Tässä tutkimuksessa esitetään yleiskatsaus tekoälyteknologioiden ja -sovellusten kehittämisestä, käyttöönotosta ja käytöstä terveydenhuoltoalalla kaikissa jäsenvaltioissa. Tutkimuksen päätavoitteena oli tukea Euroopan komissiota sellaisten ongelmien tunnistamisessa ja ratkaisemisessa, jotka saattavat haitata tekoälyteknologioiden laajempaa käyttöönottoa terveydenhuoltoalalla. Tutkimus auttaa komissiota toteuttamaan toimia, jotta se voi saavuttaa pitkän aikavälin tavoitteensa tekoälyn tehokkaasta täytäntöönpanosta terveydenhuoltoalalla yhteisen lainsäädännön ja poliittisen kehyksen pohjalta.
Tutkimuksen mukaan useimmat EU:n jäsenvaltiot ovat kehittäneet tekoälystrategioita, joissa terveydenhuolto määritellään ensisijaiseksi alaksi, mutta näissä strategioissa ei ole etenkään terveydenhuoltoon kohdistettua politiikkaa. EU:n jäsenvaltiot ovat kuitenkin edistyneet terveystietojen hallintaa koskevien sääntelykehysten ehdottamisessa, mikä on perustekijä tekoälyteknologian jatkokehitykselle terveydenhuoltoalalla.
EU:n terveydenhuoltoalan organisaatiot ovat valmiita hyväksymään tekoälysovelluksia, mutta adoptio rajoittuu tällä hetkellä tiettyihin osastoihin, tiimeihin ja sovellusaloihin. Luottamuksen puute tekoälyvetoista päätöksentekoa kohtaan haittaa laajempaa käyttöönottoa, kun taas kysymykset, jotka liittyvät uusien teknologioiden sisällyttämiseen nykyisiin käytäntöihin, kuuluvat myös keskeisiin haasteisiin, joita asiaankuuluvat sidosryhmät EU:n jäsenvaltioissa ovat havainneet.
Terveydenhuollon tekoälyyn liittyvä tieteellinen tuotos on peräisin pääasiassa suuremmista jäsenvaltioista. Ne ovat aktiivisimpia maita, jotka tekevät yhteistyötä keskenään ja pienempien jäsenvaltioiden kanssa. Lisäksi on todettu, että tarvitaan lisää taloudellista tukea, jotta voidaan kehittää tekoälyteknologioita, jotka muunnetaan kliinisiksi käytännöiksi. Siihen sisältyy tuki teollis- ja tekijänoikeuksien hankkimiseen jo kehitettyjen teknologioiden osalta.
Tutkimuksessa on tuotu esiin kuusi luokkaa, joissa Euroopan komission ehdotetaan keskittyvän tukemaan tekoälyteknologian kehittämistä ja käyttöönottoa terveydenhuoltoalalla kaikkialla EU:ssa. Näitä ovat seuraavat:
- poliittinen ja oikeudellinen kehys, jolla tuetaan erityisesti terveydenhuoltoalaa koskevan tekoälyn jatkokehittämistä ja käyttöönottoa;
- aloitteet, joilla tuetaan lisäinvestointeja tällä alalla;
- toimet ja aloitteet, jotka mahdollistavat terveysdatan saatavuuden, käytön ja vaihdon tekoälyn käyttöä varten;
- aloitteet terveydenhuollon ammattilaisten taitojen parantamiseksi ja tekoälyn kehittäjien kouluttamiseksi nykyisistä kliinisistä käytännöistä ja tarpeista;
- toimet, joilla puututaan kulttuurikysymyksiin ja lisätään luottamusta tekoälyn käyttöön terveydenhuoltoalalla;
- politiikat, joilla tuetaan tutkimuksen muuntamista kliiniseksi käytännöksi.
Maakohtaiset tiedot
Maakohtaisissa tietokoosteissa esitetään yleiskatsaus kunkin EU:n jäsenvaltion tämänhetkiseen tilanteeseen tekoälyteknologioiden ja -sovellusten kehittämisen, käyttöönoton ja käytön osalta terveydenhuoltoalalla. Tietosivujen tarkoituksena on tukea Euroopan komissiota tekoälyn kehityksen ja käyttöönoton nykytilan määrittämisessä terveydenhuoltoalalla kussakin jäsenvaltiossa ja tunnistaa mahdolliset erot, jotka saattavat tuoda esiin erityisiä haasteita ja esteitä laajemmalle käyttöönotolle kaikkialla EU:ssa.
Maakohtaiset tietosivut perustuvat analyysiin tekoälyyn liittyvästä lainsäädännöstä ja toimintapoliittisesta kehyksestä kussakin jäsenvaltiossa. He tarkastelevat kunkin maan tutkimus- ja innovointiympäristöä terveydenhuollon tekoälyn alalla, rajatylittävää tutkimusyhteistyötä, startup-yritysten ekosysteemiä kussakin maassa sekä tietoisuutta tekoälyteknologioista terveydenhuoltoalalla sosiaalisen median mainintojen perusteella.
Useimmat EU:n jäsenvaltiot toteuttavat toimenpiteitä laatiakseen strategioita tekoälyn käytöstä terveydenhuollossa, mutta useimmissa aloitteissa keskitytään tutkimukseen ja innovointiin. Alan itsensä omaksumista edistäviin aloitteisiin ei juurikaan panosteta. Startup-yritysten ekosysteemi vaihtelee EU:n jäsenvaltioiden välillä, ja sitä ohjaavat pääasiassa yksityiset aloitteet ja tukiverkostot.
EU:n jäsenvaltioiden tietoisuus terveydenhuollon tekoälystä, sellaisena kuin se näkyy sosiaalisessa mediassa ja uutissivustoilla, liittyy suurelta osin tapahtumiin, ja paikallislehdissä ilmestyy myös julkaistuja artikkeleita tai kansallisen tason aloitteita.