Tutkimuksen toteuttivat Technopolis, Wavestone, STL Partners, Kappa Research, Timelex ja Open Forum Europe. Sen havaintoja on hyödynnetty pilvipalvelujen ja tekoälyn kehittämistä koskevaa säädösehdotusta koskevaan vaikutustenarviointiin liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa, joka hyväksyttiin 3. kesäkuuta 2026.
Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa puututaan tietämyksen puutteisiin keräämällä näyttöä pilvipalvelujen kehittämisen nykykehityksestä, suuntauksista, esteistä, haasteista ja mahdollisuuksista EU:n jäsenvaltioissa. Se tukee komissiota sekä yleiskäyttöisten pilvipalvelujen että tekoälyoptimoitujen pilvipalvelujen nykyisen kapasiteetin ja tulevan kysynnän määrittämisessä ja kvantifioinnissa, energiankulutus mukaan lukien.
Tutkimuksessa esitetään kattava katsaus seuraaviin seikkoihin:
- Pilvipalvelujen tarjoamisen rajatylittävät esteet
- lukkiutumiskäytännöt tekoälyn laskentapinossa
- kolmansien maiden lainsäädännöstä aiheutuvat riskit, joilla on ekstraterritoriaalisia vaikutuksia
- datakeskusten lupamenettelyt
- taloudelliset ja verotukselliset kannustimet
- energiaverkkoihin ja muihin kriittisiin resursseihin, kuten veteen, liittyvät rajoitukset
- aloitteet, joilla parannetaan datakeskusten laajentamiseen tarvittavan pääoman saatavuutta
- julkisen sektorin toimet avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöönoton edistämiseksi
Lisäksi tutkimuksessa yksilöidään EU:n pilvipalvelu- ja tekoälyekosysteemin tärkeimmät haasteet:
- laskentakapasiteetin rajallinen ja maantieteellisesti keskittynyt saatavuus EU:ssa
- EU:n riippuvuus Euroopan ulkopuolisten palveluntarjoajien tarjoamista pilvipalveluista ja tekoälyyn perustuvista laskentapalveluista.
Kertomuksessa analysoidaan tarkemmin näiden ongelmien taustatekijöitä ja esitetään erilaisia toimintavaihtoehtoja, jotka kuvastavat EU:n toimien eri tasoja. Tutkimuksessa arvioidaan kunkin havaitun ongelman osalta perusskenaariota ja kolmea toimintavaihtoehtoa, joista kukin sisältää useita politiikkatoimia. Näitä vaihtoehtoja arvioidaan rahallisen kustannus-hyötyanalyysin avulla, ja niitä täydennetään kolmeen metodologiseen lähestymistapaan perustuvalla monikriteerisellä päätöksentekoanalyysillä. Tämä analyysi osoittaa parhaaksi arvioidun toimintavaihtoehdon luotettavuuden.