EU:n maatalousalan digitalisointi

Euroopan komission poliittisissa suuntaviivoissa vuosille 2024–2029.pdf korostetaan tätä potentiaalia asettamalla etusijalle koko elintarvikkeiden arvoketjun tukeminen maatiloihin, osuuskuntiin, maatalouselintarvikeyrityksiin ja pk-yrityksiin tehtävillä investoinneilla ja innovoinneilla.

Miten digitalisaatio muuttaa maatalousalaa?

Maatalouden digitaaliteknologiat voivat parantaa maatilojen suorituskykyä parantamalla kestävyyttä, tuottavuutta ja häiriönsietokykyä erityisesti esineiden internetiin liittyvien teknologioiden, anturien, data-analytiikan (esim. tekoälyyn perustuvien) ja päätöksenteon tukijärjestelmien avulla, mikä johtaa räätälöidympiin ja täsmällisempiin maataloustoimiin.

EU:n ponnisteluista digitaaliteknologian integroimiseksi Euroopan maatalousalaan on saatu tuloksia. Euroopan komissio on tukenut useita tutkimus- ja innovointihankkeita (T&I) (esim. ATLAS, DEMETER)sekä käyttöönottotoimia, kuten yhteistä eurooppalaista maatalousdata-avaruutta,  jotka muovaavat digitalisaatiota EU:n maataloudessa.

Maatalouden arvoketjuun kuuluvat valmistajat, maatalouskemikaalien toimittajat, elintarvikkeiden jalostajat, vähittäismyyjät ja kuluttajat. Digitalisaation myötä sidosryhmät hyötyvät paremmasta läpinäkyvyydestä ja virtaviivaistetuista prosesseista koko arvoketjussa, kun viestintä, automaattinen tiedonsiirto ja lohkoketjun kaltaiset teknologiat mahdollistavat tuotteiden seurannan. Lisäksi digitaaliteknologiat voivat lisätä tehokkuutta ja kustannustehokkuutta arvoketjun kaikissa vaiheissa ja vähentää tuotantopanoksia (kuten energiaa) ja päästöjä.

Innovatiivisia pk-yrityksiä ja startup-yrityksiä voi syntyä ja ne voivat menestyä tarjoamalla uusia ratkaisuja, ideoita ja näkökulmia maatalouselintarvikealan ekosysteemiin ja sen haasteisiin.

Monista hyödyistä huolimatta digitalisaatio voi myös luoda digitaalista kuilua esimerkiksi sellaisten viljelijöiden välille, joilla on käytettävissään huipputeknologiaa, ja sellaisten viljelijöiden välille, joilla sitä ei ole. Näihin eroihin voivat vaikuttaa syrjäinen sijainti, tilojen vaihtuvuus, osaaminen ja viljelijöiden ikä.

Miksi data on tärkeää maataloudessa?

Digitaalisten sovellusten lisääntynyt käyttö maataloudessa johtaa suurempiin tietomääriin, jotka ovat hyvin erityisiä ja monipuolisia. Maataloustietojen keruu sisältää maata, viljelykasveja, karjaa, agronomisia tietoja, ilmastotietoja, konetietoja, taloudellisia tietoja ja vaatimustenmukaisuustietoja. Viljelijät saattavat pitää joitakin tietoja henkilökohtaisina tai arkaluonteisina, kuten tietoja traktoreiden reiteistä tai tuotannon onnistumiseen johtavista tekijöistä. Maatalousyritykset saattavat pitää muita tietoja luottamuksellisina. Maataloustiedot, erityisesti jos ne ovat monien tilojen saatavilla, ovat taloudellisesti tärkeitä paitsi viljelijöille myös koko arvoketjulle, esimerkiksi markkinaennusteiden, tuotekehityksen ja vakuutusten kannalta. Viljelijät ovat huolissaan siitä, että kolmannet osapuolet saattavat käyttää heidän tietojaan ilman heidän suostumustaan tai tietämystään. Liikesalaisuuksien suojaaminen on olennaisen tärkeää.

Sen vuoksi on ratkaisevan tärkeää varmistaa datan jakamista, datasuvereniteettia ja tietoturvaa koskevat suojatoimet, jotta voidaan rakentaa luottamusta ja olla vaarantamatta älykkään maatalouden jatkokehitystä ja hyväksyntää.

Helpottaakseen oikeudenmukaista datan jakamista eri alojen välillä EU hyväksyi datasäädöksen , joka tulee voimaan vuonna 2025. Maataloustietojen yhteiskäyttöä koskevissa EU:n käytännesäännöissä.pdf,jotka on laatinut ryhmä EU:n maatalouselintarvikeketjuun kuuluvia järjestöjä, annetaan ohjeita maataloustietojen käytöstä, erityisesti oikeudesta saada ja käyttää niitä.

Euroopandatastrategiassa komissio ilmoitti yhteisestäeurooppalaisesta maatalousdata-avaruudesta (CEADS), jolla helpotetaan maatalousdatan luotettavaa jakamista yksityisten sidosryhmien (esim. viljelijät, koneyritykset, datapalvelujen tarjoajat) ja viranomaisten välillä. Täytäntöönpanossa noudatetaan vaiheittaista lähestymistapaa, joka alkaa valmistelutoimella ”AgridataSpace”ja sen jälkeen käyttöönottotoimella, joita molempia rahoitetaan Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta. 

Kaiken kaikkiaan useissa EU:n politiikoissa ja lainsäädännössä määritellään maatalousalan kannalta merkityksellisten tietojen käyttö ja uudelleenkäyttö.

 

Miten voimme edistää digitaalista innovointia maataloudessa Euroopan unionissa?

 

Useilla EU:n ohjelmilla edistetään innovatiivisten digitaaliteknologioiden käyttöönottoa maatalouselintarvikkeissa. Strateginen lähestymistapa ohjelmasuunnitteluun on eduksi. Edellä oleva kaavio osoittaa, miten tätä tavoitetta edistetään EU:n tasolla: Tutkimus- ja innovointitoimia täydennetään käyttöönottotoimilla, joilla varmistetaan innovatiivisten ratkaisujen skaalautuminen niiden tuomiseksi markkinoille ja loppukäyttäjille. Keskeisiä EU:n rahoittamia toimia ovat tutkimuksen ja innovoinnin alalla useat Horisontti Eurooppa -hankkeet.pdf,Horisontti Eurooppa -kumppanuus.pdf  Datan maatalous jatekoälyä maatalouselintarvikkeissa koskevat eurooppalaisettestaus- ja kokeilulaitokset.pdf, eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät sekä yhteisen eurooppalaisen maatalouden data-avaruuden käyttöönotto.  Muilla täydentävillä ohjelmilla ja politiikoilla tuetaan esimerkiksi loppukäyttäjien valmiuksien kehittämistä esimerkiksi viljelijöille yhteisen maatalouspolitiikan puitteissa.

Digitaali- ja datateknologioiden hyödyt ja haasteet maataloudessa

Digitaaliteknologian käytöstä maataloudessa voi olla useita etuja:

• Tuotannon optimointi: Digitalisaatio voi tukea viljelijöitä parempien päätösten tekemisessä, toiminnan optimoinnissa ja tuottavuuden lisäämisessä, mikä johtaa suurempiin voittoihin ja kestävämpään maatalousalaan. Täsmäviljelyteknologiat vähentävät tuotantopanoksia ja tuotantokustannuksia sekä maataloustoiminnan ympäristöjalanjälkeä optimoimalla resurssien käyttöä ja vähentämällä jätettä.

• Eläinten hyvinvoinnin parantaminen: Digitaaliset sovellukset voivat lisätä eläinten hyvinvointia esimerkiksi seuraamalla terveysolosuhteita (ks. kaavio 1).

• Työolojen parantaminen: Automaatio ja optimointi digitaaliteknologian, myös robotiikan, avulla vähentää viljelijöiden fyysistä ja henkistä työtaakkaa, mikä parantaa työoloja.

• Avoimuuden lisääminen: Tietyt digitaaliteknologiat, kuten lohkoketju, parantavat maataloustuotteiden jäljitettävyyttä ja läpinäkyvyyttä arvoketjussa, minkä ansiosta kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja. 

• Kilpailukyvyn parantaminen: Digitalisaatio auttaa Euroopan maatalousalaa säilyttämään maailmanlaajuisen kilpailukykynsä tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja ja luomalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia kaikille arvoketjun toimijoille.

Hyötyistä huolimatta haasteita on edelleen:

• Tietämyksen ja taitojen puute: Monet viljelijät eivät ehkä ole tietoisia digitalisaation mahdollisista hyödyistä, eikä heillä välttämättä ole tarvittavia taitoja ja resursseja uusien teknologioiden käyttöön. 

• Digitaaliset kahtiajaot: Monilla maaseutualueilla ei edelleenkään ole luotettavia ja kohtuuhintaisia internetyhteyksiä, mikä haittaa digitaaliteknologian käyttöönottoa, mikä on yksi keskeinen tekijä, joka aiheuttaa ”digitaalista kuilua” viljelijöiden välillä.

• Kustannustehokkuuden puute: Tiettyjen digitaaliteknologioiden käyttöönoton kustannukset voivat olla suuremmat kuin mahdolliset hyödyt erityisesti pienviljelijöille. 

• Luottamuksen tarve datan jakamisessa: Viljelijöiden huolet tietosuojasta ja omistajuudesta voivat haitata tietojen jakamista maatalousalan eri toimijoiden välillä.

• Yhteentoimivuuden puutteet: Eri järjestelmien yhteentoimivuuden puute, koska monet eri tuotemerkkien digitaaliset sovellukset tai koneet eivät ehkä ole yhteensopivia, mikä vaikeuttaa tietojen jakamista ja integrointia.

Sen varmistamiseksi, että digitalisaatio on osallistavaa ja kaikkien saatavilla, poliittisten päättäjien, alan johtajien ja teknologian tarjoajien on tehtävä yhteistyötä digitalisaation hyötyjen edistämiseksi avoimesti ja tuettava viljelijöitä koulutuksella, resursseilla ja kannustimilla uusien teknologioiden käyttöönottoon. Näin Euroopan maatalousala voi maksimoida digitaaliajan hyödyt, parantaa kestävyyttä ja kannattavuutta ja puuttua samalla kiireellisiin kysymyksiin, kuten elintarviketurvaan ja ilmastonmuutokseen.