© IkonStudio - iStock Getty Images Plus
Älykäs energianhallinta kaupungeissa on avainasemassa vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamisessa. Tämä oli kolmannen aiheena viidessä työpajassa, joissa käsiteltiin yritysten välistä (B2G) datan jakamista kaupungeissa. Helsinki, Rennes Metropole ja Milano jakoivat kokemuksiaan, minkä jälkeen käytiin osallistava keskustelu noin 30 eurooppalaisen kaupungin kanssa.
Edellisten työpajojen jälkeen, joista ensimmäisessä luotiin pohja keskustelulle yritysten ja viranomaisten välisestä datan jakamisesta EU:n kaupunkien ja yhteisöjen välillä (ensimmäinentyöpaja) ja toisessa tuotiin esiin käyttötapauksia liikkuvuuden alalla (toinentyöpaja), kolmannessa työpajassa keskityttiin energianhallintaa koskeviin tapaustutkimuksiin.
Keskustelun vetäjänä toiminut Eurocities-järjestön edustaja Federica Bordelot toivotti osallistujat tervetulleiksi ja kehotti heitä vastaamaan datasäädöstä koskevaan julkiseen kuulemiseen, joka on erittäin merkityksellinen B2G-tietojen yhteiskäyttöä koskevien keskustelujen kannalta. Hän kiinnitti huomiota myös äskettäin järjestettyyn digitaalista vuosikymmentä johtavaan tapahtumaan, jossa käsiteltiin älykkäisiin kaupunkeihin ja yhteisöihin liittyviä aiheita, joita on tarkoitus tukea DIGITAL-ohjelman ensimmäisissä työohjelmissa. Voit katsoa istunnon tallenteen täältä.
Ensimmäisen esityksen piti Helsinki. Helsinki pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Se on käynnistänyt noin 150 erilaista toimea, jotka perustuvat suurelta osin energia-alaan. Helsingissä on jo pitkään pohdittu, miten kaupunki voisi parhaiten hyötyä kaikentyyppisestä datasta. Se on luonut tulostauluja visualisointityökalujen avulla ja ottanut käyttöön kaupungin 3D-mallin, jotka molemmat ovat nyt erottamaton osa Helsingin digitaalista kwiniä. Energiatietojen saatavuutta Suomessa säännellään lainsäädännöllä, jossa säädetään useista pakollisista ja suositelluista tietojen yhteiskäyttöä koskevista vaatimuksista, mukaan lukien avointen sovellusrajapintojen käyttö. Tärkeä näkökohta oli älykkäiden kaupunki-infrastruktuurien, älykkäiden rakennusten ja älykkäiden verkkojen yhteentoimivuus. Yksityisistä kotitalouksista kerätyt energiankulutustiedot ovat henkilötietoja, joten niitä on käsiteltävä sellaisinaan. Helsingissä kehitetään parhaillaan ratkaisuja tietolompakon käyttöön (joka perustuu MyDataan), jonka avulla vuokralaiset voivat antaa suostumuksensa siihen, että heidän tietonsa saatetaan tiettyjen palveluntarjoajien näkyville. Osallistumalla lukuisiin innovaatiohankkeisiin kymmenen viime vuoden aikana Helsinki on siirtynyt staattisesta datasta ”liikkeellä olevaan dataan”, minkä ansiosta kaupunki on voinut luoda elävien datatuotteiden kokonaisuuden.
Rennes Metropole on hyötynyt vuonna 2015 käyttöön otetusta Ranskan laista, jonka mukaan energiantoimittajien on toimitettava viranomaisille tiettyjä tietoja aloittain ja yhteisöittäin. Nämä tiedot yhdistetään muihin data-aineistoihin avointa dataa koskevien sääntöjen mukaisesti. Vaikka nämä tiedot merkitsevät huomattavaa parannusta, ne eivät vieläkään ole riittävän tarkkoja paikallisille poliittisille päättäjille. Näiden puutteiden korjaamiseksi Rennes perusti yhteistyökehyksen Rennes Metropolen, energiantoimittajan ja kaupunkisuunnitteluviraston välille ja toteutti suuren määrän yhteisiä hankkeita. Yksi tämän yhteistyön tuloksista on tarkka kartoitus, mukaan lukien ”morfologiset lohkot” (rakennusten 3D-muoto) sekä tiedot rakennusten ominaisuuksista, iästä, teistä, paikallisesta kaavoituksesta, kasvillisuudesta jne. Näin kaupunki voi ymmärtää energiankulutusmalleja käyttämällä reaaliaikaisia tietoja kollektiivisista asunnoista ja yksilöllisestä kulutuksesta samalla kun varmistetaan yleisen tietosuoja-asetuksen noudattaminen. Tällaiset tiedot ovat erittäin tärkeitä Rennesin paikalliselle digitaaliselle kaksoselle. Vaikka tietojen yhteiskäyttöä koskeva kansallinen velvoite on ollut erittäin hyödyllinen, paikallinen yhteistyö oli tarpeen, jotta täytäntöönpano voitiin varmistaa paikallisten tietokeskusten kautta. Myös RUDI -hanke (Rennes Urban Data Interface) on ollut erittäin merkityksellinen. Se osoittaa, miten monenvälisen datan yhteiskäytön hallinnointi voi toimia paikallistasolla.
Milanon kokemus perustuu kunnan monialaiseen älykkäiden kaupunkien yksikköön, joka työskentelee erilaisissa hankkeissa, kuten Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteiskaupungit -hankkeessa. Milanon älykkäiden kaupunkien alustan pohjalta Horisontti 2020 -hankkeessa pyritään luomaan käyttäjäkeskeisiä älykkäitä kaupunkipalveluja, jotka on suunniteltu yhdessä kansalaisten kanssa vähäenergiaisten alueiden ympärille, sähköinen liikkuvuus, rakennusten jälkiasennus, kestävien energianhallintajärjestelmien asentaminen ja älykkäät lamput. Alusta ja sovellusrajapinnat mahdollistavat datan keräämisen heterogeenisistä tietolähteistä, mukaan lukien rakennusten jälkiasennustiedot. Näiden tietojen perusteella kaupunki pystyi laskemaan jälkiasennustöiden tuottaman lämpöenergian ja havainnollistamaan, miten lämpöeristyksen asentaminen paransi asukkaiden mukavuusolosuhteita talvella. Kaupunki pyrkii myös kehittämään kaupunkien digitaalisen ekosysteemin, joka helpottaa datan keräämistä, jakamista ja yhdistämistä kaupunkien digitaalisista palveluista. Kerätyt tiedot asetetaan saataville yhteentoimivan alustan kautta, joka hallinnoi kaikkia kaupunkipalveluja kuvaavia API-liittymiä. Tällä hetkellä tämä kattaa ainoastaan liikkuvuuspalvelut, ja seuraavassa vaiheessa on tarkoitus antaa tietoa latausasemista. Keskeinen näkökohta tässä aloitteessa on tarve kehittää liiketoimintamalli, jolla osoitetaan, että tietojen jakaminen hyödyttää kaikkia osapuolia. Näiden toimien ansiosta Milano voi siirtyä yhdestä älykkäitä kaupunkeja koskevasta hankkeesta kaupungin ekosysteemiin. Lorenteggion älykkäällä alueella Milanon alueella on jo pieni ekosysteemi, jossa keskitytään energian seurantaan ja tehokkaaseen julkiseen valaistukseen.
Esittelyjen jälkeen käydyissä keskusteluissa korostettiin tarvetta pohtia, tarvitaanko erityisiä turvatoimia sekä yritysten että paikallishallintojen tietojen keruuta, jakamista ja käsittelyä varten, erityisesti jos mukana on EU:n ulkopuolisia yrityksiä. Osallistujat tutkivat myös, miten kaupungit voivat tukeutua kansalliseen lainsäädäntöön, jossa energiantoimittajia vaaditaan jakamaan tietoja ja siirtymään seuraavalle jakotasolle yksityiskohtaisempien ja tarkempien tietojen saamiseksi (yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti). Lisätiedot voisivat esimerkiksi auttaa vastaamaan energiamuuttoon liittyvään haasteeseen. Rennes viittasi parhaillaan käynnissä olevaan RUDI-hankkeeseen. Se kehittää parhaillaan hallintosääntöjä, jotka mahdollistavat datan jakamisen (avoimen datan lisäksi) anonymisointia käyttäen. Amsterdam päätti käyttää asuintiloja (eikä yksittäisiä asuntoja) koskevia tietoja yksityisyyden ja tietosuojan varmistamiseksi.
Useat kaupungit ilmoittivat kehittävänsä datan yhteiskäyttöä koskevia sopimusmalleja ja suostumusmalleja. Helsingissä 6AIKA- strategian avulla (älykkäät kaupungit tekevät yhteistyötä Suomen kuuden suurimman kaupungin kanssa), kun taas Rennesissä ne mukauttavat hallituksen kehittämää sovellusta paikalliseen tilanteeseensa hallitakseen suostumuksen rajoitetun datan käyttöön (datapassi). Barcelona suunnittelee tekevänsä suostumuskyselyn pilottihankkeena, johon osallistuu noin 1000 kansalaista. Milano on kehittyessään täysin avoimesta jaetusta datasta erottanut toisistaan tiedot, jotka voivat olla avoimia (infrastruktuurin sijainti ja tila), ja tiedot, jotka pidetään suljettuina (energia, teho, jännitetiedot). viimeksi mainittu on ainoastaan kunnan ja in house -yhtiön käytettävissä. RUDI-hankkeessa (Rennes) valmistellaan paikallisen datan yhteiskäytön hallinnointia prototyyppien avulla sekä portaalin hallintoa että teknisiä näkökohtia varten.
Neljäs työpaja järjestetään 23. kesäkuuta 2021, ja siinä keskitytään yritysten väliseen datan jakamiseen yrityssektorin näkökulmasta.
Lisätietoa B2G-tietojen jakamista käsittelevistä seminaareista
Kaupungit, jotka haluavat saada lisätietoa yleisestä tietosuoja-asetuksesta ja tiedonhallinnasta paikallistasolla, voivat osallistua työpajaan 15.6.2021 yhdessä Living-in.EU:n ja Eurocities-järjestön kanssa.