Laajakaista: Suunnitelman määritelmä

Kansallisia ja alueellisia päättäjiä kehotetaan suunnittelemaan investointeja alueellisen tai maaseudun kehittämispolitiikan päätavoitteiden tukemiseksi. Sen vuoksi laajakaistasuunnitelmaa olisi tuettava poliittisesti ja aluepoliittisten tavoitteiden mukaisesti.

Laajakaistan suunnittelussa pohditaan kestävää talouskasvua eri aloilla (esim. terveys, koulutus ja hallinto), yhdenvertaisia käyttöoikeuksia, innovatiivisuutta ja kansalaisten digitaalisista palveluista saamia etuja. Lisäksi nopeat yhteydet vaikuttavat muihin poliittisiin ohjelmiin, kuten älykkäisiin kaupunkeihin, etälääketieteeseen, koulutukseen ja älykkäisiin energiaverkkoihin. Laajakaistasuunnitelman kokoamista varten sinun on otettava huomioon:

• alueelliset sosioekonomiset kehitystavoitteet seuraavien kahden vuosikymmenen aikana;
• nopeiden laajakaistayhteyksien odotettu vaikutus näiden tavoitteiden saavuttamiseen;
• nopeisiin yhteyksiin perustuvien digitaalisten palvelujen kysyntä;
• laajakaistan käytön helpottamiseen liittyvät ongelmat;
• laajakaistan hyödyt paikallisille asukkaille ja koko yhteiskunnalle.

Laajakaistasuunnitelman laatimisen tukeminen – yhdistäminen ja liittoutuminen muiden kuntien ja alueiden kanssa

Laajakaistan kehittäminen edellyttää yksityiskohtaista teknistä ja oikeudellista asiantuntemusta, jota voidaan toteuttaa vain suurella vaivalla yksittäisissä kunnissa ja alueilla. Näin ollen on ratkaisevan tärkeää keskittää yksittäiset intressit ja voittaa pienimuotoiset rakenteet. Kunta-, piiri-, maakunta- ja maarajojen naapurimaiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä laajakaistan suunnittelussa ja käyttöönotossa on näin ollen ratkaisevaa hyötyä:

• mittakaavaetuja saavutetaan;
• sopimusvalta saadaan, kun puhut yhdellä äänellä yhtenä yhteyspisteenä;
• integroitu infrastruktuuri helpottaa kuitujen vuokrausta (pitkät jatkuvat yhteydet voidaan tarjota lyhyiden yhteyksien sijaan), mikä lisää tulopotentiaalia.
• korkealaatuinen internet kohtuuhintaan saavutetaan;
• tietämyksen jakaminen teknologian ja oikeudellisten edellytysten alalla;
• synergioiden käyttö suunnittelussa, rahoituksessa, käyttöönotossa, leasing-toiminnassa ja verkon toiminnassa;
• puolueettomien asiantuntijoiden konsultointituen molemminpuolinen käyttö edistää hankkeiden laajamittaista menestystä.

Investointitarpeiden tunnistaminen

Laajakaistasuunnitelmaan olisi sisällyttävä markkina- ja infrastruktuurianalyysi alueenne laajakaistatilanteesta, jotta voidaan yksilöidä alueet, joilla toimia toteutetaan, ja määrittää todennäköiset kustannukset. Keskeisiä käsiteltäviä kysymyksiä ovat muun muassa seuraavat:

• alueen sosioekonomisten ja demografisten ominaisuuksien analysointi;
• julkiset palvelut (yksinomaan) verkossa seuraavien 5–15 vuoden aikana;
• laajakaistayhteyksien nykyinen kattavuus, laatu ja hinta;
• NGN-laajakaistan kattavuuden saavuttaminen alueella, jos toimenpiteitä ei toteuteta;
• kilpailu laajakaistapalveluista alueella;
• julkisen ja muun yleishyödyllisen infrastruktuurin yhdistelmä;
• topografiset erityispiirteet, jotka nostavat kustannuksia tai määrittävät teknologiaa, kuten luonnonsuojelualueet tai kaupungin keskustan erittäin herkät alueet;
• paikallisyhteisöjen ja alhaalta ylöspäin suuntautuvien aloitteiden rooli investointien edistämisessä.

Tavoitteiden määrittely

Laajakaistasuunnitelmassa olisi määriteltävä konkreettiset tavoitteet laajakaistan kattavuudelle ja elämänlaadun parantamiselle alueella, esim.

• niiden väestö/kotitalouksien prosenttiosuus, joilla on mahdollisuus käyttää nopeaa laajakaistaa vuosina 2025 ja 2030;
• tarvittavan infrastruktuurin laatu seuraavien 5–15 vuoden aikana
• uuden infrastruktuurin päivitettävyys seuraavien 10–20 vuoden aikana.

Sidosryhmien tunnistaminen ja yhteistyön luominen

Laajakaistasuunnitelma, jolla luodaan oikeat edellytykset ja kannustimet useille asiaankuuluville sidosryhmille osallistua hankkeeseen, pystyy hyödyntämään paremmin alueella olevia resursseja, osaamista ja voimavaroja, ja sillä on viime kädessä paremmat mahdollisuudet menestyä.

Asiaankuuluvia sidosryhmiä ovat:

• rahoituskumppanit ja institutionaaliset kumppanit;
• verkko-operaattorit ja palveluntarjoajat (jotka ovat kiinnostuneita myymään palveluja verkossa);
• kansalaisjärjestöt, paikalliset yritykset, asunto-osakeyhtiöt;
• muut yritykset, jotka omistavat infrastruktuuria (erityisesti kuitu- tai viimeisen mailin yhteyksiä loppukäyttäjään);
• muut televiestintäyritykset, jotka haluavat vuokrata pimeää kuitua, esim. 4G/5G/6G-operaattorit;
• kaapelitelevisio-operaattorit, palveluntarjoajat ja muut backhauling-operaattorit;
• muut kuin teleyritykset, jotka haluavat vuokrata pimeää kuitua omiin tarpeisiinsa;
• sidosryhmät, jotka tuottavat sosiaalista hyötyä kehittyneiden sosiaalisten tieto- ja viestintätekniikan palvelujen avulla ja osoittavat myös uuden laajakaistaverkon suurimmat potentiaaliset asiakkaat (esim. sairaalat, koulut, vanhukset ja sosiaalisen asuntotuotannon yritykset, poliisi, turvallisuus, sotilas- ja hätäpalvelut jne.);
• sidosryhmät, joilla on suora yhteys yksityisiin loppukäyttäjiin (esim. omistusoikeus tai yhdistykset);
• sääntelyn ja tuen institutionaaliset sidosryhmät (esim. hallintovirkamiehet, kunnat, kansalliset ja EU:n viranomaiset, kansalliset telealan sääntelyviranomaiset, EU:n sääntelyviranomaiset ja avustuselimet).

Kun otetaan huomioon yleinen sosioekonominen kuva, laajakaistatuki ja alueenne poliittinen konteksti, on tehtävä seuraavat neljä keskeistä strategista valintaa: infrastruktuuri ja teknologia, investointimalli, liiketoimintamalli ja rahoitus. Viimeinen askel olisi laatia konkreettinen toimintasuunnitelma.

Lisätietoja ja esimerkkejä on laajakaistainvestointioppaassa.