Euroopan unionin digitaalista vuosikymmentä koskevassa toimintapoliittisessa ohjelmassa asetetaan digitalisaatiota koskevat tavoitteemme, joiden yhtenä tavoitteena on 10 000 ilmastoneutraalia reunasolmua. Tämä tarkoittaa, että pilvellä, reunalla ja esineiden internetillä on suuri rooli.
Reunalaskenta tarjoaa yhdessä esineiden internetin ja pilvipalvelujen kanssa Euroopalle uuden mahdollisuuden vastata seuraavan sukupolven datankäsittelyinfrastruktuurien kysyntään ja vahvistaa datankäsittelyvalmiuksiaan. Tämän seurauksena Eurooppa voi lisätä teknologista suvereniteettiaan. Se esittelee myös uuden paradigman tietojenkäsittelylle ja älykkyydelle reunalla ja jopa laitetasolla. Käsittelyn on oltava lähempänä sitä, missä tiedot tuotetaan, jotta voidaan vastata viive-, turvallisuus-, yksityisyys- ja ympäristötarpeisiin.
Kun otetaan huomioon tämän alan nopea kehitys EU:n ulkopuolella, pilvipalveluihin, reunapalveluihin ja esineiden internetiin tehtävät tutkimus- ja innovointi-investoinnit ovat välttämättömiä, jotta Euroopan teollisuus ja erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset voivat tuottaa nopeita tuloksia.
Tämän pilvi-, reuna- ja esineiden internetin yhdistetyn alan tutkimuksen ja innovoinnin yleisenä tavoitteena on perustaa eurooppalaiset toimitus- ja arvoketjut pilvipalveluista esineiden internetiin -jatkumoon integroimalla laskennan, yhteenliitettävyyden, esineiden internetin, tekoälyn ja kyberturvallisuuden asiaankuuluvat osatekijät ja tutkimalla uusia hajautetun älykkyyden konsepteja, kuten parvilaskentaa.
Tekoälyn mahdollistamat tehostetut kognitiiviset Cloud-Edge-IoT-teknologiat lisäävät Euroopan itsenäisyyttä datataloudessa, jota tarvitaan tukemaan tulevia hyperjaettuja sovelluksia.
Mikä tärkeintä, Cloud-Edge-IoT-laskentajatkumon tutkimuksen ja innovoinnin yleisenä tavoitteena on tukea erilaisten laskenta- ja dataympäristöjen saumatonta ja luotettavaa integrointia ja varmistaa Euroopan digitaalinen riippumattomuus keskeisillä teknologian ja sovellusten aloilla. Tutkimus- ja innovointihankkeiden tulokset muodostavat teknologisen perustan muille kehittyville aloille, kuten virtuaalimaailmoille ja teollisuuden metaversumille.
Horisontti 2020- ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman tutkimushankkeet
Euroopan komissio rahoittaa useita pilvipalveluihin, reunapalveluihin ja esineiden internetiin liittyviä hankkeita. Tähän sisältyvät Horisontti 2020 -puiteohjelmassa edelleen käynnissä olevat hankkeet ja sen seuraajasta Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta rahoitetut hankkeet.
Lue hankkeista
Voit tutustua näihin projekteihin ja niiden käyttötapauksiin alla olevista välilehdistä.
Kaikki seuraavat hankkeet käynnistyivät Horisontti 2020 -puiteohjelmasta. Niihin sisältyy seuraavan sukupolven esineiden internetiä, pilvipalveluja ja ohjelmistoteknologioita koskevia hankkeita. Lisätietoja näistä hankkeista on EUCloudEdgeIoT-aloitteen verkkosivustolla.
Seuraavan sukupolven esineiden internet -hankkeet
Esineiden internetin teknologiat ja sovellukset ovat tuoneet perustavanlaatuisia muutoksia yhteiskunnan ja talouden kaikille sektoreille. Ne ovat olennainen osa seuraavan sukupolven internetiä (NGI).
Haasteena on ollut hyödyntää EU:n teknologista vahvuutta kehitettäessä seuraavan sukupolven esineiden internetin laitteita ja järjestelmiä, jotka edistävät kehitystä mahdollistavissa teknologioissa, kuten 5G, kyberturvallisuus, hajautettu laskenta, tekoäly, lisätty todellisuus ja tuntoon perustuva internet.
Tämän alan EU-rahoitteisten tutkimus- ja innovointihankkeiden tavoitteena on ollut kehittää ja demonstroida uusia IoT-konsepteja ja -ratkaisuja, jotka tukevat NGI:n visiota ja palvelevat paremmin loppukäyttäjiä.
Tämän aihealueen kuusi valittua hanketta, iNGENIOUS, IntelloT, IoT-NGIN, VEDLIoT, ASSIST-IoT ja TERMINET, käynnistyivät vuoden 2020 lopussa ja jatkuvat vuoden 2023 kolmanteen neljännekseen saakka. Ne saivat 48 miljoonaa euroa EU:n rahoitusta. Näiden hankkeiden hakemusten määrä on moninkertaistunut avoimilla ehdotuspyynnöillä, joiden arvo on lähes 4 miljoonaa euroa. Tämä edistää edelleen sellaisen ekosysteemin luomista, jossa pk-yritykset ja teollisuuden toimijat integroituvat asteittain.
Seuraavan sukupolven esineiden internet -hankkeet ovat tuottaneet runsaasti tieteellistä tietoa määrittelemällä uusia arkkitehtuureja, koneoppimismenetelmiä ja laitteistointegraationäkökohtia ottaen samalla huomioon kyberturvallisuuteen ja tietosuojaan liittyvät näkökohdat.
Lisäksi pilottihankkeissa testattiin teknologioita monilla eri aloilla, muun muassa seuraavilla: energia, ympäristö, rakennukset, liikenne, liikkuvuus, logistiikka, teollisuus, maatalous, elintarvikehuolto, kriisien hallinta, terveys, älykkäät kaupungit ja yhteisöt.
Tarkastele näiden hankkeiden ⁇ ehdotuspyyntöä ⁇
Käyttötapaus: Jalankulkijoiden automaattinen hätäkatkaisu
⁇ Horisontti 2020: VEDLIoT-hanke, EU:n rahoitusosuus 8 miljoonaa euroa ⁇
Liikennealan käyttötapaus validoi jalankulkijoiden automaattisen hätäjarrutuksen käyttöönoton. Järjestelmä käyttää auton IoT-laitteista, kuten kameroista tai antureista, saatuja tietoja ja käsittelee niitä ajoneuvossa. Auto kommunikoi älykkään risteyksen kanssa, joka käsittelee tiedot ja lähettää ohjaussignaalin takaisin autoon.
Mahdollisen törmäyksen sattuessa se laukaisisi auton hätäjarrutusjärjestelmän. Kaupunki- ja maaseutuympäristöjen erilaiset algoritmit ovat edelleen haaste tulevalle tutkimukselle, mutta nykyiset saavutukset ovat jo suuri edistysaskel jalankulkijoiden turvallisuuden lisäämisessä.
Käyttötapaus: Älykäs maatalous
⁇ H2020-ehdotuspyyntöhanke: TERMINET, EU:n rahoitusosuus 8 miljoonaa euroa ⁇
Älykäs viljely auttaa viljelijöitä ehkäisemään viljelykasveilleen aiheutuvia vahinkoja. Järjestelmä perustuu tietovirtoihin esineiden internetin laitteista, kuten kasvi- ja karja-antureista, sääasemista ja maatilatiloista. Näistä laitteista saadut tiedot yhdistetään säännöllisesti kerättyihin tietoihin, jotka ovat peräisin drooneista ja agriboteista.
Tieto kulkee paikalliseen reunalaskentakeskukseen, joka maatalouden tapauksessa on maatila.
Osa näistä tiedoista siirretään pilveen eli maataloussovellukseen. Viljelijät voivat tehdä päteviä päätöksiä maatilan reaaliaikaisen ja päivittäisen tiedon sekä pilviälyn avulla. Näin he voivat hillitä viljelykasviensa vahinkoja, lisätä satoja ja vuorostaan voittojaan. Ympäristö hyötyy myös älykkäästä viljelystä, sillä torjunta-aineiden annostelu tarkentuu ja niiden kokonaismäärä pienenee.
Pilvipalvelut: kohti älykkäiden pilvipalvelujen jatkumohankkeita
Tutkimuksen ja innovaatioiden pilvipalveluprojektien haasteena on kehittää kattavia pilvipalveluratkaisuja ja testiympäristöjä, jotka yhdistävät erilaisia toteutusalustoja kaikkialle ulottuviin ja saumattomiin laskentaympäristöihin perustaksi täydelliselle laskentajatkumolle.
Tämä edellyttää uusia ratkaisuja infrastruktuurien, ohjelmointisovellusten ja palvelujen yhdistämiseen sekä sellaisten dynaamisten työnkulkujen luomiseen, jotka voivat reagoida reaaliajassa ennakoimattomiin tietokokoihin, saatavuuteen, sijainteihin ja nopeuksiin.
Näin sovellusten kehittäjät voivat valvoa paremmin verkko-, laskenta- ja datainfrastruktuureja ja -palveluja. Loppukäyttäjä hyötyy myös saumattomasta pääsystä jatkuviin palveluympäristöihin.
Tämän aiheen viisi valittua hanketta PHYSICS, DATACLOUD, CHARITY , SERRANO ja AI-SPRINT käynnistyivät vuoden 2021 alussa ja jatkuvat vuoden 2024 alkuun. Ne saivat 19,4 miljoonaa euroa EU:n rahoitusta.
Pilvipalvelujen tutkimus ja innovointi ovat parantaneet innovointia pilvipalvelujen alalla Euroopassa luomalla uusia liiketoimintamalleja ja lisäämällä Euroopan teollisuuden, erityisesti pk-yritysten, kilpailukykyä.
Tutkimustulokset ovat tarjonneet keskeisiä teknologisia rakenneosia yhteentoimivan, avoimen, turvallisen ja resurssitehokkaan eurooppalaisen pilvipalveluinfrastruktuurin luomiseksi. Euroopan teollisuudelle on annettu uusia välineitä ja palveluja vaihtoehtoisen pilvitarjonnan luomiseksi, mikä mahdollistaa eurooppalaisen datan turvallisen tallentamisen ja käsittelyn Euroopassa eurooppalaisten sääntöjen ja arvojen mukaisesti.
Euroopan pilvipalvelujen liitto välttää markkinoiden keskittymisen muutamiin Euroopan ulkopuolisiin toimijoihin, mikä aiheuttaa käyttäjille huolta heidän kyvystään hallita tietojaan ja luo riskin toimittajariippuvuudesta.
Tarkastele näiden hankkeiden ⁇ -ehdotuspyyntöä. ⁇
Ohjelmistoteknologiahankkeet
Nykyisten ja kehitteillä olevien tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien monimutkaistuminen aiheuttaa useita haasteita ohjelmisto- ja laitteistotasolla. Tähän sisältyvät integrointia ja kyberturvallisuutta koskevat uudet vaatimukset. Käyttäjät tarvitsevat saumatonta liitettävyyttä, runsaasti laskentatehoa ja rajoittamattoman pääsyn dataan riippumatta taustalla olevasta infrastruktuurista.
Siksi meidän on löydettävä uusia tapoja hallita tätä ennennäkemätöntä monimutkaisuutta ohjelmistojärjestelmissä: vaatimusten analysoinnista ja suunnittelusta kehittämiseen ja testaukseen, käyttöönottoon ja toimintaan erittäin heterogeenisissä ja dynaamisesti itse konfiguroituvissa järjestelmissä.
Aihealueen COSMOS, ELEGANT, FOCETA, PIACERE, SWForum.eu, VeriDevOps ja XANDAR seitsemän valittua hanketta käynnistyivät vuoden 2020 lopussa ja jatkuvat vuoden 2023 viimeiseen neljännekseen saakka. Ne saivat 30 miljoonaa euroa EU:n rahoitusta.
Investoinnit ohjelmistotekniikkaan vaikuttavat koko ICT-alaan, koska ohjelmistoja on kaikkialla. Kaikki tieto- ja viestintäteknologiat hyödyntävät ohjelmistosuunnittelun työkaluja. Erityisesti ohjelmistoteknologioita tutkivien hankkeiden tulokset vaikuttavat siihen, miten monimutkaisia ohjelmistojärjestelmiä, kuten kyberfyysisiä järjestelmiä, turvallisuuden kannalta kriittisiä järjestelmiä tai pilvipalveluja, kehitetään.
Tekoälyn ja koneoppimistekniikoiden käyttö ja integrointi ohjelmistokehityksen ja toiminnan elinkaaren eri vaiheissa sekä uusien työkaluketjujen luominen DevOps-filosofiaa hyödyntäen ja laajentaen ovat lisänneet kehitystiimien tehokkuutta ja tuottavuutta. Tämä koskee erityisesti pk-yrityksiä.
Tutkimus- ja innovaatiohankkeen vaikutusten lisäksi SWForum on ollut mukana laatimassa tutkimuksen etenemissuunnitelmaa ja toimintapoliittisia suosituksia ohjelmistotekniikan ja avoimen lähdekoodin alalla.
Tämän alan nykyisten Horisontti 2020 -hankkeiden tutkimustoimia vahvistettiin koordinointi- ja tukitoimilla ⁇ OPEN DEI ⁇ , ⁇ EU-IoT ⁇, ⁇ SWForum ⁇ ja ⁇ Hub4Cloud ⁇ .
Tarkastele näiden hankkeiden ⁇ ehdotuspyyntöä ⁇
Seuraavat hankkeet rahoitetaan Horisontti Eurooppa -ohjelmasta, ja ne aloitettiin vuoden 2022 lopussa tai vuoden 2023 alussa. Ne sisältävät projekteja metakäyttöjärjestelmistä ja ohjelmointityökaluista, kognitiivisesta pilvestä ja avoimesta lähdekoodista pilvipohjaisille palveluille. Lisätietoja näistä hankkeista on EUCloudEdgeIoT-aloitteen verkkosivustolla.
Meta-käyttöjärjestelmät ja ohjelmointityökalut hajautettuihin tiedustelu- ja parviprojekteihin
Edellisessä puiteohjelmassa Euroopan unioni investoi keskitettyihin järjestelmiin, ja esineiden internetin alustoja ylläpidettiin keskitetyissä pilvipalvelupaikoissa. Nykyiset tutkimustoimet ovat kuitenkin siirtymässä uuteen paradigmaan, jossa todetaan, että tietojenkäsittelyn on siirryttävä pilvestä reunaan ja jopa laitetasolle.
Tämän mahdollistamiseksi ja nopeuttamiseksi komissio on käynnistänyt ⁇ 2 Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ehdotuspyyntöä⁇ tutkimus- ja innovointitoimille reunapilvijatkumoa varten:
- Meta-käyttöjärjestelmät reunalle;
- Hajautetun tiedustelun ja parvien ohjelmointivälineet.
Ensimmäisen ehdotuspyynnön tavoitteena on tukea Edgen metakäyttöjärjestelmien tutkimusta avoimilla alustoilla ja edistää avoimen reunan ekosysteemiä. Sen tavoitteena on organisoida suuri määrä hajautettuja heterogeenisiä laskentaresursseja.
Tämän aiheen kuusi valittua hanketta, NEPHELE, ICOS, AeROS, NEMO, NebulOus ja FluidOS, käynnistyivät vuoden 2022 lopussa ja jatkuvat vuoteen 2025. Ne saavat 59 miljoonaa euroa EU:n rahoitusta.
Toisessa ehdotuspyynnössä keskitytään hajautettua tiedustelua ja parvia koskevien ohjelmointivälineiden tutkimukseen ja innovointiin. Hankkeissa kehitetään ketteriä ja turvallisia arkkitehtuureja yhteistoiminnallisille älykkäille solmukohdille, joilla on hajautettu tai parveileva älykkyys ja autonomia. Tämän aiheen viisi valittua hanketta, OpenSwarn, INCODE, SMARTEDGE, TaRDIS ja OASEES, käynnistyivät vuoden 2023 alussa ja jatkuvat vuoteen 2025. Ne saavat 37 miljoonaa euroa EU:n rahoitusta.
Molemmilla hankkeilla pyritään parantamaan energiatehokkuutta, rakentamaan luotettavia ja turvallisia avoimen lähdekoodin ratkaisuja ja tukemaan avoimia standardeja. Ne perustuvat tekoälyyn, noudattavat data-avaruuden periaatteita ja tutkivat kehittyneitä käsitteitä, kuten itseoptimointia, itsensä parantamista ja uudelleenkonfigurointia.
Ratkaisujen käyttöönoton helpottamiseksi hankkeissa demonstroidaan metakäyttöjärjestelmiä ja parviteknologioita keskeisillä aloilla, kuten energia, liikenne, liikkuvuus, maatalous, maatalous, terveys, logistiikka, valmistusteollisuus, tehtaat, rakennukset, yleishyödylliset laitokset, älykkäät kaupungit ja yhteisöt.
Tarkastele metakäyttöjärjestelmien ⁇ -pyyntöä ⁇
Tarkastele ⁇ hajautettua tiedustelua ja parvia koskevaa pyyntöä ⁇
Käyttötapaus: Reunalaskentakontit lähellä uusiutuvia energialähteitä
⁇ Horisontti Eurooppa: AEROS-hanke, EU:n rahoitusosuus 12 miljoonaa euroa ⁇
Kun otetaan huomioon metakäyttöjärjestelmien soveltaminen energia-alalla, tietovirrat tuuli- ja aurinkosähkölähteiden esineiden internet-laitteista suoraan energialähteissä sijaitseviin ja niihin liitettyihin reunalaskentasolmuihin.
Solmukohdat käsittelevät dataa ja lähettävät sen takaisin energialähteisiin. He myös lähettävät ja vastaanottavat aggregoituja tietoja pilveen ja pilvestä. ⁇ ⁇ Yhdessä pilviälyn kanssa energiantoimittajat voivat tehdä koordinoituja päätöksiä sähköverkon tasapainottamiseksi. Tuuli- ja aurinkosähköenergian tuotannon organisointi johtaa optimaalisempaan kulutukseen ja lisää energiantoimittajien voittoja.
Käyttötapaus: Älykästä logistiikkaa terminaaliasemilla
⁇ Horisontti Eurooppa: INCODE-hanke, EU:n rahoitusosuus 8 miljoonaa euroa ⁇
Logistiikka-alan käyttötapauksen esimerkissä parviteknologia tuo taloudellisia, turvallisuuteen liittyviä ja oikeudellisia etuja.
Kuormatiedot, mukaan lukien helposti pilaantuvien elintarvikkeiden kuljetusolosuhteet, virtaavat kuorma-autokaluston liikkuvista IoT-antureista reaaliaikaisesti varaston paikalliseen datakeskukseen. Täällä sitä käytetään lähetyksen rekisteröintiin ja todentamiseen.
Varaston staattiset IoT-anturit antavat varaston tilatietoja. Osa paikallisesta datasta yhdistetään pilviälyyn logistiikkasovelluksen avulla. Tämän jälkeen paikallinen datakeskus saa komentoja, joiden avulla se voi hallita kuorma-autojen (purkamiseen) lastaamiseen tarkoitettuja päätelaitteita/ajoneuvoja tietyn aikataulun mukaisesti.
Näin estetään pilaantuvien aineiden vahingoittuminen ja alennetaan kuorma-autojen käytön ja kuorma-autojen lastaamisen yksikkökustannuksia. Koordinoitu (purkaminen)lastaus parantaa myös työturvallisuutta, sillä se ehkäisee tuotteiden väärinkäyttöä.
Lisäksi logistiikkasovellus on luotettava oikeudellinen kehys kaikille logistiikkatoimijoille: maantieliikenteen harjoittajat, tulli, varastot, jakelijat, jopa vähittäiskauppiaat.
Kognitiivinen pilvi: Tekoälyä hyödyntävä laskentajatkumo pilviprojekteista reunaprojekteihin
Tekoäly muuttaa nykyiset pilvet kognitiivisiksi pilviksi. Kognitiiviset pilvet ovat vuorovaikutuksessa kaikkien laskentajatkumon tasojen kanssa ja reagoivat ja mukautuvat älykkäästi sovellusten käyttäytymisen ja tietojen vaihtelevuuden muutoksiin. Se mahdollistaa palvelujen automaattisen käyttöönoton sekä liikkuvuuden ja mukautuvuuden pilvestä reunaan.
Sovelluskehittäjille annetaan paremmat mahdollisuudet valvoa verkko-, laskenta- ja datainfrastruktuureja ja -palveluja, ja loppukäyttäjät hyötyvät saumattomasta pääsystä jatkuvaan palveluympäristöön.
HE WP2021-22 -kutsusta Cognitive Cloud: Tekoälyä hyödyntävä laskentajatkumo pilvestä reunaan (HORIZON-CL4-2022-DATA-01-02) valittiin yhdeksän tutkimus- ja innovointihanketta: AC3; ACES; CloudSkin; CODECO; COGNIFOG; HYVÄKSYMINEN; EDGELESS, MLSysOps; SovereignEdge.Cognit. (englanniksi) Hankkeet käynnistyivät vuoden 2023 alussa ja jatkuvat vuoden 2025 loppuun. Ne saavat 50 miljoonaa euroa EU:n rahoitusta.
Tarkastele ⁇ kognitiivisia pilviprojekteja koskevaa ehdotuspyyntöä ⁇
Avoin lähdekoodi pilvipohjaisiin palveluprojekteihin
Avoin lähdekoodi pilvipohjaisille palveluprojekteille kehittää virtuaalisia ympäristöjä, menetelmiä ja työkaluja. Ne voivat toimia ottamalla käyttöön täysin avoimen lähdekoodin pinoja ytimestä pilvisovelluksiin, joissa on kohdennettuja asiaankuuluvia eurooppalaisten aloitteiden prosessointiarkkitehtuureja. Esimerkiksi RISC-V.
Tarvittava kehitys tarjoaa kohdennetun arkkitehtuurin simuloinnin, jonka avulla voidaan validoida, todentaa ja testata ohjelmistokerrosten luotettavuutta tiettyihin arkkitehtuureihin nähden.
Avoimet laitteistorajapinnat pystyvät integroimaan komponentteja prosessoriarkkitehtuureihin ja ovat valmiita pilvisovellusten käyttöönottoon. Painopisteenä olisi oltava edellä mainittujen komponenttien rajapintamahdollisuuksien optimointi ja laajentaminen nykyisten laitteistolaskentastandardien osalta.
Ohjelmistojen olisi tarjottava pilvipalvelimien perusalustus, joka perustuu prosessorikomponentteihin ja käyttöjärjestelmien ja ohjelmien ajonaikaisiin rajapintoihin.
Aihealueen neljä valittua tutkimus- ja innovointihanketta, AERO; OpenCUBE; RISER ja Vitamin-V, jotka alkoivat vuoden 2023 alussa ja jatkuvat vuoden 2025 loppuun. Ne saavat 22 miljoonaa euroa EU:n rahoitusta.
Hiljattain käynnistettyjen hankkeiden tutkimustoimia vahvistetaan koordinointi- ja tukitoimilla ⁇ ⁇ OpenContinuum ⁇ ⁇ja ⁇ ⁇Unlock-CEI ⁇ ⁇ . EU:n rahoitus näille kahdelle toimelle on 3 miljoonaa euroa. Ne alkoivat vuoden 2022 puolivälissä ja jatkuvat vuoden 2024 loppuun.
Lisäksi seuraavan sukupolven tietotekniikka- ja järjestelmäteknologioita koskevaan etenemissuunnitelmaan liittyvät koordinointi- ja tukitoimet on valittu rahoitettavaksi erityisaiheesta ⁇ HiPEAC ⁇ . HiPEACille myönnetty EU:n rahoitus on 2 miljoonaa euroa. Toimet aloitettiin vuoden 2022 lopulla, ja ne jatkuvat vuoden 2025 puoliväliin saakka.
Tarkastele ⁇ avoimen lähdekoodin projektien hakua ⁇
Tarkastele etenemissuunnitelman tukitoimen ⁇ ehdotuspyyntöä ⁇
Seuraavat ehdotuspyynnöt ovat joko päättyneet äskettäin ja odottavat päätöksiä, tai ne avataan myöhemmin tänä vuonna.
Kognitiivisen tietojenkäsittelyn jatkumo: Älykkyyttä ja automaatiota tehokkaampaan tietojenkäsittelyyn
Tämän ehdotuspyynnön aihepiiriin kuuluvien hankkeiden odotetaan edistävän seuraavia tuloksia:
- Avoimuuden ja avoimen strategisen riippumattomuuden lisääminen kehittyvässä datassa ja tekoälytalouksissa koko laskentajatkumossa, mukaan lukien mukautettu järjestelmäintegraatio reuna- ja laitetasolla, keskeisten alojen validointi ja eurooppalaisten arvoketjujen tukeminen digitaalisen ja vihreän siirtymän nopeuttamiseksi ja ohjaamiseksi.
- Tien tasoittaminen datan käsittelyä koskevalle strategiselle teolliselle yhteistyölle, jota tarvitaan tulevien erittäin hajautettujen sovellusten tukemiseksi, rakentamalla avoimia alustoja, jotka tukevat kehittyvää teollista avoimen reunan ekosysteemiä, joka on ratkaisevan tärkeä kypsän eurooppalaisen toimitusketjun luomiseksi.
- Mukautuvan hybridilaskennan, kognitiivisten pilvien ja reunaälyn luominen datainfrastruktuuriin nykyisin tehtäviä investointeja pidemmälle.
Aihealueen tutkimus- ja innovointihankkeet valittiin vuonna 2023, ja niiden odotetaan alkavan vuoden 2024 alussa ja päättyvän vuoden 2026 loppuun.
Tähän aiheeseen liittyville hankkeille myönnetään EU:n rahoitusta 28 miljoonaa euroa.
Valittujen hankkeiden tutkimustyötä vahvistetaan koordinointi- ja tukitoimilla, joissa keskitytään tietojenkäsittelyn jatkuvuutta koskevaan tutkimukseen ja politiikkaan. Tähän toimeen osoitetaan 2 miljoonaa euroa EU:n rahoitusta.
Rahoitettavaksi valitaan myös koordinointi- ja tukitoimia, jotka koskevat perustutkimusta koskevaa yhteistyötä kansallisen tiedesäätiön (NSF) kanssa sekä hajautetun laskennan ja parvitiedon uusia konsepteja. Tähän toimeen osoitetaan miljoona euroa EU:n rahoitusta.
Tarkastele ⁇ -kutsua kognitiivisen tietojenkäsittelyn jatkumolle ⁇
Tarkastele ⁇ pilvipalvelujen jatkumotutkimuksen ja -politiikan tukitoimea koskevaa ehdotuspyyntöä ⁇
Katso ⁇ yhteistyöpyyntö NSF:n kanssa ⁇
Kehittyvien älykkäiden IoT-alustojen ja hajautetun tiedustelupyynnön pilotointi
Tämän ehdotuspyynnön aihe on tarkoitus avata vuoden 2023 lopussa. Sen odotetaan edistävän reunaparadigmojen täytäntöönpanoa todellisissa ympäristöissä ja tasoittavan tietä strategiselle teolliselle yhteistyölle tietojenkäsittelyssä. Tämä on tarpeen, jotta voidaan tukea tulevia erittäin hajautettuja sovelluksia rakentamalla eurooppalaisia toimitusketjuja, tukemalla kehittymässä olevaa avoimen reunan ekosysteemiä, demonstroimalla alojen välistä standardointia ja laajentamalla reunainfrastruktuuriratkaisuja.
Valittujen innovointihankkeiden odotetaan alkavan vuoden 2025 alussa ja päättyvän vuoden 2027 loppuun. Tätä aihetta koskeville hankkeille osoitetaan 45 miljoonaa euroa EU:n rahoitusta.
Tarkastele älykkäitä IoT-alustoja koskevaa ⁇ -ehdotuspyyntöä ⁇
Open Source for Cloud/Edge eurooppalaisen digitaalisen riippumattomuuden ehdotuspyynnön tueksi
Tämä ehdotuspyyntö avataan vuoden 2023 lopulla. Sen odotetaan vaikuttavan molempiin seuraavista tuloksista:
- Pilvi- ja reunapalvelinten prototyyppien demonstrointi asiaankuuluvissa keskitetyissä ja hajautetuissa ympäristöissä ja täysimittaisen laskentainfrastruktuurin käyttöönoton mahdollistaminen eurooppalaisen prosessoriteknologian pohjalta. Näin olisi luotava täysi avoimen tietotekniikan arkkitehtuurin pino, joka tukee uusia prosessointiarkkitehtuureja, kuten RISC-V:tä.
- Vahvistetaan eurooppalaisen avoimen tietotekniikka-arkkitehtuurin standardeja ja parhaita käytäntöjä ja pohditaan, miten se mukautuu alan nykyisiin standardeihin.
Valittujen tutkimus- ja innovointihankkeiden odotetaan alkavan vuoden 2025 alussa ja päättyvän vuoden 2027 loppuun. EU:n 20 miljoonan euron rahoitus osoitetaan tätä aihetta koskeville hankkeille.
Tämän aihealueen hankkeita tuetaan avoimen lähdekoodin julkista tunnustamisjärjestelmää koskevilla koordinointi- ja tukitoimilla. Tähän toimeen osoitetaan 2 miljoonaa euroa EU:n rahoitusta.
Tarkastele pyyntöä ⁇ avoimen lähdekoodin pilvi / reuna tukemaan eurooppalaista digitaalista autonomiaa ⁇
Tarkastele avoimen lähdekoodin ⁇ julkiseen tunnustamisjärjestelmään liittyviä koordinointi- ja tukitoimia
Ohjelmistotekniikan perusteet -haku
Tämä ehdotuspyyntö avataan vuoden 2023 lopulla. Sen odotetaan edistävän vastuullisen ohjelmistosuunnittelun menetelmien, työkalujen ja parhaiden käytäntöjen kehittämistä. Siinä hyödynnetään muun muassa uusia tekoäly- ja datateknologioita ohjelmistojen kehittämisen ja ylläpidon nopeuttamiseksi. Tähän sisältyvät moniarkkitehtuurijärjestelmät, joissa käsitellään erityisesti tehokasta ja ketterää mallintamista, todentamista ja validointia sekä haavoittuvuuksien arviointia ja lieventämistä.
Valittujen hankkeiden odotetaan alkavan vuoden 2025 alussa ja päättyvän vuoden 2027 loppuun. Tätä aihetta koskeville hankkeille osoitetaan 14 miljoonaa euroa EU:n rahoitusta.
Näiden hankkeiden tutkimustyötä tuetaan avoimen lähdekoodin julkista tunnustamisjärjestelmää koskevilla koordinointi- ja tukitoimilla. Tähän toimeen osoitetaan 2 miljoonaa euroa EU:n rahoitusta.
Tarkastele kehotusta ⁇ ohjelmistotekniikan perusteet ⁇
Tarkastele avoimen lähdekoodin ⁇ julkiseen tunnustamisjärjestelmään liittyviä koordinointi- ja tukitoimia
Vuosien 2025–2027 ehdotuspyynnöt valmisteilla
Viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto (CNECT) järjesti kokouksen aiheesta ”Concertation and Consultation on the Computing Continuum: From Cloud to Edge to IoT” ⁇ 10.–11. toukokuuta 2023. Hankkeiden keskittämistoimien lisäksi tavoitteena oli keskustella alan asiantuntijoiden kanssa vuosien 2025-2027 tutkimusprioriteeteista.
Tapahtuma kokosi yhteen organisaatioita ja yksilöitä eri yhteisöistä ilmaisemaan kiinnostuksensa pilvipalveluihin, Edgeen ja IoT:hen. Viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosaston asiantuntijoiden välisen keskustelun edistäminen on tuottanut runsaasti tiedustelutietoa, jota hyödynnetään komission tulevassa investointien tutkimusalojen määrittelyssä.
Tapahtuman kuulemisosion osallistujat määrittelivät eurooppalaisen vision pilviteknologian alalle ja neljä päätutkimussuuntaa seuraavaa Horisontti Eurooppa -työohjelmaa (2025–2027) varten. Nämä tutkimussuunnat esiteltiin päätösistunnossa päivän päätteeksi, ja osallistujat tukivat niitä voimakkaasti:
Neljä tutkimussuuntaa
- ⁇ Tietojenkäsittelyn jatkuvuusinfrastruktuuri / EU:n pilvipalvelupalvelimet⁇
⁇ Tietojenkäsittelyn jatkuvuusinfrastruktuurin muuntaminen on tarpeen erityisesti eurooppalaisten pilvipalvelupalvelimien osalta. Digitaalinen autonomia Computing Continuumissa on saavutettavissa vain strategisella interventiolla, joka johtaa ajattelutavan muutokseen. Avoimen lähdekoodin ohjeistoarkkitehtuurin (ISA) ⁇ RISC-V ⁇ hyväksymistä ehdotetaan laajalti ja tuetaan ainoana keinona vahvistaa EU:n suvereniteettia tietojenkäsittelyn jatkumossa. EU:n suurteholaskentaprosessoreihin tekemien investointien jälkeen seuraava askel olisi pilvitason palvelinmarkkinat. Energiatietoisen laskennan ja federoitujen luetteloiden luomisen merkitystä tehokkaalle resurssien jakamiselle on myös tarkasteltava suunnitellun Cognitive Cloud-Edge Continuum -kehityksen mukaisesti. - ⁇ Cognitive Cloud-Edge Continuum⁇
⁇ Tässä osiossa käsiteltiin ja tunnistettiin pilven reuna-jatkumon keskeisiä haasteita, jotka johtuvat uusista kehittyvistä trendeistä, kuten virtuaalimaailmoista. Jotta teollisista metaversumeista ja virtuaalimaailmoista tulisi todellisuutta, määritellyn tilan digitaaliset ja fyysiset säikeet on kudottava yhteen uuden maailmankaikkeuden kudokseksi, jota organisoi älykäs pilvi reunasta IoT-jatkumoon.
Tarvitaan päästä päähän -älyllistä mahdollistamista data-, laskenta- ja tekoälykapasiteetin orkestroimiseksi koko pilvi-to-edge/IoT-jatkumossa. Tämän pitäisi johtaa luotettavaan päätöksentekoon yrityksille ja yksityisille käyttäjille. Siinä esitetään useita tutkimushaasteita, kuten päästä päähän -tekoälyintegraatio, dynaaminen datan orkestrointi, jatkumon uusi ajonaikainen hallinta, itsesopeutuvat pilvet, hajautettu optimointi ja konvergenssi 5G/6G:n kanssa. - ⁇ Seuraavan sukupolven MetaOS IoT-Edgelle⁇
⁇ Tässä osassa tunnistettiin fyysisen ja virtuaalisen maailman yhdistämisestä johtuvia haasteita. IoT-objektien ja verkkoon liitettyjen järjestelmien laajamittaisen käytön myötä datankäsittelyn monimutkaisuudelle reunalla on ominaista datan inflaatio, datatyyppien heterogeenisyys ja tehtävien samanaikaisuus. Tämä monimutkaisuus korostaa kehittymässä olevien verkkotoimintojen merkitystä, siirtymistä esineiden internetistä digitaalisten kaksosten internetiin, pilvipalveluista ja keskuslaskennasta spatiaaliseen laskentaan. Tämä tuo myös etuja kehittyneistä teknologioista, kuten laajennetusta todellisuudesta (XR), joka ylittää järjestelmäautomaation ja robotiikan kohti visiota teollisesta metaversumista.
Väittäen, että teollinen metaversumi on kypsempi kuin kuluttajalähtöinen metaversumi, painotettiin myös hajautetun älykkyyden ja yhteistyöhön perustuvien teollisten järjestelmien merkitystä IoT-Edge Continuumissa osana laajempia Cloud-Edge Continuum -haasteita. - Kyberturvallisuus, yksityisyys, yhteentoimivuus, avoin lähdekoodi ja ohjelmistotekniikka: ⁇
⁇ Viimeisessä osiossa käsitellään tietoturvallisen SecDevOpsin haasteita monimutkaisissa järjestelmissä, joissa tekoälyä käytetään ohjelmistokehityksen elinkaaren (SDLC) ja palvelun käyttöiän (SOLC) kaikissa vaiheissa. Siinä korostetaan myös, että on tärkeää hallita ohjelmistojen toimitusketjun turvallisuutta ja varmistaa tietojen luottamuksellisuus pilvipohjaisessa jatkumossa. Jaoston lopuksi keskustellaan uusista ohjelmistosuunnittelumekanismeista (hybridi)kvanttiohjelmistojen kehittämiseksi sekä avointen laitteistojen ja ohjelmistojen merkityksestä.
Viimeisimmät uutiset
Aiheeseen liittyvää
Aiheesta laajemmin