European Commission
Nykyiselle digitaaliselle muutokselle on ominaista tuotettavien, käsiteltävien, tallennettujen ja siirrettävien tietojen määrän jyrkkä kasvu. Tämä vaikuttaa energiankulutukseemme. Vuonna 2018 datakeskusten osuus EU:n energiankulutuksesta oli 2,7 prosenttia (ks. vuoden 2020 tutkimus ”Energy- efficient Cloud Computing Technologies and Policies for an Eco-friendly Cloud Market”). Jos tilannetta ei tarkasteta, se voi nousta 3,2 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Tutkimuksessa ehdotetaan politiikkatoimia, joilla parannetaan energiatehokkuutta ja kiertotalouden käytäntöjä tieto- ja viestintätekniikan arvoketjuissa. Siinä keskitytään pilvipalveluihin ja datakeskuksiin sekä sähköisiin viestintäpalveluihin ja -verkkoihin.
Datakeskuksia ja pilvipalveluja koskevassa tutkimuksessa ehdotetaan seuraavia konkreettisia politiikkatoimia:
- Energiatehokkaita datakeskuksia koskevien käytännesääntöjen parantaminen;
- Vahvistetaan datakeskusten, palvelinhuoneiden ja pilvipalvelujen ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevia kriteerejä; ja
- Perustetaan Euroopan tietokeskusrekisteri.
Lisäksi siinä määritellään, mikä on datakeskus, ja indikaattoreita, joilla mitataan edistymistä vuoden 2030 tavoitteen saavuttamisessa.
Sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen osalta tutkimuksessa ehdotetaan energiatehokkuusmerkin käyttöönottoa televiestintäpalveluille avoimuuden lisäämiseksi yritysten ja kuluttajien kannalta. Metodologiset haasteet, kuten tietojen saatavuus, olisi kuitenkin vielä ratkaistava. Lisäksi tutkimuksessa ehdotetaan, että teleoperaattorit kirjaavat verkon energiaintensiteetin keskusrekisteriin tai kansalliseen rekisteriin ja tarjoavat yleiskuvan eri palveluntarjoajista ja eri verkkoteknologioiden tehokkuudesta. Tätä olisi täydennettävä uuden infrastruktuurin tehokkuutta koskevilla vähimmäisvaatimuksilla ja ekologisen suunnittelun kriteereillä.
Nämä tulokset otetaan huomioon useissa meneillään olevissa ja tulevissa vihreään siirtymään ja digitaaliseen siirtymään liittyvissä aloitteissa.