Kansainväliset järjestöt ja monenväliset foorumit

EU tekee tiivistä yhteistyötä kansainvälisten kumppaneidensa kanssa yhteisen perustan löytämiseksi kansainvälisiä normeja ja standardeja kehitettäessä, eikä tämä saisi poiketa toisistaan digitaalialalla.

Kauppakumppanit liittyivät EU-johtoiseen prosessiin, jossa asetettiin maailmanlaajuiset standardit 5G:lle ja esineiden internetille. Euroopan on nyt johdettava uuden sukupolven teknologioiden standardointia, mukaan lukien lohkoketju, suurteholaskenta ja kvanttiteknologia.

Komissio puuttuu myös eurooppalaisille yrityksille kolmansissa maissa asetettuihin perusteettomiin rajoituksiin kaupan ja investointien alalla. Sen tavoitteena on varmistaa vastavuoroiset edut markkinoille pääsyssä, teollis- ja tekijänoikeuksissa, tutkimuksessa ja kehittämisessä sekä standardoinnissa. Komissio käyttää kaikkia käytettävissä olevia välineitä varmistaakseen, että kaikki osapuolet noudattavat EU:n ja kansainvälistä lainsäädäntöä ja säilyttävät tasapuoliset toimintaedellytykset digitaalialalla.

YK

EU on tehnyt ennakoivaa yhteistyötä YK:n perheiden kanssa useilla foorumeilla YK:n kauppa- ja kehityskonferenssissa (UNCTAD), Kansainvälisessä televiestintäliitossa (ITU) ja Maailman henkisen omaisuuden järjestössä (WIPO).

YK:n digitaalista yhteistyötä käsittelevän korkean tason paneelin julkaistua loppuraporttinsa EUH ja Euroopan komissio keskustelivat YK:n alipääsihteerin Fabrizio Hochschildin kanssa laajasta kuulemismenettelystä, jossa arvioitiin, miten raporttiin sisältyvien suositusten täytäntöönpanossa olisi edettävä.

YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi (UNCTAD)

Euroopan komissio on tukenut sähköistä kaupankäyntiä koskevia toimia UNCTADissa, ja EU oli näkyvästi edustettuna YK:n viraston huhtikuussa 2018 Genevessä järjestämässä digitaalisten alustojen kehitysulottuvuuttakäsitelleessä konferenssissa. Konferenssissa tarkasteltiin digitaalisten alustojen kasvavaa roolia ja konkreettisia toimia kehittyvien teknologioiden valjastamiseksi kestävän kehityksen käyttöön.

UNCTAD järjesti ensimmäisen Afrikan sähköisen kaupankäynnin viikon Nairobissa Keniassa joulukuussa 2019 Euroopan komission tuella.

Kansainvälinen televiestintäliitto (ITU)

ITU:n toiminta jakautuu kolmeen osa-alueeseen:

1. radioviestintä
2. televiestinnän standardointi
3. kehityskysymykset

Komissio varmistaa, että kansainväliset säännöt ovat EU:n lainsäädännön ja politiikan mukaisia ja että EU:lla on johtava rooli kehitysmaiden tavoittamisessa.

Useat ITU:n jäsenten alueelliset ryhmittymät auttavat valmistelemaan työtä, jota tehdään maailmanlaajuisissa ITU:n tapahtumissa, kuten Maailman televiestinnän kehityskonferenssissa (WTDC). Euroopan radio-, tele- ja postihallintojen yhteistyökonferenssi (CEPT) on Euroopan koordinointifoorumi. Komissio toimii neuvoa-antavana elimenä.

EU osallistuu Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) tekijänoikeuksia ja lähioikeuksia käsittelevässä pysyvässä komiteassa parhaillaan käytäviin keskusteluihin ja ratifioi Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) Marrakeshin sopimuksen julkaistujen teosten saatavuuden helpottamisesta sokeiden, heikkonäköisten tai muulla tavoin lukemisesteisten hyväksi.

Tietoyhteiskuntahuippukokous (WSIS)

Korkean tason WSIS+10-tapahtumassa hyväksyttiin WSIS+10-kokouksen julkilausuma WSIS-kokouksen tulosten täytäntöönpanosta ja WSIS+10-kokouksen visio WSIS-kokouksesta vuoden 2015 jälkeen. Sen tulosasiakirjat laadittiin avoimessa ja osallistavassa valmisteluprosessissa: WSIS+10-valmistelufoorumi (WSIS+10 MPP).

Internetin hallintofoorumi (Internet Governance Forum, IGF) perustettiin tietoyhteiskuntahuippukokouksesta (WSIS)  vuotuiseksi monen sidosryhmän foorumiksi, joka ei osallistu päätöksentekoon ja jonka tarkoituksena on helpottaa keskustelua Internetiin liittyvistä kysymyksistä. Komissio on tukenut IGF:ää sen perustamisesta lähtien.

Internetin hallintofoorumista on nyt tullut tärkeä osa Internetin ekosysteemiä, sillä se kokoaa yhteen laajan joukon osallistujia ja tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden käydä rehellisiä ja avoimia keskusteluja eri ideoita esittävien toimijoiden kesken.

Ensimmäinen tietoyhteiskuntahuippukokous järjestettiin Tunisissa vuonna 2005, ja siinä luotiin yhteinen näkemys yhteiskunnista, joissa tiedolla ja tietämyksellä on ratkaiseva rooli maiden, yhteiskuntien ja yksilöiden, myös syrjäytyneiden ja heikoimmassa asemassa olevien, kehityksen mahdollistamisessa. Euroopan komissio pitää päätelmiään (Tunisintoimintaohjelma tietoyhteiskuntaa varten)erittäin tärkeinä.

G7

Biarritzissa pidetyssä G7-huippukokouksessa hyväksyttiin G7-ryhmää ja Afrikkaa koskeva julkilausuma, jossa keskityttiin erityisestiAfrikan digitaaliseen muutokseen. Julistuksessa tunnustetaan erityisesti EU:n ja Afrikan unionin digitaalitalouden työryhmän suositukset.

Puheenjohtajavaltio Ranska kannatti myösavointa, vapaata ja turvallista digitalisaatiota koskevaa strategiaa,jossa tunnustetaan tekoälyä koskeva maailmanlaajuinen kumppanuus ja annetaan tunnustusta Ranskan ja Kanadan aloitteelle tekoälyä koskevasta kansainvälisestä yhteistyöstä.

G20

Viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto edustaa EU:ta G20-maiden digitaalitalouden työryhmässä.

Tsukubassa Japanissa kokoontuneessa G20-maiden kauppa- ja digitaalitalouden ministerikokouksessa hyväksyttiin ministerien julkilausuma sen jälkeen, kun oli käyty neuvotteluja datan vapaasta liikkuvuudesta luottamuksen, tekoälyn ja turvallisuuden avulla.

Puheenjohtajavaltio onnistui saamaan tarvittavan tuen datan vapaalle liikkuvuudelle luottamuksella (DFFT), ja EU tuki DFFT:tä ja sen synergioita datan vapaata liikkuvuutta koskevan EU:n asetuksen kanssa.

Keskustelun tulokset loivat perustan menestykselle Osakan huippukokouksessa kesäkuun 2019 lopussa, jossa johtajat hyväksyivät julkilausuman digitaalitaloudesta.

Nykyinen G20-ryhmä työskentelee Saudi-Arabian puheenjohtajuuskaudella painopisteiden parissa aiempien puheenjohtajuuskausien työn mukaisesti.

OECD

OECD:ssä digitaalista talouspolitiikkaa käsittelevä komitea (CDEP) johtaa digitaalisia kysymyksiä. EU:n digitaalialan kantoja edustavana virallisena jäsenenä viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto toimii CDEP:n työvaliokunnassa ja huolehtii yhteistyöstä muiden pääosastojen kanssa vaikuttaakseen poliittisiin keskusteluihin ja päätöksiin.

CDEP kokoontuu kahdesti vuodessa hyväksymään ja kehittämään OECD:n työtä digitaalialalla. CDEP:n työtä edeltää neljä poliittista työryhmää, jotka kokoontuvat kahdesti vuodessa: MADE (mittauksen aikana); CISP (digitaalinen infrastruktuuri), SDE (yksityisyys ja turvallisuus) ja DEP (datahallinto ja yksityisyys).

Euroopan neuvosto

Euroopan unionilla ja Euroopan neuvostolla on pitkät yhteistyöperinteet. Yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittaminen toi asiaan uutta pontta toukokuussa 2007. Euroopan neuvosto ja EU perustavat suhteensa kaikkiin yhteistä etua koskeviin asioihin, erityisesti demokratian, ihmisoikeuksien, perusvapauksien, oikeusvaltioperiaatteen, poliittisen ja oikeudellisen yhteistyön, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja kulttuurisen vuorovaikutuksen edistämiseen ja suojeluun.

Euroopan komissio osallistuu säännöllisesti Euroopan neuvoston media- ja tietoyhteiskuntaa käsittelevään ohjauskomiteaan (CDMSI), jossa painopiste siirtyy yhä enemmän tiedotusvälineistä laajempiin tietoyhteiskuntakysymyksiin, kuten internetin hallintoon ja tekoälyyn.

ICANN 

International Corporation for Assigned Names and Numbers (ICANN) vastaa maailmanlaajuisen Internetin yksilöllisten tunnisteiden järjestelmien koordinoinnista ja sen vakaasta ja turvallisesta toiminnasta. Euroopan komissio on jäsenenä ICANNin hallitusten neuvoa-antavassa komiteassa (GAC), joka neuvoo organisaatiota yleiseen järjestykseen liittyvissä kysymyksissä.

Komissio nimetään myös aluetunnuksen ".eu" maatunnuksesta vastaavaksi viranomaiseksi. Tämän verkkotunnuksen rekisteri on Eurid.

WTO

EU osallistuu aktiivisesti monenvälisiin neuvotteluihin sähköiseen kaupankäyntiin liittyvistä kysymyksistä (digitaalinen kauppa), jotka käynnistettiin virallisesti keväällä 2019 ja joihin osallistuu nyt 80 Maailman kauppajärjestön jäsentä. Viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto tukee kauppapolitiikan pääosaston neuvottelijoita tässä prosessissa toimivaltaansa kuuluvien aiheiden osalta. Näitä ovat televiestintä, muiden kuin henkilötietojen vapaa liikkuvuus, sähköiset allekirjoitukset ja sähköinen todentaminen, ei-toivottu kaupallinen viestintä ja alustat.

ASEAN

EU ja Kaakkois-Aasian maiden liitto (ASEAN) ovat sitoutuneet alueelliseen yhdentymiseen keinona edistää alueellista vakautta, rakentaa vaurautta ja vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin.

Viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto järjestää vuosittain EU:n ja ASEANin välisen tieto- ja viestintätekniikkaa koskevan vuoropuhelun ASEANin digitaaliministerien ja korkeiden virkamiesten kokousten yhteydessä, mikä tarjoaa myös mahdollisuuden tavata kahdenvälisesti yksittäisiä ASEAN-maita. Vuoropuhelua ja EU:n ja ASEANin yhteistyötoimia tällä alalla tuetaan EU:n rahoittamalla EU:n ja ASEANin tehostetun alueellisen vuoropuhelun välineellä (E-READI).

Toimintasuunnitelma poliittisissa, turvallisuuteen liittyvissä, taloudellisissa ja sosiokulttuurisissa kysymyksissä tehtävän yhteistyön tiivistämiseksi hyväksyttiin huhtikuussa 2012 ASEANin ja EU:n ministerikokouksessa Bruneissa Darussalamissa.

Euroopan komissio rahoitti Euraasian laajuista tietoverkkoa (TEIN), joka yhdistää eurooppalaisen GEANT-tutkimusverkon vastaaviin aasialaisiin elimiin ja jonka tarkoituksena on edistää tutkijoiden ja opiskelijoiden välistä tiedonvaihtoa.

ASEM

Aasia–Eurooppa-kokous (ASEM) on epävirallinen vuoropuhelu-ja yhteistyöprosessi, joka kokoaa yhteen EU:n jäsenvaltiot ja Euroopan komission 16 Aasian maan ja ASEANin sihteeristön kanssa.

ASEM-vuoropuhelussa käsitellään poliittisia, taloudellisia ja kulttuurisia kysymyksiä tavoitteena vahvistaa alueiden välisiä suhteita keskinäisen kunnioituksen ja tasavertaisen kumppanuuden hengessä.

Komissionja komission korkean edustajan syyskuussa 2018 hyväksymässä yhteisessä tiedonannossa ”Euroopan ja Aasian yhteydet – EU:n strategian osatekijät”tunnustetaan digitaalisuus tärkeäksi osaksi EU:n ja Aasian yhteyksiä. Näin ollen se on tasavertaisessa asemassa energia- ja liikenneverkkojen kanssa.

Tiedonanto oli osa lokakuussa 2018 pidettyä 12. ASEM-huippukokousta, jossa Euroopan komission puheenjohtaja Juncker korosti, että on tärkeää investoida kestävämpiin EU:n ja Aasian välisiin yhteyksiin.