Laajakaista: Toimintasuunnitelma

Toimintasuunnitelman vaiheet

Kun laajakaistasuunnitelma  on määritelty ja neljä keskeistä strategista valintaa (infrastruktuuri ja teknologia, investointimalli, liiketoimintamalli ja rahoitus)on tehty, seuraava vaihe on toimintasuunnitelman laatiminen.

Laajakaistasuunnitelmassa määritellään laajakaistan kehittämisen yleiset tavoitteet ja strategia, kun taas toimintasuunnitelmassa määritellään ja täsmennetään strategian toteuttamiseksi tarvittavat toimet. Se sisältää myös arviot kustannuksista ja tuloista käyttöönoton eri vaiheissa. Siinä määritellään eri toimijoiden roolit ja vastuut, sidosryhmien osallistaminen ja koordinointi sekä hankkeen toteutuksen ja sen tulosten seuranta.

Kustannusarviot ja rahoitussuunnittelu

Käyttöönottokustannukset olisi arvioitava toimintasuunnitelmassa mahdollisen asiakaskunnan tarpeiden täyttämiseksi. Tekninen ratkaisu ei poikkea tavanomaisesta infrastruktuurin käyttöönotosta, ja asiasta voi kysyä neuvoa miltä tahansa asennusalan ammattilaiselta. Kustannusten pitämiseksi alhaisina voidaan toteuttaa useita toimenpiteitä, kuten myös kustannusten vähentämistä koskevassa direktiivissä todetaan.

Toimintasuunnitelmassa olisi myös esitettävä yksityiskohtaisesti, miten eri rahoitusvälineitä aiotaan käyttää, ja määriteltävä toimet, joilla varmistetaan tarvittavien varojen asettaminen saataville.

Riskien arviointi ja hallinta

Valitusta investointimallista mutta myös siihen liittyvästä liiketoimintamallista, käytetyistä rahoitusvälineistä ja käytetystä infrastruktuurityypistä riippuen viranomaisella on erilaisia riskejä. Sen on kartoitettava nämä riskit ja laadittava suunnitelma niiden hallitsemiseksi.

Verkkosuunnittelu, keskeiset yhteydet ja kaupunkisuunnittelu

Koska kunnat ja alueet voivat usein olla suurimpia laajakaistan käyttäjiä paikallisilla markkinoilla, olisi laadittava suunnitelma kaikkien rakennusten liittämisestä kuituverkkoon (julkishallinto, julkiset terveydenhuoltolaitokset ja sairaalat, julkiset koulut jne.). Tämä muodostaa yleensä verkon ytimen.

Koska julkiset rakennukset ovat yleensä lähellä muita asuin- ja liikerakennuksia, tämä luo hyvät edellytykset myös muulle laajakaistan käyttöönotolle (alueverkot ja viimeisen kilometrin yhteydet).

Viranomaisen olisi tämän jälkeen laadittava verkon yleissuunnitelma, jotta saavutetaan kaikki paikallisten yksityisten markkinoiden osat, kaikki talot, kaupunki- ja maaseutualueet, moniasuntoiset yksiköt, yrityspuistot ja ostoskeskukset. Tämän pitäisi johtaa alueen kartoittamiseen ja korkean tason verkkosuunnitteluun.

Hankinnat

Hankinnat ovat mitä todennäköisimmin keskeinen osa mitä tahansa laajakaistahanketta. Sen vuoksi on otettava käyttöön asianmukaiset hankintamenettelyt. Lisäksi jos julkisia varoja käytetään, hankintamenettelyssä olisi otettava huomioon valtiontukisäännöt.

Hankinnat voivat olla hyvin erimuotoisia eri jäsenvaltioissa ja erilaisissa investointimalleissa, ja niitä voi olla hankala suunnitella asianmukaisesti. Erityisesti on varmistettava, että hankinta suunnitellaan siten, että laajakaistasuunnitelmassa asetetut tavoitteet saavutetaan ja että tehdyt strategiset valinnat voidaan toteuttaa asianmukaisesti.

Markkinatietoisuus on erittäin tärkeä hankintatoimi erityisesti niiden liike-elämän toimijoiden keskuudessa, jotka vaikuttavat sopivimmilta valittuun investointi- ja liiketoimintamalliin.

Koska tämä vaihe on erittäin monimutkainen, viranomaisen olisi harkittava asiantuntija-avun käyttöä julkisia hankintoja koskevien eritelmien laatimisessa. SIMAP-portaalissa on tärkeimmät tiedot julkisista hankinnoista Euroopassa.

Edistymisen seuranta

On erittäin tärkeää varmistaa, että hanketta seurataan asianmukaisesti ja että sen onnistumista arvioidaan oikein. Seurannan avulla voit valvoa toimittajien ja urakoitsijoiden asettamia sovittuja tavoitteita ja varmistaa useiden palveluntarjoajien välisen kilpailun käyttöön otetussa laajakaistaverkossa. Seurannan indikaattoreihin on sisällyttävä seuraavat:

• Fyysinen käyttöönotto: tarvittavien verkkoelementtien (kuitukaapelit, pääteelektroniikka, langattomat lähettimet, satelliittimaalaitteet jne.) asianmukainen asennus;
• verkon aktivointi tai palvelun saatavuus verkon eri osissa aikataulun mukaisesti;
• Palvelun laatu todellisten alas- ja lähetysnopeuksien, latenssin ja verkon käytettävyyden osalta;
• Epäonnistumisaste: palvelun tai verkon käyttökatkokset, joista asiakkaat ovat ilmoittaneet tai jotka verkon henkilökunta on havainnut;
• huolto ja korjaus;
• Palvelujen ja verkkojen käyttöönotto, aktivoitujen uusien loppukäyttäjäyhteyksien määrä (asuin- ja liike-elämä) sekä vuokrattujen kuitujen ja/tai kapasiteetin määrä.

Seuranta mahdollistaa tavarantoimittajien ja toimeksisaajien kanssa sovittujen tavoitteiden saavuttamisen esimerkiksi asettamalla uhkasakkoja tai sitomalla maksut tiettyihin välitavoitteisiin.

Sopimuksissa olisi vahvistettava seurantaa koskevat vaatimukset. Valtiontukien osalta valvonta on pakollista. Pääsy (kapasiteetti, pimeä kuitu tai kaapelikanavat) olisi tarjottava kaikille palveluntarjoajille ilman aika-, liikenteenhallinta- tai palvelunlaaturajoituksiin liittyvää syrjintää.

Tunnista potentiaaliset asiakkaat

Suunnitelmassa olisi myös yksilöitävä potentiaaliset asiakkaat, kuten loppukäyttäjät, tulevat operaattorit ja palveluntarjoajat. Uusia toimijoita tulee paikallisille markkinoille, kun uusi operaattorineutraali infrastruktuuri on käytössä. Jos on olemassa vuokrattavissa olevaa infrastruktuuria, useat operaattorit näkevät liiketoimintamallin palvelujen tarjoamisessa ilman, että niiden tarvitsee rakentaa sitä itse. On tärkeää, että keskustelut sidosryhmien kanssa käydään varhaisessa vaiheessa ja että monet sopimukset allekirjoitetaan ennen käyttöönoton aloittamista.

Sisäisen ja ulkoisen koordinoinnin ja yhteistyön luominen

Laajakaistainvestointihanke edellyttää useiden eri toimintojen koordinointia, joita ovat muun muassa seuraavat:

• nimeämällä koordinaattori laajakaistasuunnitelmaa varten;
• Koordinoidaan laajakaista- ja muita infrastruktuuritöitä rakennusteknisten kustannusten jakamiseksi.
• henkilökohtaisten haastattelujen ja työpajojen järjestäminen hallintoyksikköjen yksikönpäälliköiden kanssa.

Sidosryhmäviestintä ja -johtaminen

Toimintasuunnitelman tulee sisältää osakkeenomistajien viestintä- ja hallintasuunnitelma. Hankkeen onnistumisen kannalta on olennaisen tärkeää varmistaa, että kaikkia sidosryhmiä kuullaan hankkeen aikana ja että annat niille asianmukaista tukea. Paikalliset asukkaat, yritykset ja yritykset ovat tärkeimpiä sidosryhmiä, ja ne olisi integroitava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Viranomaisen profiilia on korostettava sen varmistamiseksi, että ihmiset voivat seurata ja määrittää merkityksellisyyden ja vaikutukset alueelle.

Laajakaistamestaruus

Vahvin yhteisön sitoutuminen löytyy aina, kun sitä johdetaan ja hallitaan itse yhteisön sisällä. Tämä saavutetaan parhaiten Broadband Championilla, joka on:

• jotka ovat jo mukana yhteisössä (usein muussa roolissa);
• yhteisö kunnioittaa tätä roolia ja hänen saavutuksiaan;
• Intohimoinen halu pitää yhteisö hengissä;
• on huolissaan laajakaistan puutteesta ja sen vaikutuksesta yhteisön sosiaaliseen ja taloudelliseen elämään;
• hyvä kommunikaattori, jolla on hyvä yleiskäsitys laajakaistasta
• on hyvä yleiskäsitys laajakaistasta.

On tärkeää muistaa, että vaikka ohjelman olisi mahdollistettava se, että mestarit oppivat toisiltaan, ja kannustettava heitä oppimaan toisiltaan, heidän on aina pysyttävä ”juurtuneina” yhteisöönsä. Tällöin ne tuovat eniten lisäarvoa ja edistävät tehokkaammin hankkeen onnistumista.

Markkinointi- ja viestintäsuunnitelma

Jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus kaikkien sidosryhmien välillä ja maksimoida käyttöönotto, olisi laadittava markkinointi- ja viestintäsuunnitelma, jossa otetaan huomioon

• tietoisuuden lisääminen laajakaistan odotetuista taloudellisista ja sosiaalisista hyödyistä;
• tarjotaan ajantasainen kartta laajakaistan saatavuudesta koko hankkeen toteutuksen ajan;
• yritysten, kotitalouksien ja muiden asiaankuuluvien viranomaisten kysynnän yhdistämisen helpottaminen;
• asiakkaiden odotusten hallinta;
• keskeisten sidosryhmien, erityisesti loppukäyttäjien, edustajien kuuleminen;
• hyötytietoisuuspäivät ja laajakaistakasvatustapahtumat;
• järjestelmän ja alueen laukaisut koko käyttöönoton ajan;
• kampanjat, jotka ovat johdonmukaisia kaikissa mediakanavissa;
• menestystutkimusten kartoittaminen ja julkaiseminen säännöllisesti.

Kysynnän lisääminen

Julkisella sektorilla on merkittävä rooli kysynnän kasvattamisessa merkittävänä palvelujen ostajana omaan käyttöönsä sekä mahdollisesti uuden verkon hankinnassa. Sen tehtävänä on myös edistää uusien palvelujen kehittämistä ja infrastruktuurin luomista. Infrastruktuurin käyttö digitaalitalouden kysynnän kasvattamiseen on pitkällä aikavälillä luonteva osa aluekehitystä ja -suunnittelua sekä alueellista kasvua.

Paikallisyhteisöillä voi olla erittäin tärkeä rooli uusien palvelujen kysynnän lisäämisessä. On olemassa monia esimerkkejä menestyksekkäistä alhaalta ylöspäin suuntautuvista aloitteista, jotka on kehitetty osuuskunnalta tai yksityiseltä sektorilta.

Päätöksenteko

Osallistumisen eri tasot merkitsevät eritasoista vaikutusta hanketta koskevaan päätöksentekoon. Kolme pääasiallista variaatiota voidaan yksilöidä:

• jos verkkoinfrastruktuuri on kokonaan viranomaisen omistuksessa, viranomaisella on täysi määräysvalta kaikkeen päätöksentekoon;
• yksityisen ja julkisen sektorin yhteisyritysten osalta hyvä lähestymistapa on ottaa huomioon markkinoiden tarpeet ja perustaa julkisen elimen sidosryhmien johtokunta valvomaan kaikkea päätöksentekoa;
• hallintoa voidaan harjoittaa vaihtoehtoisilla vaikuttamismenetelmillä. Tämä lähestymistapa voi olla tarpeen silloin, kun viranomainen ei ole suoraan osallisena. Viranomainen voi edelleen valvoa hankkeen toimintaa ja saattaa ei-toivotut tulokset toisen täytäntöönpanoelimen käsiteltäväksi.

Lisätietoja ja esimerkkejä on laajakaistainvestointien käsikirjassa.