Olemedia@istock.com
Edge computing yhdessä esineiden internetin ja pilvipalvelujen kanssa tarjoaa Euroopalle uuden mahdollisuuden vastata seuraavan sukupolven datankäsittelyinfrastruktuurien kysyntään ja vahvistaa datankäsittelyvalmiuksiaan. Näin Eurooppa voi lisätä teknologista itsemääräämisoikeuttaan. Se esittelee myös uuden paradigman tietojenkäsittelyyn ja älykkyyteen, reunalla ja jopa laitetasolla. Käsittelyn on oltava lähempänä tietojen tuottamispaikkaa, jotta voidaan vastata viiveeseen, turvallisuuteen, yksityisyyteen ja ympäristöön liittyviin tarpeisiin.
Kun otetaan huomioon alan nopea kehitys EU:n ulkopuolella, pilvipalveluihin, reuna-alueille ja esineiden internetiin tehtävät tutkimus- ja innovointiinvestoinnit ovat välttämättömiä, jotta Euroopan teollisuus ja erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset voivat saada aikaan nopeita tuloksia.
Tämän pilvi-, reuna- ja IoT-alan tutkimuksen ja innovoinnin yleisenä tavoitteena on luoda pilvipalveluissa eurooppalaiset toimitusketjut ja arvoketjut esineiden internetin jatkumoon integroimalla asiaankuuluvat tietotekniikan, liitettävyyden, esineiden internetin, tekoälyn ja kyberturvallisuuden osatekijät ja tutkimalla hajautettua älykkyyttä koskevia uusia käsitteitä, kuten parvilaskentaa.
Tekoälyn mahdollistamat kognitiiviset Cloud-Edge-IoT-teknologiat, joiden suorituskyky on parantunut, lisäävät Euroopan riippumattomuutta datataloudessa, jota tarvitaan tukemaan tulevia hyperjakelusovelluksia.
Mikä tärkeintä, Cloud-Edge-IoT-laskentajatkumon tutkimuksen ja innovoinnin yleisenä tavoitteena on tukea erilaisten laskenta- ja dataympäristöjen saumatonta ja luotettavaa integrointia ja varmistaa Euroopan digitaalinen riippumattomuus keskeisillä teknologian ja sovellusten aloilla. Tutkimus- ja innovaatiohankkeiden tulokset tarjoavat teknologisen perustan muille kehittyville aloille, kuten virtuaalimaailmoille ja teolliselle metaverssille.
Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman tutkimushankkeet
Euroopan komissio rahoittaa useita hankkeita, jotka liittyvät pilvipalveluihin, reuna-alueisiin ja esineiden internetiin. Tähän sisältyvät Horisontti 2020 -puiteohjelmassa edelleen käynnissä olevat hankkeet sekä Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta rahoitettavat hankkeet.
Lue projekteista
Voit tutustua näihin projekteihin ja niiden käyttötapauksiin alla olevissa välilehdissä.
Seuraavat hankkeet käynnistyivät Horisontti 2020 -puiteohjelmassa. Niitä ovat muun muassa seuraavan sukupolven esineiden internet, pilvipalvelut ja ohjelmistoteknologiat. Lisätietoja näistä hankkeista on EUCloudEdgeIoT- aloitteen verkkosivustolla.
Seuraavan sukupolven esineiden internet-hankkeet
Esineiden internet (IoT) -teknologiat ja -sovellukset ovat tuoneet perustavanlaatuisia muutoksia kaikkiin yhteiskunnan ja talouden aloihin. Ne ovat olennainen osa seuraavan sukupolven internetiä (NGI).
Haasteena on ollut hyödyntää EU:n teknologista voimaa kehittää seuraavan sukupolven IoT-laitteita ja -järjestelmiä, jotka edistävät kehitystä mahdollistavien teknologioiden, kuten 5G:n, kyberturvallisuuden, hajautetun tietojenkäsittelyn, tekoälyn, lisätyn todellisuuden ja tuntoherkän internetin, alalla.
EU:n rahoittamien tämän alan tutkimus- ja innovointihankkeiden tavoitteena on ollut kehittää ja esitellä uusia IoT-konsepteja ja -ratkaisuja, joilla tuetaan NGI:n visiota, jotta loppukäyttäjää voidaan palvella paremmin.
Tämän aiheen kuusi valittua hanketta, nerokkaat, IntelloT, IoT-NGIN, VEDLIoT, ASSIST-IoT ja Terminet, alkoivat vuoden 2020 lopussa ja jatkuvat vuoden 2023 kolmanteen neljännekseen saakka. Ne saivat 48 miljoonaa euroa EU:n rahoitusta. Näiden hankkeiden sovellusten käyttöaste on kerrottu avoimilla ehdotuspyynnöillä, joiden määrä on lähes 4 miljoonaa euroa. Tämä edistää entisestään ekosysteemin luomista, jossa pk-yritykset ja teollisuuden toimijat integroidaan asteittain.
Next Generation Internet of Things -hankkeet ovat tuottaneet suuren määrän tieteellistä tuotosta määrittelemällä uusia arkkitehtuureja, koneoppimismenetelmiä ja laitteistointegraatiota ottaen samalla huomioon kyberturvallisuuteen ja tietosuojaan liittyvät näkökohdat.
Lisäksi pilottihankkeissa testattiin teknologioita monilla eri aloilla, muun muassa seuraavilla aloilla: energia, ympäristö, rakennukset, liikenne, liikkuvuus, logistiikka, teollisuus, maatalous, elintarvikehuolto, kriisikatastrofien hallinta, terveys, älykkäät kaupungit ja yhteisöt.
Tutustu näiden hankkeiden ehdotuspyyntöön
Käyttötapa: Jalankulkijoiden automaattinen hätäkatkaisu
Horisontti 2020: VEDLIoT-hanke, EU:n rahoitusosuus 8 miljoonaa euroa
Liikennealan käyttötapa vahvistaa jalankulkijoiden automaattisen hätäkatkoksen käyttöönoton. Tämä järjestelmä käyttää auton IoT-laitteiden tietoja, kuten kameroita tai antureita, ja käsittelee niitä aluksella. Auto kommunikoi Intelligent Crossingin kanssa, joka käsittelee tiedot ja lähettää ohjaussignaalin takaisin autoon.
Mahdollisen törmäyksen sattuessa se laukaisisi auton hätäjarrutusjärjestelmän. Kaupunki- ja maaseutuympäristöjen erilaiset algoritmit ovat edelleen haaste tulevalle tutkimukselle, mutta nykyiset saavutukset ovat jo suuri askel eteenpäin jalankulkijoiden turvallisuuden parantamisessa.
Käyttötapa: Älykäs maatalous
Horisontti 2020 -puiteohjelman ehdotuspyyntöhanke: Terminet, EU:n rahoitusosuus 8 miljoonaa euroa
Älykäs maatalous auttaa viljelijöitä ehkäisemään viljelykasveilleen aiheutuvia vahinkoja. Järjestelmä perustuu tietovirtoihin esineiden internetin (IoT) laitteista, kuten kasvi- ja karja-antureista, sääasemista ja maatilatiloista. Näiden laitteiden tiedot yhdistetään säännöllisin väliajoin kerättyihin tietoihin, jotka ovat peräisin droneista ja agriboteista.
Tietovirrat paikalliseen reunalaskentakeskukseen, joka maatalouden tapauksessa on maatila.
Osa näistä tiedoista siirretään pilveen eli maataloussovellukseen. Maatilan reaaliaikainen ja päivittäinen tieto yhdistettynä pilvitiedusteluun antaa viljelijöille mahdollisuuden tehdä päteviä päätöksiä. Näin he voivat hillitä satojensa vahingot, lisätä satoja ja vuorostaan voittaa. Ympäristö hyötyy myös älykkäästä viljelystä, sillä torjunta-aineiden annostelu on tarkempaa ja kokonaistilavuus vähenee.
Pilvipalvelut: kohti älykkään pilvipalvelun jatkumoprojekteja
Tutkimus- ja innovaatiopilvilaskentahankkeiden haasteena on kehittää kattavia pilviratkaisuja ja testiympäristöjä, joissa yhdistyvät erilaiset toteutusalustat kaikkialla käytettävissä oleviin ja saumattomiin laskentaympäristöihin pohjana täydelliselle tietojenkäsittelyn jatkumolle.
Tämä edellyttää uusia ratkaisuja yhdistäviin infrastruktuureihin, ohjelmointisovelluksiin ja -palveluihin sekä sellaisten dynaamisten työnkulkujen luomiseen, jotka voivat reagoida reaaliajassa ennakoimattomiin tietokokoihin, saatavuuteen, sijaintiin ja nopeuteen.
Tämä antaa sovelluskehittäjille paremman hallinnan verkko-, laskenta- ja datainfrastruktuureissa ja -palveluissa. Loppukäyttäjä hyötyy myös saumattomasta pääsystä jatkuviin palveluympäristöihin.
Tämän aiheen viisi valittua hanketta PHYSICS, DATACLOUD, CHARITY, SERRANO ja AI-SPRINT alkoivat vuoden 2021 alussa ja kestävät vuoden 2024 alkuun saakka. Ne saivat 19,4 miljoonaa euroa EU:n rahoitusta.
Pilvipalvelujen tutkimus ja innovointi ovat parantaneet innovointia pilvipalvelujen alalla Euroopassa luomalla uusia liiketoimintamalleja ja lisäämällä Euroopan teollisuuden, erityisesti pk-yritysten, kilpailukykyä.
Tutkimustulokset ovat tarjonneet keskeisiä teknologisia tekijöitä yhteentoimivan, avoimen, turvallisen ja resurssitehokkaan eurooppalaisen pilvipalveluinfrastruktuurin perustamiselle. Euroopan teollisuudelle on annettu uusia välineitä ja palveluja, joiden avulla voidaan luoda vaihtoehtoinen pilvipalvelutarjonta, jonka avulla eurooppalaista dataa voidaan säilyttää ja käsitellä turvallisesti Euroopassa eurooppalaisten sääntöjen ja arvojen mukaisesti.
Euroopan pilvipalveluliitto (European Cloud Federation) välttää markkinoiden keskittymisen muutamien Euroopan ulkopuolisten toimijoiden ympärille, mikä herättää käyttäjille huolta heidän kyvystään hallita tietojaan ja luo toimittajariippuvuuden riskin.
Tutustu näiden hankkeiden ehdotuspyyntöön.
Ohjelmistoteknologiahankkeet
Nykyisten ja kehitteillä olevien tieto- ja viestintätekniikan järjestelmien monimutkaistuminen aiheuttaa useita haasteita ohjelmisto- ja laitteistotasolla. Tähän sisältyy integraatiota ja kyberturvallisuutta koskevia uusia vaatimuksia. Käyttäjät tarvitsevat saumattoman yhteyden, runsaan laskentatehon ja rajoittamattoman pääsyn dataan taustalla olevasta infrastruktuurista riippumatta.
Siksi meidän on löydettävä uusia tapoja hallita tätä ennennäkemätöntä monimutkaisuutta ohjelmistojärjestelmissä: vaatimusten analysoinnista ja suunnittelusta kehittämiseen ja testaukseen, käyttöönottoon ja toimintaan erittäin heterogeenisissä ja dynaamisesti itsekonfiguroivissa järjestelmissä.
Tämän aihealueen seitsemän valittua hanketta COSMOS, ELEGANT, FOCETA, PIACERE, SWForum.eu, VeriDevOps ja Xandar alkoivat vuoden 2020 lopussa ja jatkuvat vuoden 2023 neljänteen neljännekseen saakka. Ne saivat 30 miljoonaa euroa EU:n rahoitusta.
Ohjelmistotekniikkaan tehtävät investoinnit vaikuttavat koko tieto- ja viestintätekniikan alaan, koska ohjelmistoja on kaikkialla. Kaikki tieto- ja viestintäteknologiat hyödyntävät ohjelmistosuunnitteluvälineitä. Erityisesti ohjelmistoteknologioita tutkivien hankkeiden tulokset vaikuttavat monimutkaisten ohjelmistojärjestelmien, kuten kyberfyysisten järjestelmien, turvallisuuden kannalta kriittisten järjestelmien tai pilvipalvelujen jatkuvaan käyttöönottoon.
Tekoälyn ja koneoppimisen tekniikoiden käyttö ja integrointi ohjelmistokehityksen ja toiminnan elinkaaren eri vaiheissa sekä DevOps-filosofiaa omaksuvien ja laajentavien uusien työkaluketjujen luominen ovat lisänneet kehitystiimien tehokkuutta ja tuottavuutta. Tämä koskee erityisesti pk-yrityksiä.
Tutkimus- ja innovaatiohankkeen vaikuttavuuden lisäksi SWForum on osallistunut tutkimussuunnitelmaan ja poliittisiin suosituksiin ohjelmistotekniikan ja avoimen lähdekoodin alalla.
Tämän alan nykyisten Horisontti 2020 -hankkeiden tutkimustyötä vahvistivat koordinointi- ja tukitoimet OPEN DEI, EU-IoT, SWForum ja Hub4Cloud.
Tutustu näiden hankkeiden ehdotuspyyntöön
Seuraavat hankkeet rahoitetaan Horisontti Eurooppa -ohjelmasta, ja ne käynnistyvät vuoden 2022 lopussa tai vuoden 2023 alussa. Niihin kuuluvat projektit meta-käyttöjärjestelmistä ja ohjelmointityökaluista, kognitiivinen pilvi ja avoin lähdekoodi pilvipohjaisille palveluille. Lisätietoja näistä hankkeista on EUCloudEdgeIoT- aloitteen verkkosivustolla.
Meta-käyttöjärjestelmät ja ohjelmointityökalut hajautetuille tiedustelu- ja parvihankkeille
Edellisessä puiteohjelmassa Euroopan unioni on investoinut keskitettyihin järjestelmiin, ja esineiden internet-alustat sijaitsevat keskitetyissä pilvipalveluissa. Nykyinen tutkimustyö on kuitenkin siirtymässä uuteen paradigmaan, jossa todetaan, että tietojenkäsittelyn on siirryttävä pilvestä reunaan ja jopa laitetasolle.
Tämän kehityksen mahdollistamiseksi ja nopeuttamiseksi komissio on käynnistänyt kaksi Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ehdotuspyyntöä, jotka koskevat reunapilvijatkumon tutkimus- ja innovointitoimia:
- Reunan meta-käyttöjärjestelmät;
- Hajautetun tiedustelun ja parvien ohjelmointivälineet.
Ensimmäisen ehdotuspyynnön tavoitteena on tukea Edgen metakäyttöjärjestelmien tutkimusta avoimilla alustoilla ja edistää avoimen reunan ekosysteemiä. Sen tavoitteena on järjestää suuri määrä hajautettuja heterogeenisia laskentaresursseja.
Tämän aihealueen kuusi valittua hanketta, NEPHELE, ICOS, Aeros, NEMO, Nebulous ja Fluidos, alkoivat vuoden 2022 lopussa ja kestävät vuoteen 2025 asti. Ne saavat 59 miljoonaa euroa EU:n rahoitusta.
Toisessa ehdotuspyynnössä keskitytään hajautetun tiedustelun ja parvien ohjelmointivälineiden tutkimukseen ja innovointiin. Hankkeissa kehitetään ketteriä ja turvallisia arkkitehtuureja yhteistyöhön perustuville älykkäille solmuille, joilla on hajautettu tai parviäly ja autonomia. Tämän aiheen viisi valittua hanketta, OpenSwarn, INCODE, SMARTEDGE, TARDIS ja OASEES, alkoivat vuoden 2023 alussa ja kestävät vuoteen 2025. Ne saavat 37 miljoonaa euroa EU:n rahoitusta.
Molempien hankekokonaisuuksien tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta, rakentaa luotettavia ja turvallisia avoimen lähdekoodin ratkaisuja ja tukea avoimia standardeja. Ne perustuvat tekoälyyn, noudattavat data-avaruuden periaatteita ja tutkivat kehittyneitä käsitteitä, kuten itseoptimointia, itseparantumista ja uudelleenkonfigurointia.
Ratkaisujen käyttöönoton helpottamiseksi hankkeissa esitellään metakäyttöjärjestelmiä ja parviteknologioita keskeisillä aloilla, kuten energia, liikenne, liikkuvuus, maatalous, maatalous, terveys, logistiikka, valmistusteollisuus, tehtaat, rakennukset, yleishyödylliset palvelut, älykkäät kaupungit ja yhteisöt.
Meta- käyttöjärjestelmien kutsuntarkasteleminen
Katso hajautettua älykkyyttä ja parvia
Käyttötapa: Reunalaskentakontit lähellä uusiutuvia energialähteitä
Horisontti Eurooppa: Aeros-hanke, EU:n rahoitusosuus 12 miljoonaa euroa
Kun otetaan huomioon metakäyttöjärjestelmien soveltaminen energia-alalla, datavirrat tuuli- ja aurinkosähkölähteiden IoT-laitteista suoraan energialähteissä sijaitseviin ja niihin liitettyihin reunalaskentasolmukkeisiin.
Solmut käsittelevät tiedot ja lähettävät ne takaisin energialähteisiin. He myös lähettävät ja vastaanottavat yhdistettyjä tietoja pilveen ja pilvestä. Yhdessä pilviä koskevan älykkyyden kanssa energiantuottajat voivat tehdä koordinoituja päätöksiä sähköverkon tasapainottamiseksi. Tuuli- ja aurinkosähkön energiantuotannon orkestrointi johtaa optimaalisempaan kulutukseen ja kasvaviin voittoihin energiantuottajille.
Käyttötapa: Älykäs logistiikka terminaaliasemilla
Horisontti Eurooppa: Incode-hanke, EU:n rahoitusosuus 8 miljoonaa euroa
Esimerkiksi logistiikka-alan käyttötapauksena parviteknologia tuo taloudellisia, turvallisuutta ja oikeudellisia etuja.
Kuormatiedot, mukaan lukien pilaantuvien elintarvikkeiden kuljetusolosuhteet, virtaavat rekkakaluston liikkuvista IoT-antureista reaaliajassa varaston paikalliseen datakeskukseen. Tässä sitä käytetään lähetyksen rekisteröintiin ja todentamiseen.
Varaston staattiset IoT-anturit tarjoavat varastotilatietoja. Osa paikallisista tiedoista yhdistetään pilvipalveluihin logistiikkasovelluksen kautta. Tämän jälkeen paikallinen datakeskus saa komennot, joiden avulla voidaan hallita päätelaitteita/ajoneuvoja kuorma-autojen (purkamista) varten aikataulun mukaisesti.
Näin estetään pilaantuvien aineiden vahingoittuminen ja vähennetään kuorma-autojen ja kuorma-autojen käytön yksikkökustannuksia. Koordinoitu kuormaus (purkaminen) tuo myös etuja työturvallisuuden kannalta, koska se estää tuotteiden virheellisen käsittelyn.
Lisäksi logistiikkasovellus on luotettava oikeudellinen kehys kaikille logistiikan toimijoille: maantieliikenteen harjoittajat, tulli, varastot, jakelijat, jopa vähittäiskauppiaat.
Kognitiivinen pilvi: AI-yhteensopiva laskentajatkumo pilvistä reunaprojekteihin
Tekoäly muuttaa nykyiset pilvet kognitiivisiksi pilviksi. Kognitiiviset pilvet ovat vuorovaikutuksessa kaikkien tietojenkäsittelyn jatkumon kerrosten kanssa ja reagoivat ja mukautuvat älykkäästi sovelluskäyttäytymisen ja datan vaihtelun muutoksiin. Se tarjoaa palvelujen automaattisen käyttöönoton, liikkuvuuden ja mukautumiskyvyn pilvipalveluista reunaan.
Sovelluskehittäjille annetaan paremmat mahdollisuudet hallita verkko-, laskenta- ja datainfrastruktuureja ja -palveluja, ja loppukäyttäjä hyötyy saumattomasta pääsystä jatkuvaan palveluympäristöön.
HE WP2021–22 -puheenvuoro kognitiivisessa pilvessä: Tekoälyä hyödyntävä laskentajatkumo Cloudista Edgeen (HORIZON-CL4–2022-DATA-01–02) valittiin 9 tutkimus- ja innovaatiohanketta: AC3; ÄSSÄT; Pilvinahka; CODECO; COGNIFOG; DECICE; REUNATON; MLSysOps; SovereignEdge.Cognit. Hankkeet käynnistyivät vuoden 2023 alussa ja päättyvät vuoden 2025 loppuun. Ne saavat 50 miljoonaa euroa EU:n rahoitusta.
Katso kognitiivisia pilviprojekteja koskeva ehdotuspyyntö
Avoin lähdekoodi pilvipalveluprojekteille
Pilvipohjaisten palveluhankkeiden avoin lähdekoodi kehittää virtuaaliympäristöjä, -menetelmiä ja -työkaluja. Ne voivat toimia täysimittaisten avoimen lähdekoodin pinojen käyttöönoton ytimestä pilvisovelluksiin, joissa on kohdennettuja asiaankuuluvia eurooppalaisten aloitteiden käsittelyarkkitehtuureja. Esimerkiksi RISC-V.
Vaaditun kehityksen avulla voidaan simuloida kohdennettua arkkitehtuuria, joka mahdollistaa ohjelmistokerrosten luotettavuuden validoinnin, todentamisen ja testauksen tietyissä arkkitehtuureissa.
Avoimet laitteistorajapinnat pystyvät integroimaan komponentteja prosessoriarkkitehtuureihin ja ovat valmiita pilvisovellusten käyttöönottoon. Painopisteenä olisi optimoitava ja laajennettava edellä mainittujen komponenttien rajapintamahdollisuuksia olemassa oleviin laitteistolaskentastandardeihin nähden.
Ohjelmiston tulisi tarjota pilvipalvelimien perusalustus, joka perustuu prosessorikomponentteihin ja käyttöjärjestelmien ja -ohjelmien ajonaikaisiin rajapintoihin.
Tämän aiheen neljä valittua tutkimus- ja innovointihanketta, AERO; OpenCube; Riser ja V-vitamiini aloitettiin vuoden 2023 alussa ja ne ovat voimassa vuoden 2025 loppuun saakka. Ne saavat 22 miljoonaa euroa EU:n rahoitusta.
Hiljattain käynnistettyjen hankkeiden tutkimustyötä vahvistavat koordinointi- ja tukitoimet OpenContinuum ja Unlock -CEI. EU:n rahoitus näille kahdelle toimelle on 3 miljoonaa euroa. Ne alkoivat vuoden 2022 puolivälissä ja jatkuvat vuoden 2024 loppuun saakka.
Lisäksi seuraavan sukupolven laskenta- ja järjestelmäteknologioiden etenemissuunnitelmaa koskevat koordinointi- ja tukitoimet on valittu rahoitettavaksi erityisaiheesta HiPEAC. HiPEAC:lle osoitetun EU:n rahoituksen määrä on 2 miljoonaa euroa. Toiminta alkoi vuoden 2022 lopulla ja jatkuu vuoden 2025 puoliväliin saakka.
Katso avoimen lähdekoodin hankkeita koskeva ehdotuspyyntö
Tutustu etenemissuunnitelman tukitoimia koskevaan kehotukseen
Seuraavat ehdotuspyynnöt ovat joko äskettäin päättyneet ja odottavat päätöksiä tai ne avataan myöhemmin tänä vuonna.
Kognitiivisen tietojenkäsittelyn jatkumo: Älykkyys ja automaatio mahdollistavat tehokkaamman tietojenkäsittelyn puhelun
Tämän ehdotuspyynnön aihealueen hankkeiden odotetaan edistävän seuraavia tuloksia:
- Lisätään tietojenkäsittelyn jatkumon avoimuutta ja avointa strategista riippumattomuutta kehittyvässä data- ja tekoälyekonomissa, mukaan lukien mukautettu järjestelmän integrointi reuna- ja laitetasolla, keskeisten alojen validointi ja eurooppalaisten arvoketjujen vaaliminen digitaalisen ja vihreän siirtymän nopeuttamiseksi ja ohjaamiseksi.
- Luodaan tietä datankäsittelyyn liittyvälle strategiselle teolliselle yhteistyölle, jota tarvitaan tulevien hyperjakelusovellusten tukemiseksi rakentamalla avoimia alustoja, jotka tukevat kehittyvää teollista avoimen reunan ekosysteemiä, joka on ratkaisevan tärkeä kypsän eurooppalaisen toimitusketjun perustamisen kannalta.
- Luodaan mukautuva hybridilaskenta, kognitiiviset pilvet ja reunaälykkyys tämän päivän datainfrastruktuuriin tehtävien investointien lisäksi.
Aihepiirin tutkimus- ja innovointihankkeet valittiin vuonna 2023, ja niiden odotetaan alkavan vuoden 2024 alussa ja päättyvät vuoden 2026 loppuun.
Tätä aihetta koskevat hankkeet saavat EU:n rahoitusta 28 miljoonaa euroa.
Valittujen hankkeiden tutkimustyötä vahvistetaan koordinointi- ja tukitoimilla, jotka keskittyvät Computing Continuum -tutkimukseen ja -politiikkaan. Tälle toimelle osoitetaan 2 miljoonaa euroa EU:n rahoitusta.
Lisäksi rahoitettavaksi valitaan koordinointi- ja tukitoimet, jotka koskevat yhteistyötä Kansallisen tiedesäätiön (NSF) kanssa perustutkimuksesta sekä hajautetun tietojenkäsittelyn ja parviälyn uusista konsepteista. Tälle toimelle osoitetaan miljoona euroa EU:n rahoitusta.
Katso kehotus kognitiiviselle tietojenkäsittelyn jatkumolle
Katso pyyntö tukitoimesta pilvipalvelujen jatkuvuuden tutkimus- ja politiikkatoimille
Katso kehotus yhteistyöhön NSF:n kanssa
Kehittymässä olevien älykkäiden esineiden internetin alustojen ja hajautetun tiedustelupuhelun pilotointi
Tämän ehdotuspyynnön aihe on tarkoitus avata vuoden 2023 lopussa. Sen odotetaan edistävän reunaparadigmojen toteuttamista todellisissa ympäristöissä ja tasoittavan tietä strategiselle teolliselle yhteistyölle tietojenkäsittelyssä. Tämä on tarpeen, jotta voidaan tukea tulevia hyperjakautuneita sovelluksia rakentamalla eurooppalaisia toimitusketjuja, tukemalla kehittyvää avoimen reunan ekosysteemiä, demonstroimalla eri alojen välistä standardointia ja laajentamalla reunainfrastruktuuriratkaisuja.
Valittujen innovaatiohankkeiden odotetaan alkavan vuoden 2025 alussa, ja ne kestävät vuoden 2027 loppuun saakka. EU:n rahoituksen määrä 45 miljoonaa euroa kohdennetaan tätä aihetta koskeviin hankkeisiin.
Katso älykkäitä IoT-alustoja koskeva ehdotuspyyntö
Open Source for Cloud/Edge tukee eurooppalaista digitaalista itsehallintoa koskevaa ehdotuspyyntöä
Tämä ehdotuspyyntö avataan vuoden 2023 lopulla. Sen odotetaan edistävän kumpaakin seuraavista tuloksista:
- Demonstroidaan pilvi- ja reunapalvelimien prototyyppejä asiaankuuluvissa keskitetyissä ja hajautetuissa ympäristöissä ja mahdollistetaan tietotekniikkainfrastruktuurin täysimittainen käyttöönotto eurooppalaisen suoritinteknologian pohjalta. Tämän pitäisi näin luoda täydellinen Open Computing Architecture -pino, joka tukee kehittymässä olevia käsittelyarkkitehtuureja, kuten RISC-V:tä.
- Lujitetaan eurooppalaisen avoimen tietotekniikan arkkitehtuurin standardeja ja parhaita käytäntöjä ja pohditaan, miten se mukautuu alan nykyisiin standardeihin.
Valittujen tutkimus- ja innovaatiohankkeiden odotetaan alkavan vuoden 2025 alussa ja päättyvät vuoden 2027 loppuun. Tätä aihetta koskeviin hankkeisiin osoitetaan 20 miljoonaa euroa EU:n rahoitusta.
Tämän aiheen hankkeita tuetaan avoimen lähdekoodin julkisen tunnustamisjärjestelmän koordinointi- ja tukitoimilla. Tälle toimelle osoitetaan 2 miljoonaa euroa EU:n rahoitusta.
Katso avointa lähdekoodia koskeva ehdotuspyyntö, joka tukee eurooppalaista digitaalista itsehallintoa
Avoimen lähdekoodin julkisen tunnustamisen järjestelmän koordinointi- ja tukitoimet
Ohjelmistotekniikan perusteet
Tämä ehdotuspyynnön aihe avataan vuoden 2023 lopulla. Sen odotetaan edistävän vastuullisten ohjelmistosuunnittelumenetelmien, -työkalujen ja parhaiden käytäntöjen kehittämistä. Se hyödyntää muun muassa uusia tekoäly- ja datateknologioita ohjelmistojen kehittämisen ja ylläpidon nopeuttamiseksi. Tähän sisältyvät moniarkkitehtuurijärjestelmät, joissa käsitellään erityisesti tehokasta ja ketterää mallintamista, todentamista ja validointia sekä haavoittuvuuden arviointia ja lieventämistä.
Valittujen hankkeiden odotetaan alkavan vuoden 2025 alussa ja päättyvät vuoden 2027 loppuun. EU:n rahoitusta kohdennetaan 14 miljoonaa euroa tätä aihetta koskeviin hankkeisiin.
Näiden hankkeiden tutkimustyötä tuetaan avoimen lähdekoodin julkisen tunnustamisjärjestelmän koordinointi- ja tukitoimilla. Tälle toimelle osoitetaan 2 miljoonaa euroa EU:n rahoitusta.
Katso kehotus ohjelmistotekniikan perustekijöihin
Avoimen lähdekoodin julkisen tunnustamisen järjestelmän koordinointi- ja tukitoimet
Vuosien 2025–2027 ehdotuspyynnöt
Viestintäverkkojen sisällön ja teknologian pääosasto (CNECT) järjesti kokouksen aiheesta ”Concertation and Consultation on the Computing Continuum: Pilvistä reunaan esineiden internetiin” 10.-11.5.2023. Hankkeiden keskittämistoimien lisäksi tavoitteena oli keskustella vuosien 2025–2027 tutkimusprioriteeteista alan asiantuntijoiden kanssa.
Tapahtuma toi yhteen organisaatioita ja yksilöitä eri yhteisöistä esittämään kiinnostuksensa Cloud-, Edge- ja IoT-alueisiin. Viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosaston edistämien asiantuntijoiden välisen keskustelun virittäminen on tuottanut runsaasti tiedustelutietoa, jota hyödynnetään komission tulevassa investointitutkimusalojen määrittelyssä.
Tapahtuman kuulemista koskevan osan osallistujat määrittelivät pilvipalvelujen alaa koskevan eurooppalaisen vision, jossa on neljä tutkimussuuntaa seuraavaa Horisontti Eurooppa -työohjelmaa (2025–2027) varten. Nämä tutkimussuunnat esiteltiin päätösistunnossa päivän päätteeksi ja saivat vahvaa tukea osallistujilta:
Neljä tutkimussuuntaa
- Computing Continuum Infrastructure/EU Cloud Servers
Tarvitaan tietojenkäsittelyn jatkoinfrastruktuurin muuntamista, erityisesti eurooppalaisten pilvipalvelujen palvelimien osalta. Digitaalinen autonomia Computing Continuumissa on mahdollista saavuttaa vain strategisella interventiolla, joka johtaa paradigman muutokseen. Avoimen lähdekoodin ohjeistoarkkitehtuurin ( RISC-V) käyttöönottoa ehdotetaan laajalti ja sitä tuetaan ainoana keinona vahvistaa EU:n suvereniteettia Computing Continuumissa. Kun EU investoi suurteholaskennan prosessoreihin, seuraava vaihe olisi pilvipalvelinten markkinat. Energiatietoisen tietojenkäsittelyn ja federoitujen luetteloiden laatimisen merkitystä resurssien tehokkaan jakamisen kannalta on myös tarkasteltava suunnitellun kognitiivisen pilvipalvelujen jatkuvuuden kehityksen mukaisesti. - Kognitiivinen Cloud-Edge Continuum
Tässä osiossa käsiteltiin ja tunnistettiin pilvipalvelun keskeisiä haasteita, jotka liittyvät uusien kehittyvien trendien, kuten virtuaalimaailmojen, asettamiin jatkumoihin. Jotta teolliset metaversit ja virtuaalimaailmat toteutuisivat, määritellyn tilan digitaaliset ja fyysiset säikeet on kudottava yhteen uuden universumin kankaaksi, joka on organisoitu älykkään pilven avulla IoT-jatkumoon.
Tarvitaan päästä päähän -älykäs mahdollistaminen datan, tietojenkäsittelyn ja tekoälykapasiteetin orkestrointiin pilvistä reunaan/IoT-jatkumoon. Tämän pitäisi johtaa luotettavaan päätöksentekoon yrityksille ja yksityisille käyttäjille. Siinä on useita tutkimushaasteita, kuten päästä päähän -integraatio, dynaaminen datan orkestrointi, jatkumon uusi käyttöajan hallinta, itsemukautuvat pilvet, hajautettu optimointi ja konvergenssi 5G/6G: n kanssa. - Next Generation Metaos for IoT-Edge
Tässä osassa tunnistettiin haasteita, jotka johtuvat fyysisen ja virtuaalisen maailman yhdistämisestä. IoT-objektien ja verkkoon liitettyjen järjestelmien laajamittaisen käytön ansiosta tietojen käsittelyn monimutkaisuus reunalla on ominaista datainflaatiolle, datatyyppien heterogeenisyydelle ja tehtävien yhtenäisyydelle. Tämä monimutkaisuus korostaa kehittyvien verkkotoimintojen roolia, joka on siirtyminen esineiden internetistä digitaalisten kaksosten internetiin, pilvipalveluista ja keskuslaskennasta paikkatietolaskentaan. Tämä tuo myös etuja kehittyneistä teknologioista, kuten laajennetusta todellisuudesta (XR), joka menee järjestelmäautomaatiota ja robotiikkaa pidemmälle kohti teollista metaversumia.
Väittäen, että teollinen metaversumi on kehittyneempi kuin kuluttajalähtöinen metaversumi, painotettiin myös hajautetun älykkyyden ja yhteistyöhön perustuvien teollisten järjestelmien merkitystä IoT-Edge-jatkumossa osana laajempia Cloud-Edge-jatkumon haasteita. - Kyberturvallisuus, yksityisyys, yhteentoimivuus, avoin lähdekoodi ja ohjelmistotekniikka:
Viimeisessä osiossa käsitellään turvallisten SecDevOps-järjestelmien haasteita monimutkaisissa järjestelmissä, joissa tekoälyä käytetään ohjelmistokehityksen elinkaaren (SDLC) ja Service Operation Life Cyclen (SOLC) kaikissa vaiheissa. Se korostaa myös, että on tärkeää hallita tietoturvaa ohjelmistojen toimitusketjussa ja varmistaa tietojen luottamuksellisuus pilven reunan jatkumossa. Lopuksi keskustellaan (hybridi) kvanttiohjelmistojen kehittämisen uusista ohjelmistoteknisistä mekanismeista ja avointen laitteistojen ja ohjelmistojen merkityksestä.
Viimeisimmät uutiset
Aiheeseen liittyvää
Aiheesta laajemmin
EU tekee aktiivista yhteistyötä teollisuuden, organisaatioiden ja tiedemaailman kanssa esineiden internetin potentiaalin hyödyntämiseksi kaikkialla Euroopassa ja sen ulkopuolella.
Katso myös
Tulevaisuuden esineiden internet ja Edge Computing voivat mullistaa tuotannon ja prosessien organisoinnin ja seurannan kaikissa strategisissa arvoketjuissa.
Esineiden internetin (IoT) klustereista Euroopassa tehty tutkimus antaa syvemmän käsityksen alan dynamiikasta, liikkeellepanevista tekijöistä ja menestystekijöistä.
Komissio pyrkii varmistamaan entistä vankemmat ja häiriönsietokykyisemmät turvallisuuskehykset esineiden internetin laitteille ja verkoille, joihin ne kuuluvat.
Euroopan maatalousalan digitalisointi voi mullistaa teollisuuden ja edistää tehokkuutta, kestävyyttä ja kilpailukykyä.