Laajakaistainvestointioppaan, joka on saatavilla 22 kielellä, tavoitteena on auttaa viranomaisia muotoilemaan tärkeitä kysymyksiä ja tarjota käsitteelliset puitteet ja tiedot, joita tarvitaan oikeiden päätösten tekemiseksi niiden tarpeisiin. Tarkoituksena ei ole tarjota käyttövalmiita reseptejä vaan esittää välineistö kaikilla aihealueilla, jotka on otettava huomioon laajakaistainvestoinnissa.
Laajakaistasuunnitelma
Vakaa laajakaistasuunnitelma on poliittisesti tuettu asiakirja, joka sisältää analyysin nykytilanteesta, saavutettavista tavoitteista, saatavasta taloudellisesta tuesta ja mekanismista sen toteuttamiseksi.
Neljä keskeistä strategista valintaa
Oppaassa esitetään neljä keskeistä strategiavaihtoehtoa, jotka on tehtävä laajakaistasuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi:
Oikean infrastruktuurityypin valitseminen
Onko tarpeen ottaa käyttöön uusi tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottava laajakaistainfrastruktuuri vai riittääkö nykyisen infrastruktuurin parantaminen?
Laajakaistahanketta suunniteltaessa on tärkeää ymmärtää infrastruktuurin, teknologian ja verkkosuunnittelun eri tekniset tasot, jotta voidaan valita oikea infrastruktuurityyppi alueelliselle laajakaistaverkolle. Infrastruktuuria koskeva päätös riippuu useista tekijöistä, kuten:
- vaikutukset infrastruktuurin fyysisiin perusominaisuuksiin (eli välineeseen);
- tavoitetaso alueella ottaen huomioon suunniteltujen palvelujen tyypit ja lukumäärä;
- alueen houkuttelevuuteen ja kilpailukykyyn kohdistuvia vaikutuksia koskevat näkökohdat;
- topografia, väestötiheys ja tulevaisuuden kehityssuunnitelmat.
Oikean sijoitusmallin valitseminen
Mikä on viranomaisen rooli infrastruktuurin täytäntöönpanossa, toiminnassa, omistuksessa ja hallinnoinnissa oikean investointimallin valitsemiseksi?
Tässä tehtävä valinta vaikuttaa suuresti kunnan tai alueen rooliin ja määrittää siten viranomaisen vaikutusvallan laajakaistainfrastruktuurihankkeeseen. Laajakaistainvestointeihin soveltuu neljä merkittävää investointimallia:
- suorat sijoitukset julkisen kunnallisen verkkomallin avulla
- epäsuorat investoinnit yksityisessä kunnallisessa verkkomallissa
- yhteisön laajakaistamalli
- toimijatukimalli (vajerahoitus)
Oikean liiketoimintamallin valitseminen
Pitäisikö viranomaisen valita vertikaalisesti integroitu tai avoin verkkomalli? Mikä liiketoimintamalli todennäköisesti maksimoi laajakaistan kattavuuden ja levinneisyyden, hankkeen rahoituksen kestävyyden, kilpailun ja yhteisön sosioekonomisen kehityksen?
Liiketoimintamalli kuvaa eri verkkokerroksilla toimivien laajakaistainfrastruktuurihankkeen eri toimijoiden rooleja: passiivinen infrastruktuuri, aktiivinen infrastruktuuri ja palvelut. Kulloisetkin toimijat tai liikenteenharjoittajat sovitetaan yhteen kunnan tai alueen tarpeiden mukaan. Tämä voi johtaa erilaisiin liiketoimintamalleihin: avoimet verkostot, joissa on julkisia ja yksityisiä toimijoita eri rooleissa tai vertikaalisesti integroiduissa malleissa ja joissa on vain yksi (lähinnä vakiintunut) toimija kaikille kolmelle verkkotasolle. Joskus mallin valinta on rajoitettu määräysten vuoksi.
Oikeiden rahoitusvälineiden valinta
Miten viranomainen voi varmistaa riittävän taloudellisen kattavuuden infrastruktuurin rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi oikeilla rahoitusvälineillä? Mitä se voi edistää pääoman, menojen ja varojen osalta?
Laajakaistahankkeeseen tehtäviin julkisiin ja yksityisiin investointeihin käytettävissä olevat erilaiset rahoitusvälineet ja mallit on otettava huomioon neljännen keskeisen strategisen valinnan kannalta. Kestävällä rahoituskonseptilla olisi varmistettava riittävä taloudellinen kattavuus infrastruktuurin rakentamisessa ja käytössä.
Tärkeimpiä rahoitusvälineitä ovat juoksevien hankkeiden tuloperusteinen rahoitus, yksityinen pääoma, pankkilainat ja joukkovelkakirjalainat, julkiset varat ja yhteisön rahoitus. Lisäksi yksityiset investoinnit voivat johtaa rahoitusvakauteen ja hankkeen luottoluokituksen paranemiseen. Alueilla, joilla markkinat eivät tee investointeja kannattamattomuuden vuoksi, valtiontukea voidaan käyttää EU:n valtiontukisuuntaviivoissa vahvistettujen erityisedellytysten mukaisesti.
Toimintasuunnitelma
Kun nämä valinnat on tehty, on määriteltävä ja toteutettava toimintasuunnitelma, jossa määritellään ja tarkistetaan kaikki eri toiminnot. Prosessia on seurattava tiiviisti, jotta voidaan varmistaa aiemmin määriteltyjen tavoitteiden saavuttaminen.
Aiheeseen liittyvää
Aiheesta laajemmin
Euroopan komissio tukee EU:n yrityksiä, hankevastaavia ja viranomaisia verkon kattavuuden lisäämisessä EU:n gigabittiyhteiskuntaa koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Syventävää tietoa
Investoinnit julkisen ja yksityisen sektorin ja yksityisen sektorin verkostojen rahoittamiseen toteutetaan yhteistyössä olemassa olevan infrastruktuurin omistavien yksityisten toimijoiden ja viranomaisten kanssa.
Kunnat, kuntayritykset, yhteisyritykset ja yksityiset yritykset voivat osallistua laajakaistan kehittämisen yhteen, kahteen tai kaikkiin kolmeen vaiheeseen.
Fyysisen infrastruktuurin tarjoajan (PIP), verkontarjoajan (NP) ja palveluntarjoajan (SP) perusroolit voivat ottaa eri toimijat.
Laajakaistainfrastruktuurin käyttöoikeus on mahdollista eri verkkosolmukohdilla infrastruktuuri- ja sovellustasolla.
Alueellisen laajakaistakehityksen onnistumisen kannalta keskeistä on paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla poliittisesti tuettu suunnitelma, jossa tavoitteet yhdistetään erityistarpeisiin ja sidosryhmiin.
Toimintasuunnitelmassa esitetään yksityiskohtaisesti laajakaistastrategian täytäntöönpanoon liittyvät kustannukset, sidosryhmät, toimet, koordinointi ja seuranta.
Yleiskatsaus erilaisiin langallisiin, langattomiin ja tuleviin laajakaistateknologioihin sekä kuvaus niiden eduista, haitoista ja kestävyydestä.
Oikean liiketoimintamallin valitseminen riippuu markkinatoimijoiden roolista laajakaistan arvoketjussa.
Investointimallit tarjoavat mielenkiintoisia osallistumismahdollisuuksia viranomaiselle, joka osallistuu alueelliseen laajakaistakehitykseen.
Nopeiden laajakaistahankkeiden tärkeimmät rahoitusvälineet ovat omat varat, tuloihin perustuva rahoitus, lainat, oma pääoma ja avustukset.
Laajakaistalle myönnettävä valtiontuki voi olla tarpeen joissakin paikoissa, joissa markkinat eivät tarjoa tarvittavia infrastruktuuri-investointeja.
Laajakaistaverkko koostuu maantieteellisistä osista. Verkon topologia kuvaa, miten verkon eri osat ovat yhteydessä toisiinsa. Tärkeimmät topologiat selkärangan ja alueen verkostoille ovat puutopologiat, rengastopologiat ja meshed topologiat. Ensimmäisen mailin osalta kaksi...
Julkishallinnon roolien ymmärtämiseksi on hyödyllistä tarkastella laajakaistaverkon muodostavia eri tasoja sekä tärkeimpiä yritysrooleja.
Laajakaistaverkot edellyttävät erilaisia infrastruktuurityyppejä, jotka perustuvat erilaisiin logistisiin, taloudellisiin tai demografisiin olosuhteisiin. Käytä kysymyksiä auttaaksesi valitsemaan.
Laajakaistateknologioiden vertailu tuo esiin kunkin ratkaisun ominaisuuksia ja auttaa tekemään päätöksiä parhaasta ratkaisusta eri alueilla.
Katso myös
Tietoa laajakaistan kehityksestä kussakin maassa sekä kansallisista strategioista ja toimintalinjoista laajakaistan kehittämiseksi.
Tämä ei ole tyhjentävä luettelo laajakaistan kannalta merkityksellisistä termeistä.
European Broadband Awards on tapahtuma, jossa tunnustetaan erinomaisia laajakaistan käyttöönottohankkeita Euroopassa ja tuodaan esiin onnistuneita infrastruktuureja.
Gigabit Infrastructure Act (GIA) vastaa nopeampien, luotettavien ja dataintensiivisten yhteyksien kasvaviin tarpeisiin, joilla korvataan vuoden 2014 laajakaistakustannusten vähentämistä koskeva direktiivi.
Euroopan laajakaistatoimistojen verkosto tukee EU-maita gigabittiyhteiskunnan tavoitteiden saavuttamisessa ja laajakaistan käyttöönotossa.