Naisviljelijät korostavat maaseudun yhteyksien tarvetta
Selkäranka PIP
Runkoverkon fyysisen infrastruktuurin tarjoaja omistaa ja ylläpitää passiivista infrastruktuuria runkoverkossa ja jossain määrin alueen verkoissa. Kyseessä voi olla julkinen tai yksityinen toimija, jolla on pitkän aikavälin investointisuunnitelma tai paikallinen osuuskunta.
Pääsyalue PIP
Liityntäalueen fyysisen infrastruktuurin tarjoaja omistaa ja käyttää ensimmäisen mailin yhteyksiä ja jossain määrin myös passiivista infrastruktuuria alueverkoissa. Tämä voi olla teleoperaattori, asuntoyhdistys, paikallinen osuuskunta, MDU:n omistajat, kunta tai asunnonomistajat, joilla on alueella pitkäaikaisia intressejä.
Verkon tarjoaja (NP)
Verkon tarjoaja vuokraa PIP: ltä pimeää kuitua tarjotakseen palveluntarjoajan yhteyksiä loppukäyttäjille. Se asettaa laitteet kaikkiin käyttösolmuihin, joihin jokin sen loppukäyttäjistä on liitetty. Passiivikerroksen avoimessa mallissa (PLOM) jotkin NP:t voivat tarjota omia palvelujaan: Niitä kutsutaan sitten integroiduiksi kansallisiksi ja SP-operaattoreiksi tai infrastruktuurittomiksi operaattoreiksi.
Palveluntarjoajat (SP)
Palveluntarjoaja on yleensä pieni tai suuri yritys, joka myy palveluja loppukäyttäjille verkon tarjoajan yhteysverkossa joko paikallisesti tai kansallisesti. Niiden on sijoitettava laitteet vain keskitettyyn paikkaan (esim. alueelliseen datakeskukseen) ja rajapintaan NP:n laitteisiin.
Loppukäyttäjät
Loppukäyttäjät ovat yksityishenkilöitä, pieniä tai suuria yrityksiä tai julkisia laitoksia, jotka ostavat palveluja verkon kautta.
Tukkuasiakkaat
Tukkuasiakkaat ovat yksiköitä, jotka vuokraavat pimeää kuitua runkoverkosta tai NP:n yhteyksistä omiin viestintätarpeisiinsa. 3G/4G-operaattorit, kaapelitelevisio-operaattorit, pankit, suuret yritykset tai julkinen sektori kuuluvat tukkuasiakkaisiin.
Aiheeseen liittyvää
Aiheesta laajemmin
Laajakaistasuunnitteluosasto auttaa kuntia ja muita yksiköitä menestyksekkäiden laajakaistakehityshankkeiden suunnittelussa.
Katso myös
Investoinnit julkisen ja yksityisen sektorin ja yksityisen sektorin verkostojen rahoittamiseen toteutetaan yhteistyössä olemassa olevan infrastruktuurin omistavien yksityisten toimijoiden ja viranomaisten kanssa.
Laajakaistainfrastruktuurin käyttöoikeus on mahdollista eri verkkosolmukohdilla infrastruktuuri- ja sovellustasolla.
Alueellisen laajakaistakehityksen onnistumisen kannalta keskeistä on paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla poliittisesti tuettu suunnitelma, jossa tavoitteet yhdistetään erityistarpeisiin ja sidosryhmiin.
Toimintasuunnitelmassa esitetään yksityiskohtaisesti laajakaistastrategian täytäntöönpanoon liittyvät kustannukset, sidosryhmät, toimet, koordinointi ja seuranta.
Yleiskatsaus erilaisiin langallisiin, langattomiin ja tuleviin laajakaistateknologioihin sekä kuvaus niiden eduista, haitoista ja kestävyydestä.
Oikean liiketoimintamallin valitseminen riippuu markkinatoimijoiden roolista laajakaistan arvoketjussa.
Investointimallit tarjoavat mielenkiintoisia osallistumismahdollisuuksia viranomaiselle, joka osallistuu alueelliseen laajakaistakehitykseen.
Nopeiden laajakaistahankkeiden tärkeimmät rahoitusvälineet ovat omat varat, tuloihin perustuva rahoitus, lainat, oma pääoma ja avustukset.
Laajakaistalle myönnettävä valtiontuki voi olla tarpeen joissakin paikoissa, joissa markkinat eivät tarjoa tarvittavia infrastruktuuri-investointeja.
Laajakaistaverkko koostuu maantieteellisistä osista. Verkon topologia kuvaa, miten verkon eri osat ovat yhteydessä toisiinsa. Tärkeimmät topologiat selkärangan ja alueen verkostoille ovat puutopologiat, rengastopologiat ja meshed topologiat. Ensimmäisen mailin osalta kaksi...
Laajakaistaverkot edellyttävät erilaisia infrastruktuurityyppejä, jotka perustuvat erilaisiin logistisiin, taloudellisiin tai demografisiin olosuhteisiin. Käytä kysymyksiä auttaaksesi valitsemaan.
Laajakaistateknologioiden vertailu tuo esiin kunkin ratkaisun ominaisuuksia ja auttaa tekemään päätöksiä parhaasta ratkaisusta eri alueilla.