla
- riskinhallintavelvoitteet
- dokumentointivelvoitteet
- tekoälytoiminnan valvontamekanismit
Tämä on olennaisen tärkeää, jotta voidaan tarjota tehokas kansainvälinen kehys, jolla puututaan tekoälyn ihmisoikeuksille, demokratialle ja oikeusvaltioperiaatteelle aiheuttamiin riskeihin.
Yleissopimuksessa määrätään yhteisestä lähestymistavasta sen varmistamiseksi, että tekoälyjärjestelmien elinkaaren aikana toteutettavat toimet ovat yhteensopivia ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kanssa ja mahdollistavat samalla innovoinnin ja luottamuksen. Yleissopimus kattaa tekoälyjärjestelmät, jotka mahdollisesti vaikuttavat edellä mainittuihin ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen noudattamalla riskiperusteista ja eriytettyä lähestymistapaa.
Yleissopimuksessa esitettyjä periaatteita ja velvoitteita sovelletaan viranomaisten tai niiden puolesta toimivien yksityisten toimijoiden tekoälyjärjestelmien elinkaaren aikana toteuttamiin toimiin. Vaikka yksityisen sektorin toimijoiden on edelleen puututtava tekoälyjärjestelmien riskeihin ja vaikutuksiin yleissopimuksen tavoitteiden mukaisesti, niillä on mahdollisuus joko soveltaa yleissopimusten velvoitteita suoraan tai toteuttaa vaihtoehtoisia asianmukaisia toimenpiteitä.
Yleissopimukseen sisältyy poikkeuksia, jotka koskevat tutkimusta ja kehittämistä sekä kansallista turvallisuutta. Se on avoin Euroopan neuvoston jäsenille, EU:lle ja muille kolmansille maille eri puolilla maailmaa.
Yleissopimus pannaan EU:ssa täytäntöön tekoälysäädöksellä, joka sisältää tekoälyjärjestelmien markkinoille saattamista, käyttöönottoa ja käyttöä koskevat yleisesti täysin yhdenmukaistetut säännöt, joita täydennetään tarvittaessa muulla asiaa koskevalla unionin säännöstöllä.
Seuraavat vaiheet
Allekirjoituksella ilmaistaan EU:n aikomus tulla yleissopimuksen osapuoleksi. Tämän jälkeen Euroopan komissio laatii ehdotuksen neuvoston päätökseksi yleissopimuksen tekemisestä. Myös Euroopan parlamentin olisi annettava hyväksyntänsä.
Taustaa
Yleissopimusta koskevat neuvottelut aloitettiin syyskuussa 2022 Euroopan neuvoston Strasbourgissa perustaman tekoälykomitean (CAI) johdolla. Neuvotteluissa Euroopan komissio neuvotteli EU:n, muiden Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden, Pyhän istuimen, Yhdysvaltojen, Kanadan, Meksikon, Japanin, Israelin, Australian, Argentiinan, Perun, Uruguayn ja Costa Rican puolesta. Kansalaisyhteiskunnan, tiedemaailman, teollisuuden ja muiden kansainvälisten järjestöjen 68 kansainvälisen edustajan panoksella varmistettiin kattava ja osallistava lähestymistapa.