Keskusteluihin osallistui asiaankuuluvia sidosryhmiä, kuten disinformaatiota koskevien käytännesääntöjen allekirjoittajat (verkkoalustat, mainosteollisuutta edustavat toimialajärjestöt ja mainostajat), akateemiset tutkijat, faktantarkistajat, audiovisuaalisten mediapalvelujen eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmä (ERGA), eurooppalainen digitaalisen median seurantafoorumi (EDMO) ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot.
Sidosryhmät keskustelivat kokouksissa siitä, mitä käytännesääntöjen osa-alueita olisi vahvistettava ja miten ohjeilla voitaisiin edistää tätä. Tavoitteena oli kehittää käytännesäännöt vankemmaksi välineeksi, joka perustuu selkeisiin sitoumuksiin ja johon sovelletaan asianmukaista valvontamekanismia. Ohjeilla luodaan myös yhteys digipalvelusäädökseen ja sponsoroitua poliittista sisältöä koskevaan tulevaan lainsäädäntöön. Käytännesääntöjä olisi kehitettävä digipalvelusäädöksen mukaiseksi yhteissääntelyvälineeksi, joka tuo erittäin suurille verkkoalustoille oikeudellisesti sitovia riskinarviointi- ja vähentämisvelvoitteita.
Keskustelussa käsiteltiin kysymyksiä, jotka on yksilöity Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmassa, disinformaatiota koskevien käytännesääntöjen arvioinnissa ja käytännesääntöjen toiminnasta covid-19-disinformaation yhteydessä saatuja kokemuksia:
- vahvistaa verkkopalvelujen eheyttä,
- kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen
- rajoitetaan disinformaation rahaksi muuttamista
- varmistetaan pääsy tietoihin tutkimustarkoituksia varten
- vahvistetaan avointa ja syrjimätöntä yhteistyötä alustojen, akateemisten tutkijoiden ja faktantarkistajien välillä.
Selkeisiin keskeisiin tulosindikaattoreihin perustuvan käytännesääntöjen vankan seurannan suunnittelu ja täytäntöönpano oli myös keskustelujen keskeinen osa-alue.
Kokousten yksityiskohtaisessa yhteenvedossa esitetään yleiskatsaus kokouksissa käsiteltyihin aiheisiin ja sidosryhmien esittämiin näkemyksiin.