Laajakaista: Toimintasuunnitelma

Toimintasuunnitelman vaiheet

Kun olet määritellyt laajakaistasuunnitelman ja tehnyt neljä keskeistä strategista valintaa (infrastruktuuri ja teknologia, investointimalli, liiketoimintamalli ja rahoitus), seuraava askel on laatia toimintasuunnitelma.

Laajakaistasuunnitelmassa määritellään laajakaistan kehittämisen yleiset tavoitteet ja strategia, mutta toimintasuunnitelmassa määritellään ja esitetään yksityiskohtaisesti strategian toteuttamiseksi tarvittavat toimet. Se sisältää myös arviot kustannuksista ja tuloista rakennus- ja käyttöönottovaiheen eri vaiheissa. Siinä määritellään eri toimijoiden roolit ja vastuut, sidosryhmien osallistaminen ja koordinointi sekä hankkeen toteutuksen ja sen tulosten seuranta.

Kustannusarviot ja rahoitussuunnittelu

Käyttöönottokustannukset olisi arvioitava toimintasuunnitelmassa mahdollisen asiakaskunnan tarpeiden tyydyttämiseksi. Tekninen ratkaisu ei eroa tavanomaisesta infrastruktuurin käyttöönotosta, ja asennusammattilaisia voidaan kuulla asiasta. Kustannusten pienentämiseksi voidaan toteuttaa useita toimenpiteitä, kuten myös kustannusten vähentämisdirektiivissä todetaan.

Toimintasuunnitelmassa olisi myös täsmennettävä, miten eri rahoitusvälineitä aiotaan käyttää, ja määriteltävä toimet, joilla varmistetaan tarvittavien varojen saatavuus.

Riskien arviointi ja hallinta

Viranomaiseen kohdistuu erilaisia riskejä riippuen valitusta investointimallista, siihen liittyvästä liiketoimintamallista, käytetyistä rahoitusvälineistä ja käytössä olevasta infrastruktuurityypistä. Sen on kartoitettava nämä riskit ja laadittava suunnitelma siitä, miten niitä hallitaan.

Verkon suunnittelu, keskeiset yhteydet ja kaupunkisuunnittelu

Koska kunnat ja alueet saattavat usein olla laajakaistan suurimpia käyttäjiä paikallisilla markkinoilla, olisi laadittava suunnitelma kaikkien rakennusten liittämiseksi kuituihin (julkishallinto, julkiset terveydenhuoltolaitokset ja sairaalat, julkiset koulut jne.). Tämä muodostaa yleensä verkon ytimen.

Koska julkiset rakennukset ovat yleensä lähellä muita asuin- ja liikerakennuksia, tämä luo hyvät edellytykset myös muulle laajakaistan käyttöönotolle (alueverkot ja viimeisimpien kilometrien yhteydet).

Tämän jälkeen viranomaisen olisi laadittava verkostoa koskeva yleissuunnitelma, jotta saavutettaisiin kaikki paikallisten yksityisten markkinoiden osat, kaikki talot, kaupunki- ja maaseutualueet, moniasuntoiset yksiköt, yrityspuistot ja ostoskeskukset. Tämän pitäisi johtaa alueen kartoitukseen ja korkeatasoiseen verkkosuunnitteluun.

Hankinta

Hankinnat ovat todennäköisimmin keskeinen osa kaikkia laajakaistahankkeita. Tämän vuoksi on otettava käyttöön asianmukaiset hankintamenettelyt. Jos julkisia varoja käytetään, valtiontukisäännöt olisi lisäksi otettava huomioon hankintamenettelyssä.

Hankinnat voivat olla hyvin erilaisia eri jäsenvaltioissa ja erilaisissa investointimalleissa, ja ne voivat olla herkkiä suunnitella asianmukaisesti. Erityisesti on varmistettava, että hankinta suunnitellaan siten, että laajakaistasuunnitelmassa asetetut tavoitteet saavutetaan ja että tehdyt strategiset valinnat voidaan toteuttaa asianmukaisesti.

Markkinatietoisuus on erittäin tärkeää erityisesti niille yritystoimijoille, jotka näyttävät sopivimmilta sijoitus- ja liiketoimintamallille.

Koska tämä vaihe on erittäin monimutkainen, viranomaisen olisi harkittava asiantuntija-avun käyttöä julkisten hankintojen eritelmien laatimisessa. SIMAP -portaali tarjoaa pääsyn tärkeimpiin tietoihin julkisista hankinnoista Euroopassa.

Edistymisen seuranta

On tärkeää varmistaa, että hanketta seurataan asianmukaisesti ja sen onnistumista arvioidaan oikein. Seurannan avulla voit valvoa toimittajien ja urakoitsijoiden sovittuja tavoitteita ja varmistaa useiden palveluntarjoajien välisen kilpailun käytössä olevasta laajakaistaverkosta. Seurantaan käytettäviin indikaattoreihin kuuluvat:

• Fyysinen käyttöönotto: tarvittavien verkkoelementtien (kuitukaapelit, pääteelektroniikka, langattomat lähettimet, satelliittimaalaitteet jne.) asianmukainen asennus;
• Verkon aktivointi tai palvelun saatavuus verkon eri osissa aikataulun mukaan;
• Palvelun laatu suhteessa todellisiin lasku- ja latausnopeuksiin, viiveeseen ja verkon saatavuuteen;
• Epäonnistumisprosentti: asiakkaiden ilmoittamat tai verkon henkilökunnan havaitsemat palvelu- tai verkon seisokit;
• Huolto ja korjaus;
• Palvelun ja verkon käyttöönotto, aktivoitujen uusien loppukäyttäjien yhteyksien määrä (asuminen ja liiketoiminta) sekä vuokratun kuitu- ja/tai kapasiteetin määrä.

Seurannan avulla voidaan panna täytäntöön tavarantoimittajien ja toimeksisaajien kanssa sovitut tavoitteet esimerkiksi asettamalla uhkasakkoja tai liittämällä maksut tiettyihin välitavoitteisiin.

Sopimuksissa olisi vahvistettava seurantavaatimukset. Valtiontukien osalta valvonta on annettu tehtäväksi. Pääsy (kapasiteetti, tumma kuitu tai kanavat) olisi tarjottava kaikille palveluntarjoajille ilman ajallista, liikenteenhallintaa tai palvelujen laadun rajoittamista koskevaa syrjintää.

Potentiaalisten asiakkaiden tunnistaminen

Suunnitelmassa olisi myös yksilöitävä potentiaaliset asiakkaat, kuten loppukäyttäjät, tulevat operaattorit ja palveluntarjoajat. Uudet toimijat tulevat paikallisille markkinoille, kun uusi operaattorineutraali infrastruktuuri on käytössä. Jos infrastruktuuri on leasable, useat operaattorit näkevät liiketoimintaperusteen palvelujen tarjoamisessa ilman, että niiden tarvitsee rakentaa sitä itse. On tärkeää, että sidosryhmien kanssa keskustellaan varhaisessa vaiheessa ja että monet sopimukset ja sopimukset allekirjoitetaan ennen käyttöönoton aloittamista.

Sisäisen ja ulkoisen koordinoinnin ja yhteistyön luominen

Laajakaistainvestointihanke edellyttää monien eri toimintojen koordinointia, joita ovat muun muassa seuraavat:

• koordinaattorin nimeäminen laajakaistasuunnitelmaa varten;
• laajakaista- ja muiden infrastruktuurirakennustöiden yhteensovittaminen väestörakenteen kustannusten jakamiseksi;
• henkilökohtaisten haastattelujen ja työpajojen järjestäminen hallinnollisten yksiköiden yksikönpäälliköiden kanssa.

Sidosryhmien viestintä ja johtaminen

Toimintasuunnitelman tulee sisältää osakkeenomistajien viestintä- ja hallintasuunnitelma. Hankkeen onnistumisen kannalta on tärkeää varmistaa, että kaikkia sidosryhmiä kuullaan hankkeen aikana ja että ne saavat asianmukaista tukea. Paikalliset asukkaat, yritykset ja yritykset ovat tärkeimpiä sidosryhmiä, ja ne olisi integroitava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Viranomaisen profiilia on korostettava, jotta voidaan varmistaa, että ihmiset voivat seurata ja määrittää alueen merkityksellisyyttä ja vaikutuksia.

Laajakaistan mestari

Vahvin yhteisöllisyys löytyy aina, kun sitä johdetaan ja hallitaan yhteisön sisällä. Tämä saavutetaan parhaiten Broadband Champion, joku, joka on:

• jo mukana yhteisössä (usein toisessa tehtävässä);
• yhteisö kunnioittaa tätä tehtävää ja hänen saavutuksiaan;
• kiihkeästi ylläpitää yhteisöä elossa;
• on huolissaan laajakaistan puutteesta ja sen vaikutuksesta yhteisön sosiaaliseen ja taloudelliseen elämään;
• hyvä kommunikoija, jolla on hyvä yleinen ymmärrys laajakaistasta;
• heillä on hyvä yleinen ymmärrys laajakaistasta.

On tärkeää muistaa, että vaikka ohjelman pitäisi mahdollistaa ja kannustaa mestareita oppimaan toisiltaan, heidän on aina pysyttävä ”juurtuneina” yhteisössään. Tämä on paikka, jossa ne tuovat eniten lisäarvoa ja edistävät tehokkaammin hankkeen onnistumista.

Markkinointi- ja viestintäsuunnitelma

Jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus kaikissa sidosryhmissä ja maksimoida käyttöönotto, olisi laadittava markkinointi- ja viestintäsuunnitelma, jossa otetaan huomioon

• lisätään tietoisuutta laajakaistan odotetuista taloudellisista ja sosiaalisista hyödyistä;
• ajantasaistetun kartan tarjoaminen laajakaistan saatavuudesta hankkeen koko käyttöönoton ajan;
• helpottaa kysynnän yhdistämistä yrityksiltä, kotitalouksilta ja muilta asiaankuuluvilta viranomaisilta;
• asiakkaiden odotusten hallinta;
• keskeisten sidosryhmien, erityisesti loppukäyttäjien asiakkaiden, kuuleminen;
• hyödyttävät tiedotuspäiviä ja laajakaistakoulutustapahtumia;
• järjestelmä ja alue otetaan käyttöön koko käyttöönoton ajan;
• kampanjoita, jotka ovat johdonmukaisia kaikissa mediakanavissa;
• onnistumistutkimusten tunnistaminen ja julkaiseminen säännöllisesti.

Piristävä kysyntä

Julkisella sektorilla on merkittävä rooli kysynnän lisäämisessä merkittävänä palvelujen ostajana omaan käyttöönsä sekä mahdollisesti uuden verkon hankkimisessa. Sen tehtävänä on myös edistää uusien palvelujen kehittämistä ja infrastruktuurin luomista. Pitkällä aikavälillä infrastruktuurin käyttö kysynnän lisäämiseksi digitaalitaloudessa on luontainen osa alueellista kehitystä ja suunnittelua sekä alueellista kasvua.

Paikallisyhteisöillä voi olla erittäin tärkeä rooli uusien palvelujen kysynnän lisäämisessä. On monia esimerkkejä onnistuneista alhaalta ylöspäin suuntautuvista aloitteista, jotka on kehitetty yhteistyössä tai yksityisellä sektorilla.

Päätöksenteko

Eri osallistumisasteilla on erilainen vaikutus hankkeen päätöksentekoon. Voidaan tunnistaa kolme pääasiallista vaihtelua:

• jos verkkoinfrastruktuuri on kokonaan viranomaisen omistuksessa, viranomaisella on täysi valvonta kaikissa päätöksissä;
• yksityisen ja julkisen sektorin yhteisyrityksissä hyvä lähestymistapa on ottaa huomioon markkinoiden tarpeet ja perustaa julkisen sektorin sidosryhmien johtokunta valvomaan kaikkea päätöksentekoa.
• hallintoa voidaan harjoittaa vaihtoehtoisilla vaikuttamismenetelmillä. Tällainen lähestymistapa voi olla tarpeen, jos viranomainen ei osallistu siihen suoraan. Viranomainen voi edelleen seurata hankkeen toimintaa ja antaa ei-toivotun tuloksen toiselle täytäntöönpanoelimelle.

Lisätietoja ja esimerkkejä on laajakaistainvestointioppaassa.