Tämä järjestettiin 5. toukokuuta viidessä työpajassa, joissa käsiteltiin B2G-datan jakamista kaupungeissa. Työpajojen avulla EU:n kaupungit voivat käydä avointa vertaiskeskustelua yritysten ja viranomaisten välisestä datan yhteiskäytöstä ja siitä, miten näitä käytäntöjä voidaan laajentaa kunnissa ja alueilla kaikkialla Euroopassa. Seminaariin osallistui yli 30 EU:n kaupunkien edustajaa ja Euroopan komission eri yksiköiden edustajaa, ja sen vetäjänä toimi Eurocities-järjestö Federica Bordelot.
Federica Bordelot korosti, että kaupungeilla ja yhteisöillä on yhä suurempi tarve saada yksityisomistuksessa olevaa dataa uusien politiikkojen suunnittelemiseksi ja laadukkaiden palvelujen tarjoamiseksi kansalaisille. Hän korosti myös tarvetta laajentaa hyviä käytäntöjä. Living-in.eu- yhteisö, joka kokoaa yhteen yli 90 kuntaa, aluetta ja yhteisöä sekä tukijoita laajentamaan kaupunkien digitaalisia ratkaisuja, pyrkii tukemaan kaupunkeja tässä. Hallinnon ohella tarvitaan selkeää sääntelykehystä.
Johan Bodenkamp, Euroopan komission viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto, esitteli poliittisen taustan. Komissio on käynnistänyt useita aloitteita helpottaakseen EU:n arvoihin ja oikeudenmukaisiin ja selkeisiin sääntöihin perustuvan datan vapaata liikkuvuutta Euroopan datastrategian mukaisesti. Useista säädöksistä ollaan parhaillaan neuvottelemassa tai valmisteilla. Näihin kuuluvat datahallintosäädös, digimarkkinasäädös, korkean lisäarvon data-aineistojen täytäntöönpanosäädös ja tuleva datasäädös, josta julkinen kuuleminen alkaa pian. Komissio tukee myös alakohtaisten data-avaruuksien perustamista ensisijaisilla aloilla. Kaupungeille ilmastoneutraalien ja älykkäiden yhteisöjen data-avaruus (osa EU:n vihreän kehityksen ohjelman data-avaruutta) on erittäin merkityksellinen. Data-avaruudet mahdollistavat datan saatavuuden ja käytön sovittujen sääntöjen mukaisesti.
Euroopan komission YTK:n edustaja Marina Micheli esitteli DigiTranscope- hankkeen yhteydessä tehdyn tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli kartoittaa ja analysoida nykyisiä tiedonjakomalleja kaupungeissa. Yksilöityjä B2G-datan jakamismalleja olivat muun muassa tietojen luovuttaminen, julkiset hankinnat, datan yhteiskäyttöpoolit ja sopimuslausekkeet. Hän esitteli kuhunkin niistä liittyviä etuja ja haasteita sekä esteitä niiden laajentamiselle Euroopan tasolla.
Amsterdamin kaupunki RON van der Lans totesi, että organisatoriset, oikeudelliset ja kulttuuriset haasteet ovat suurimmat esteet B2G-tietojen yhteiskäytön lisäämiselle teknisten kysymysten sijaan. Tarvitaan asianmukaista hallintoa (agilea, joka kykenee laajentamaan toimintaansa), muutoksenhallintaa, poliittista ja taloudellista tukea sekä selkeää sääntelykehystä. Vaikka paikallishallinnolla on käytössään valtava määrä tietoaineistoja, ne ovat tyypillisesti staattisia eivätkä näin ollen ajantasaisia ja laadultaan vaihtelevia. Hän puhui alustatalouden yritysten hallussa olevan tietyntyyppisen datan hyödyllisyydestä kaupungeille ja siitä, miten datan jakaminen niiden kanssa voi hyödyttää molempia osapuolia.
Yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä on tiettyjä haasteita. Yritykset, joita käytetään yritysten välisissä yhteyksissä, eivät ehkä ole tietoisia julkishallinnon erityistarpeista. He eivät välttämättä tunne paikallista, kansallista tai EU:n lainsäädäntöä. Työmenetelmät voivat olla erilaisia, ja niihin liittyy tiettyjä ketteryyteen ja reagointikykyyn liittyviä odotuksia. RON esitteli perusteellisen tapaustutkimuksen tunnelien sulkemista koskevien B2G-tietojen jakamisesta liikenteenhallinnan parantamiseksi. Tämä kokemus on myös johtanut siihen, että alankomaalaisten kaupunkien kansallinen verkosto toimii välittäjänä tai datakeskuksena ja vaihtaa dataa molempiin suuntiin yksityisen sektorin toimijoiden kanssa.
Alessandra Barbieri ja Firenzen kaupungin Chiara Lorenzini esittelivät Firenzen kokemuksia eri toimijoiden saattamisesta yhteen älykkään kaupungin yhteydessä, jotta tietojen jakaminen olisi mahdollista perustamalla älykkään kaupungin valvontahuone (SCCR). SCCR kokoaa yhteen palveluntarjoajia (kaupunki, poliisi, pysäköinti ja tienhoito, julkinen liikenne ja yleishyödylliset palvelut) ja palveluntarjoajia (liikkuvat liikenteenharjoittajat, taksiyhtiöt, matkailulinja-autoyhtiöt, logistiikka-alan toimijat jne.). Tietojen jakaminen osapuolten kesken perustuu palveluntarjoajien sopimusvelvoitteisiin (Toscanan alueen tai Firenzen kaupungin kanssa) ja keskinäisiin datan yhteiskäyttöä koskeviin sopimuksiin alustayritysten kanssa. Lisäksi esiteltiin liikkuvuusalaan liittyviä konkreettisia käyttötapauksia ja yksilöitiin haasteita ja rajoituksia.
Aiheesta käytiin keskustelu, jossa korostettiin kumppanuuden merkitystä: kaupunkien ja yritysten kahdenväliset kumppanuudet, monenväliset kumppanuudet, joissa tietoja jaetaan kaikkien kumppanuuden osapuolten kesken, ja kaupunkien väliset kumppanuudet, jotka tekevät yhteistyötä yritysten ja yritysten välisen datan yhteiskäytön lisäämiseksi.
Lisätietoja rekisteröitymisestä ja tulevien työpajojen ajankohdasta on täällä.
Seuraava työpaja järjestetään 19. toukokuuta klo 10.00–11.30 (Keski-Euroopan aikaa), ja siinä keskitytään tiedon jakamiseen liikkuvuusalalla.
Toukokuun 19. päivän seminaarin ”Kohti vihreitä, älykkäitä ja kohtuuhintaisia liikkuvuuspalveluja kaupungeissa ja yhteisöissä” asialista:
- Keskustelun vetäjän tervetuliaissanat ja alustus – Federica Bordelot, poliittinen neuvonantaja, Eurocities
- Kohti vihreitä, älykkäitä ja kohtuuhintaisia liikkuvuuspalveluja kaupungeissa ja yhteisöissä: B2G-liikkuvuustietojen yhteiskäytöstä saadut kokemukset
- Käyttötapaus Barcelonan kaupungista
- Käyttötapaus Lissabonin kaupungista
- Käyttötapaus Pilsenin kaupungista
- Kysymyksiä ja vastauksia
- Päätelmä ja jatkotoimet