Kyproksen teknillisen yliopiston johtamassa tutkimuksessa on yksilöity kaikki kulttuuriperinnön onnistuneen 3D-digitoinnin kannalta merkitykselliset tekijät ja luokiteltu ne monimutkaisuuden ja käyttötarkoituksen tai käyttötarkoituksen mukaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös 3D-digitointihankkeen laatua ja kartoitettiin alan nykyisiä muotoja, standardeja, ohjeita ja menetelmiä. Tässä tutkimuksessa (tiivistelmä ranskaksi) kerättiin myös useita hankkeita ja menestystarinoita, joita käytetään aineellisen kulttuuriperinnön 3D-digitoinnin vertailuarvoina.
Kyproksen teknillisen yliopiston digitaalisen perinnön tutkimuslaboratorion (DHRLab) Ioannides ja Unescon digitaalista kulttuuriperintöä käsittelevän oppituolin (CH) johtaja johti tätä monitahoista ja kaikenkattavaa hanketta yhteistyössä yhdeksän tärkeän alan toimijan ja useiden ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa.
CH:n digitaalinen tallentaminen on olennainen askel menneisyyden muistin arvojen ymmärtämisessä ja säilyttämisessä, täsmällisen digitaalisen tietueen luomisessa tulevaisuutta varten sekä keinon opettaa, taitoja ja viestiä aineellisten esineiden tiedosta ja arvosta yhteiskunnalle.
Esineen 3D-digitoinnin monimutkaisuus riippumatta siitä, onko kyseessä rakennus vai pieni, riippuu monista tekijöistä, kuten käytettävistä laitteista, esineen tai monumentin sijoittamisesta, kevyistä olosuhteista ja materiaalin rakenteesta. Kaikki nämä tekijät lisäävät käsiteltävänä olevan 3D-digitointihankkeen monimutkaisuutta.
Luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien vuoksi 3D-digitointihankkeet ovat ratkaisevan tärkeitä maanjäristyksissä, tulipaloissa, tulvissa tai saasteiden vaurioittamien tai häviämien kulttuuriperintörakennusten ja -esineiden jälleenrakentamisessa.
3D-digitointihankkeen tulosten laatu, joka liittyy suoraan käytettävissä olevan rahoituksen määrään. Euroopassa on useita korkeasti koulutettuja pk-yrityksiä 3D-digitoinnin alalla, ja nämä yritykset toivovat avoimempia hankintamenettelyjä, kun esineet tai rakennukset digitoidaan 3D-teknologian avulla.
Tutkimukseen osallistuvat kumppanit
- Kyproksen teknillinen yliopisto
- Thessalonikin Aristotlen yliopisto
- ArcTron 3D Vermessungstechnik & Softwareentwicklung
- Bene Construere Ltd
- Historiallinen ympäristö Skotlanti
- Rakennusmuistomerkkien ja historiallisten alueiden kansainvälinen neuvosto
- Ateenan kansallinen teknillinen yliopisto
- Politecnico di Milano
- Kellonaikaorganisaatio
- Zoller & Fröhlich GmbH
Tiivistelmä
- Irtaimen ja kiinteän kulttuuriperinnön 3D-digitointi voi olla poikkeuksellisen monimutkainen prosessi.
- Esimerkiksi sidosryhmien vaatimukset (käytettävissä oleva talousarvio ja aika, odotettu käyttö, vaadittu laatu/tarkkuus), kohteen ominaisuudet (koko, geometria, pinta, rakenne, materiaalin koostumus, säilyvyys, sijainti), henkilöstön pätevyystaso ja käytettyjen laitteiden tyyppi, tuotantoponnistuksen ehto ja lopullisen tuotoksen laatu.
- 3D-tiedonhankintahankkeen suunnittelua, järjestämistä, perustamista ja toteuttamista varten ei ole kansainvälisesti tunnustettuja standardeja tai ohjeita.
- Hankintateknologioiden ja ohjelmistojärjestelmien käytettävyyden lisääntyessä ja fotorealististen renderointien yleistyessä on entistäkin tärkeämpää ymmärtää laitteistojen taustalla olevaa fysiikkaa sekä tiedonkeruu- ja käsittelymenetelmien perustekijöitä.
- 3D-digitointihankkeen monimutkaisuuden määritelmän olisi katettava sekä tietojen kerääminen että tietojenkäsittely (pistepilvi/modelling), joka olisi laskettava objektiivisesti, arvioitava ennen tietojen hankintavaihetta ja yhdistettävä laatu, teknologia ja käyttötarkoitus.
- Kulttuuriperintöhankkeissa kuviin perustuvaa tiedonhankintaa pidetään yleensä parempana kuin muita menetelmiä, kuten laserskannausta, koska se on tehokasta, ei tunkeilevaa, helposti käyttöön otettavaa sisä- ja ulkotiloissa ja alhaisia kustannuksia.
- Laatuparametrit liittyvät 3D-digitointiprosessin eri vaiheisiin, ja ne vaihtelevat aineellisen kulttuuriperinnön tyypin ja käytettyjen laitteiden ja menetelmien sekä tuloksena saatavan 3D-aineiston mahdollisten tarkoitusten tai käyttötarkoitusten mukaan.
- Aineellisten esineiden geometristen tallenteiden yksityisyys- ja tarkkuusvaatimusten täsmentämiseksi ei ole yleisesti hyväksyttyä standardia. Tarkkuus viittaa siihen, kuinka lähellä mittaus on oikeaa tai oikeaa, kun taas tarkkuus on se, kuinka lähellä toistetut mittaukset ovat toisiaan. Luotettava tutkimusväline on johdonmukainen; validi on oikea.
- Ei ole olemassa ohjeita kerättävien tietojen tavoista ja vähimmäismääristä tai tietojen hankinnan aikana saavutettavasta laadusta, joka riippuu täysin sidosryhmien vaatimuksista.
- Tarvitaan kiireellisesti teknistä eritelmää, jolla varmistetaan 3D-datan metadatan ja paradatan yhteentoimivuus ja pitkän aikavälin kestävyys ja jossa määritellään muiden yhdenmukaistettujen keinojen ohella 3D-sisällön merkitseminen, 3D:n yhdistäminen audiovisuaaliseen sisältöön tai lisäulottuvuus (esim. aika, materiaali ja tarina).
- 3D-datan hankintaohjelmistojen edistyminen tekoälyä hyödyntävässä 3D-digitoinnissa helpottaa, nopeuttaa, tarkempaa ja informatiivisempaa. Nopeammat yhteydet, suurempi kaistanleveys ja lyhyempi vasteaika parantavat reaaliaikaista maailmanlaajuista käyttöä sekä pitkän aikavälin saatavuutta ja säilyttämistä, mikä mahdollistaa suuremman datamäärän ja suuremman resoluution kolmiulotteisten mallien käytön.