European Broadband Competence Offices Network Support Facility
Innovointi ja digitalisaatio verrattuna maaseudun ja kaupunkien mahdollisuuksiin
EU:sta 80 prosenttia on maaseutua ja asuu 30 prosentilla väestöstä, mutta monet maaseutualueet on jätetty vähitellen jälkeen kaupunkikeskusten kehityksen myötä, mikä parantaa julkisten palvelujen saatavuutta ja tarjoaa laajempia mahdollisuuksia. Tämän kuilun kasvaessa maaseutuyhteisöt voivat alkaa kärsiä väestökadosta, kun kaikenikäiset ihmiset siirtyvät parempiin resursseihin, usein kaupunkialueille, muun muassa laadukkaaseen koulutukseen, työllistymismahdollisuuksiin ja terveydenhuoltoon. Kun maaseutuväestö ja taloudet pienenevät, investoinnit julkisiin palveluihin ja infrastruktuuriin kasvavat entisestään ja maaseudun ja kaupunkien välinen kuilu kasvaa entisestään.
Valintaa asua maaseutu- tai kaupunkialueella ei pitäisi tehdä keskeisten palvelujen tai mahdollisuuksien saatavuuden perusteella. Meillä on valmiudet asettaa ne saataville kaikkialla. Monet maaseutualueet ovatkin dynaamisia ja kasvavia. Ongelman ydin on kuitenkin se, että luotettava ja nopea laajakaista on ennakkoedellytys sellaisten nykyaikaisten palvelujen saatavuudelle, joilla voidaan kuroa umpeen maaseutu- ja kaupunkialueiden välinen digitaalinen kuilu ja mahdollisuudet.
Pandemian myötä siirtyminen etäasumiseen aiheutti ajattelutavan muutoksen, jossa suuresta väestöstä tuli syrjäisiä kansalaisia, lähes yön yli. Yhtäkkiä etäpalvelujen markkinat olivat laajat, kysyntä oli kiistaton, ja vastaava investointi- ja innovointiaalto seurasi nopeasti. Tuloksena saadut ratkaisut muuttuivat monien – sulkutoimien hengen – elämässä, mutta uusia ja parempia ratkaisuja on vielä tulossa.
Kun otamme ne yhä enemmän osaksi jokapäiväistä elämäämme ja teemme tämän tiiviin pääsyn normiksi kaikille kansalaisille maantieteellisestä sijainnista riippumatta, edistämme etäpalvelujen valtavirtaistamista ja saavutettavuutta. Näin tuemme sellaisten innovaatioiden laajaa käyttöönottoa, joita tarvitaan maaseudun ja kaupunkien mahdollisuuksien saatavuuden välisen kuilun umpeen kuromiseksi digitaalisesti.
Pandemiasta johtuvan muutoksen hyödyntäminen etäpalveluissa tarjoaa kauaskantoisia mahdollisuuksia maaseutuyhteisöjen välittömään ja pitkän aikavälin kestävyyteen ja kukoistamiseen. Tällä puolestaan on merkittäviä seurauksia koko yhteiskunnalle. Yhteenkuuluvuuden lisääminen ja keskinäisen riippuvuutemme ymmärtäminen yhdessä sosiaalisten ja taloudellisten olojemme yleisen tasaamisen kanssa edistävät merkittävästi selviytymiskykyämme tulevina vuosikymmeninä odotettavissa olevien haasteiden edessä.
Syvempi tarkastelu
Euroopan kuntien ja alueiden neuvosto (CEMR) ja Euroopan laajakaistavirastojen verkosto (European Broadband Competence Offices Network,BCO-verkosto) kokosivatEuroopan alueiden ja kuntien teemaviikon 2021 yhteydessä seminaariin useita erilaisia asiantuntijapuhujia, jotta tätä käsitettä voitaisiin tarkastella perusteellisemmin ja tuoda esiin uusia näkökulmia ja käytännön esimerkkejä: ”Maaseutuyhteydet: vihreä ja digitaalinen innovointi maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden potentiaalin vapauttamiseksi”.
Paikallinen voimaannuttaminen
Kölnin (Saksa) apulaiskaupunginjohtaja Andreas Wolter ja kaupunkien ja alueiden välisestä liikkuvuudesta vastaava CEMR:n tiedottaja kehottivat lisäämään ”yhteisöjen, pienten kaupunkien ja kylien vaikutusmahdollisuuksia, jotta ne voivat toteuttaa toimia, joilla parannetaan niiden elinoloja”, asettamaan etusijalle ”miten voimme muuntaa nämä haasteet mahdollisuuksiksi” ja korostamaan paikallisten ja alueellisten järjestöjen roolia Euroopan laajuisen keskustelun luomisessa.
Maaseudun ja kaupunkien välinen sukupuolten välinen kuilu
Kuten maaseutu-, vuoristo- ja syrjäisiä alueita käsittelevän Euroopan parlamentin laajennetun työryhmän (RUMRA) ja älykkäitä kyliä käsittelevän laajennetun työryhmän yhteispuheenjohtaja Clara Aguilera totesi, erot kaupunki- ja maaseutualueiden kansalaisten mahdollisuuksissa näkyvät yleisen työllisyyden ja koulutustason lisäksi myös sukupuolten epätasa-arvon lisääntymisenä. Euroopan parlamentin jäsen Aguilera kannusti osallistujia tutkimaan asiaa tarkemmin Euroopan komission tuoreessa tiedonannossa EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisiosta, jossa esitetään hyvä analyysi tärkeimmistä haasteista ja tarvittavista toimista.
Katsomalla muutakin kuin maataloutta
Euroopan parlamentin jäsen Aguilera korosti myös, että maaseudun kehittämistä tukevia tukitoimia suunniteltaessa on tärkeää tarkastella alueita kokonaisvaltaisesta ja kattavasta näkökulmasta, jotta voidaan vastata kaikkiin tarpeisiin sen sijaan, että niitä lähestyttäisiin tietyn alan, kuten matkailun tai maatalouden, näkökulmasta, kuten aiemmin on tehty. Hän varoitti tästä riskistä ja erityisesti siitä, miten se voi jarruttaa mahdollisuuksia, joita ympäristösiirtymä ja vihreä sopimus muutoin voisivat tarjota.
Kestävä liikkuvuus
Lisäksi tarvitaan kestävää liikkuvuutta ja parempia fyysisiä yhteyksiä alueiden välillä. Ihmisten ja tavaroiden liikkuvuus on ratkaisevan tärkeä osa sosiaalista ja taloudellista kehitystä ja yhteenkuuluvuutta, ja se edellyttää huomattavia investointeja oikeudenmukaisen kasvun aikaansaamiseksi. Kuten Sorian pormestari Carlos Martinez Minguez totesi, ne on kuitenkin toteutettava tiiviissä yhteistyössä energiasiirtymän ja ekologisen siirtymän kanssa.
Osallisuutta edistävä digitaalinen infrastruktuuri
Salan pormestari Carola Gunnarsson, Ruotsin paikallisviranomaisten ja alueiden liiton varapuheenjohtaja Carola Gunnarsson totesi, että digitaalinen innovointi on olennaisen tärkeää syrjäisten alueiden yhteisöjen kestävyyden kannalta erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja tärkeiden palvelujen saatavuuden kannalta. Gunnarsson korosti esimerkiksi terveydenhuollon innovatiivisista etäratkaisuista, kuten harvaan asuttujen alueiden asukkaille tarkoitetuista lääkkeiden jakeluun tarkoitetuista drooneista, että on tärkeää puuttua digitaalisen infrastruktuurin puutteeseen näillä alueilla, jotta digitalisaation hyödyt voidaan hyödyntää tasapuolisesti ja osallistavasti.
”Mitä enemmän rakennetaan digitalisaatiojärjestelmiä, sitä tärkeämpää on luotettava infrastruktuuri. Kyse on yhteiskunnan luottamuksesta ja hyvinvointijärjestelmän perusturvallisuudesta. Jos meillä on luotettava digitaalinen infrastruktuuri, voimme kehittää koko yhteiskuntaa.”
Yhteisöjen välinen yhteistyö
Digitaalisen kuilun umpeen kurominen on monimutkaisempaa kuin fyysisen infrastruktuurin olemassaolon varmistaminen, kommentoinut Euroopan komission viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosaston ”Älykkäät yhteisöt” -yksikön päällikköä Eddy Hartogia. Tarvittavien teknisten ratkaisujen täytäntöönpanon nopeuttamiseksi Hartog ehdotti, että alueet, kaupungit ja yhteisöt tekisivät yhteistyötä Living-in.EU:n kaltaisten foorumien kautta jakaakseen tietoa ja jopa yhdessä investoidakseen ratkaisuihin.
Elämänlaatu pitkällä aikavälillä
Milanon teknillisen yliopiston professori Simona Ferrante huomautti, että maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden ihmiset, jotka tarvitsevat säännöllisiä terveystarkastuksia ja -tukea, voivat muuttaa elämää häiritsemättömällä etäseurannalla. Professori Ferrante osoitti EU-hankkeensa esimerkeillä, kuten eleiden jäljityskynällä tai puheanalyysisovelluksella, jonka tarkoituksena on varoittaa perheitä, ystäviä tai kliinikoita, jos havaitaan merkkejä mahdollisesta kognitiivisesta tai fyysisestä heikkenemisestä, miten innovatiiviset digitaaliteknologiat voivat edistää ”uutta kotihoitomallia”, joka mahdollistaa suuremman riippumattomuuden, elämänlaadun ja mielenrauhan sekä ennen kaikkea valinnan jäädä omaan kotiinsa ja yhteisöönsä.
Professori Ferrante totesi, että ESSENCEn ratkaisut toimivat luotettavasti vakiokaistanleveysverkoissa, ja korosti, että on tärkeää kehittää esteettömyyttä ja helppokäyttöisyyttä tällaisten välineiden kehittämisessä, jotta voidaan poistaa niiden käytön esteet.
Koulutuksen tasa-arvo ja sukupolvenvaihdos
Kroatian EU-rahoitteisen eSchools- ohjelman apulaisjohtaja Goran Škvarc kannatti voimakkaasti sähköisen oppimisen vaikutusta negatiivisen väestökehityksen kääntämiseen. Hän hahmotteli, miten yhdenvertainen pääsy laadukkaaseen koulutukseen – esimerkiksi koulujen tieto- ja viestintäteknisten laitteiden, opettajien digitaalisten taitojen koulutuksen ja saarioppilaille tarkoitettujen verkkokurssien avulla – voi olla muutosvoimaista sekä yksilöille että yhteisöille:
”Digitalisaatio voi parantaa elämänlaatua Kroatian kylissä ja pienissä kaupungeissa tarjoamalla mahdollisuuksia parempiin ja monimuotoisempiin työpaikkoihin maaseutualueilla, ja e-Schools-ohjelma voi valmistaa opettajia innovatiivisempiin lähestymistapoihin oppilaiden kanssa tehtävässä työssä. Näin oppilailla on paremmat valmiudet jatkokoulutukseen, heidän kilpailukykynsä työmarkkinoilla paranee ja heitä kannustetaan jäämään kotiseudulleen.”
Sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys
George Beers, Wageningenin yliopisto ja EU:n ”The Internet of Food and Farm 2020” -hankkeen koordinaattori, osoitti, että saatavuus ja kohtuuhintaisuus ovat keskeisiä tekijöitä innovatiivisten välineiden ja lähestymistapojen onnistuneelle leviämiselle ja käyttöönotolle, ja vastasi käsitykseen, jonka mukaan älykkäät maatalousinnovaatiot voivat vaikuttaa olevan monien pienviljelijöiden ulottumattomissa, mikä asettaa heidät epäedulliseen kilpailuasemaan. Hänen mukaansa uusia yrityksiä on syntymässä nimenomaan tällaisten innovaatioiden tuomiseksi markkinoille. Laiteinvestointeihin, tietojenkäsittelyohjelmistoihin ja asiantuntemukseen tehtyjen investointien jälkeen ne tarjoavat paketoituna palveluna kaikenkokoisille tiloille, joista peritään yksittäisen viljelijän tarpeisiin suhteutettu maksu.
Olipa kyse resurssien kustannusten säästämisestä ja maatilan ympäristöjalanjäljen parantamisesta, toimintojen etähallinnasta, viljelijän henkilökohtaisen ajan vapauttamisesta tai suorasta pääsystä markkinoille ja välikäsien säästämisestä, käytettävissä on uusia teknologioita ja digitaalisia välineitä, jotka auttavat kaikenkokoisia viljelijöitä kaikissa paikoissa, kunhan yhteydet ovat luotettavia.
Digitalisaatio on portti, mutta yhteydet ovat avainasemassa
Koko päivän keskustelujen ajan palasimme jälleen siihen väistämättömään todellisuuteen, että vaikka digitalisaatiolla on valtavat mahdollisuudet muuttaa elämää ja mahdollisuuksia maaseudulla ja syrjäisillä alueilla, on edelleen yksi suuri este, joka on aivan liian yleinen näillä alueilla: luotettavien ja nopeiden laajakaistayhteyksien puute.
Jan Dröge, BCO-verkoston tukivälineen johtaja, kvantifioi haasteen:
”Olemme jo saavuttamatta EU:n vuoden 2020 yhteenliitettävyystavoitteet, joihin sisältyi 30 Mbit/s laajakaistayhteys kaikille kansalaisille, ja meillä on jo uusia tavoitteita, jotka ovat vielä kunnianhimoisempia: kaikkien kansalaisten liittäminen 1 Gbit/s:iin vuoteen 2030 mennessä.
Kaupunkialueilla saavutimme lähes vuoden 2020 tavoitteet vuonna 2019, sillä 90 prosentilla kansalaisista on pääsy 30 Mbit/s:n nopeuteen. Maaseutualueilla, joilla asuu yli 30 prosenttia väestöstä, vain 60 prosentilla oli kattavuus, ja nämä luvut ovat vain keskiarvoja: maiden välillä on suuria eroja.”
Tästä syystä digitalisaatiota ja sen maaseudun kehittämiselle, kukoistaville yhteisöille ja paremmalle elämänlaadulle tarjoamia lukuisia mahdollisuuksia on hyödynnettävä kysynnän vauhdittajana, jotta voidaan varmistaa, että laajakaistainvestoinnit tavoittavat kaikki maaseudun ja syrjäiset kansalaiset.
Jäsenvaltiot ja alueet voivat saada runsaasti EU:n varoja ja asiantuntijatukea laajakaistaverkkojen käyttöönoton nopeuttamiseksi. Jäsenvaltioiden laajakaistaa käsittelevillä virastoilla on erityinen toimeksianto valjastaa nämä tuet ja kanavoida ne sitä tarvitseville alueille sekä tarjota laajakaistahankkeiden toteuttajille muun muassa suunnittelua, rahoitusta ja teknologiaa koskevia ohjeita.
Tämän vuoksi Dröge kannusti kaikkia ottamaan yhteyttä yritysten koordinointitoimistoihinsa ja selvittämään, miten ne voivat auttaa nopeiden yhteyksien luomisessa, kuroa umpeen digitaalisen ja mahdollisuuksien välisen kuilun ja hyödyntää maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden koko potentiaalin.