Yhteydet pienille ja keskisuurille yrityksille
Kansallisia ja alueellisia päättäjiä kehotetaan suunnittelemaan investointeja alueellisen tai maaseudun kehittämispolitiikan päätavoitteiden tukemiseksi. Sen vuoksi laajakaistasuunnitelmaa olisi tuettava poliittisesti ja aluepoliittisten tavoitteiden mukaisesti.
Laajakaistan suunnittelussa pohditaan kestävää talouskasvua eri aloilla (esim. terveys, koulutus ja hallinto), yhdenvertaisia käyttöoikeuksia, innovatiivisuutta ja kansalaisten digitaalisista palveluista saamia etuja. Lisäksi nopeat yhteydet vaikuttavat muihin poliittisiin ohjelmiin, kuten älykkäisiin kaupunkeihin, etälääketieteeseen, koulutukseen ja älykkäisiin energiaverkkoihin. Laajakaistasuunnitelman kokoamista varten sinun on otettava huomioon:
- alueelliset sosioekonomiset kehitystavoitteet seuraavien kahden vuosikymmenen aikana;
- nopeiden laajakaistayhteyksien odotettu vaikutus näiden tavoitteiden saavuttamiseen;
- nopeisiin yhteyksiin perustuvien digitaalisten palvelujen kysyntä;
- laajakaistan käytön helpottamiseen liittyvät ongelmat;
- laajakaistan hyödyt paikallisille asukkaille ja koko yhteiskunnalle.
Laajakaistasuunnitelman laatimisen tukeminen – yhdistäminen ja liittoutuminen muiden kuntien ja alueiden kanssa
Laajakaistan kehittäminen edellyttää yksityiskohtaista teknistä ja oikeudellista asiantuntemusta, jota voidaan toteuttaa vain suurella vaivalla yksittäisissä kunnissa ja alueilla. Näin ollen on ratkaisevan tärkeää keskittää yksittäiset intressit ja voittaa pienimuotoiset rakenteet. Kunta-, piiri-, maakunta- ja maarajojen naapurimaiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä laajakaistan suunnittelussa ja käyttöönotossa on näin ollen ratkaisevaa hyötyä:
- mittakaavaetuja saavutetaan;
- sopimusvalta saadaan, kun puhut yhdellä äänellä yhtenä yhteyspisteenä;
- integroitu infrastruktuuri helpottaa kuitujen vuokrausta (pitkät jatkuvat yhteydet voidaan tarjota lyhyiden yhteyksien sijaan), mikä lisää tulopotentiaalia.
- korkealaatuinen internet kohtuuhintaan saavutetaan;
- tietämyksen jakaminen teknologian ja oikeudellisten edellytysten alalla;
- synergioiden käyttö suunnittelussa, rahoituksessa, käyttöönotossa, leasing-toiminnassa ja verkon toiminnassa;
- puolueettomien asiantuntijoiden konsultointituen molemminpuolinen käyttö edistää hankkeiden laajamittaista menestystä.
Investointitarpeiden tunnistaminen
Laajakaistasuunnitelmaan olisi sisällyttävä markkina- ja infrastruktuurianalyysi alueenne laajakaistatilanteesta, jotta voidaan yksilöidä alueet, joilla toimia toteutetaan, ja määrittää todennäköiset kustannukset. Keskeisiä käsiteltäviä kysymyksiä ovat muun muassa seuraavat:
- alueen sosioekonomisten ja demografisten ominaisuuksien analysointi;
- julkiset palvelut (yksinomaan) verkossa seuraavien 5–15 vuoden aikana;
- laajakaistayhteyksien nykyinen kattavuus, laatu ja hinta;
- NGN-laajakaistan kattavuuden saavuttaminen alueella, jos toimenpiteitä ei toteuteta;
- kilpailu laajakaistapalveluista alueella;
- julkisen ja muun yleishyödyllisen infrastruktuurin yhdistelmä;
- topografiset erityispiirteet, jotka nostavat kustannuksia tai määrittävät teknologiaa, kuten luonnonsuojelualueet tai kaupungin keskustan erittäin herkät alueet;
- paikallisyhteisöjen ja alhaalta ylöspäin suuntautuvien aloitteiden rooli investointien edistämisessä.
Tavoitteiden määrittely
Laajakaistasuunnitelmassa olisi määriteltävä konkreettiset tavoitteet laajakaistan kattavuudelle ja elämänlaadun parantamiselle alueella, esim.
- niiden väestö/kotitalouksien prosenttiosuus, joilla on mahdollisuus käyttää nopeaa laajakaistaa vuosina 2025 ja 2030;
- tarvittavan infrastruktuurin laatu seuraavien 5–15 vuoden aikana
- uuden infrastruktuurin päivitettävyys seuraavien 10–20 vuoden aikana.
Sidosryhmien tunnistaminen ja yhteistyön luominen
Laajakaistasuunnitelma, jolla luodaan oikeat edellytykset ja kannustimet useille asiaankuuluville sidosryhmille osallistua hankkeeseen, pystyy hyödyntämään paremmin alueella olevia resursseja, osaamista ja voimavaroja, ja sillä on viime kädessä paremmat mahdollisuudet menestyä.
Asiaankuuluvia sidosryhmiä ovat:
- rahoituskumppanit ja institutionaaliset kumppanit;
- verkko-operaattorit ja palveluntarjoajat (jotka ovat kiinnostuneita myymään palveluja verkossa);
- kansalaisjärjestöt, paikalliset yritykset, asunto-osakeyhtiöt;
- muut yritykset, jotka omistavat infrastruktuuria (erityisesti kuitu- tai viimeisen mailin yhteyksiä loppukäyttäjään);
- muut televiestintäyritykset, jotka haluavat vuokrata pimeää kuitua, esim. 4G/5G/6G-operaattorit;
- kaapelitelevisio-operaattorit, palveluntarjoajat ja muut backhauling-operaattorit;
- muut kuin teleyritykset, jotka haluavat vuokrata pimeää kuitua omiin tarpeisiinsa;
- sidosryhmät, jotka tuottavat sosiaalista hyötyä kehittyneiden sosiaalisten tieto- ja viestintätekniikan palvelujen avulla ja osoittavat myös uuden laajakaistaverkon suurimmat potentiaaliset asiakkaat (esim. sairaalat, koulut, vanhukset ja sosiaalisen asuntotuotannon yritykset, poliisi, turvallisuus, sotilas- ja hätäpalvelut jne.);
- sidosryhmät, joilla on suora yhteys yksityisiin loppukäyttäjiin (esim. omistusoikeus tai yhdistykset);
- sääntelyn ja tuen institutionaaliset sidosryhmät (esim. hallintovirkamiehet, kunnat, kansalliset ja EU:n viranomaiset, kansalliset telealan sääntelyviranomaiset, EU:n sääntelyviranomaiset ja avustuselimet).
Kun otetaan huomioon yleinen sosioekonominen kuva, laajakaistatuki ja alueenne poliittinen konteksti, on tehtävä seuraavat neljä keskeistä strategista valintaa: infrastruktuuri ja teknologia, investointimalli, liiketoimintamalli ja rahoitus. Viimeinen askel olisi laatia konkreettinen toimintasuunnitelma.
Lisätietoja ja esimerkkejä on laajakaistainvestointioppaassa.
Viimeisimmät uutiset
Aiheeseen liittyvää
Aiheesta laajemmin
Laajakaistasuunnittelu-osio auttaa kuntia ja muita yhteisöjä onnistuneiden laajakaistakehityshankkeiden suunnittelussa.
Katso myös
Investoinnit julkisen ja yksityisen sektorin ja yksityisen sektorin verkostojen rahoittamiseen toteutetaan yhteistyössä olemassa olevan infrastruktuurin omistavien yksityisten toimijoiden ja viranomaisten kanssa.
Kunnat, kuntayritykset, yhteisyritykset ja yksityiset yritykset voivat osallistua laajakaistan kehittämisen yhteen, kahteen tai kaikkiin kolmeen vaiheeseen.
Fyysisen infrastruktuurin tarjoajan (PIP), verkontarjoajan (NP) ja palveluntarjoajan (SP) perusroolit voivat ottaa eri toimijat.
Laajakaistainfrastruktuurin käyttöoikeus on mahdollista eri verkkosolmukohdilla infrastruktuuri- ja sovellustasolla.
Toimintasuunnitelmassa esitetään yksityiskohtaisesti laajakaistastrategian täytäntöönpanoon liittyvät kustannukset, sidosryhmät, toimet, koordinointi ja seuranta.
Yleiskatsaus erilaisiin langallisiin, langattomiin ja tuleviin laajakaistateknologioihin sekä kuvaus niiden eduista, haitoista ja kestävyydestä.
Oikean liiketoimintamallin valitseminen riippuu markkinatoimijoiden roolista laajakaistan arvoketjussa.
Investointimallit tarjoavat mielenkiintoisia osallistumismahdollisuuksia viranomaiselle, joka osallistuu alueelliseen laajakaistakehitykseen.
Nopeiden laajakaistahankkeiden tärkeimmät rahoitusvälineet ovat omat varat, tuloihin perustuva rahoitus, lainat, oma pääoma ja avustukset.
Laajakaistalle myönnettävä valtiontuki voi olla tarpeen joissakin paikoissa, joissa markkinat eivät tarjoa tarvittavia infrastruktuuri-investointeja.
Laajakaistaverkko koostuu maantieteellisistä osista. Verkon topologia kuvaa, miten verkon eri osat ovat yhteydessä toisiinsa. Tärkeimmät topologiat selkärangan ja alueen verkostoille ovat puutopologiat, rengastopologiat ja meshed topologiat. Ensimmäisen mailin osalta kaksi...
Laajakaistaverkot edellyttävät erilaisia infrastruktuurityyppejä, jotka perustuvat erilaisiin logistisiin, taloudellisiin tai demografisiin olosuhteisiin. Käytä kysymyksiä auttaaksesi valitsemaan.
Laajakaistateknologioiden vertailu tuo esiin kunkin ratkaisun ominaisuuksia ja auttaa tekemään päätöksiä parhaasta ratkaisusta eri alueilla.