Euroopan sirusäädöksen III pilarissa perustetaan jäsenvaltioiden ja komission välinen koordinointimekanismi seurannan ja kriisinhallinnan yhteistyön tehostamiseksi.
Yleiskatsaus pilarin III koordinointimekanismiin
Valvonta
- Strateginen kartoitus
- Ennakkovaroitusindikaattorit
- Keskeiset markkinatoimijat
- Riskinvähentäminen
Kriisitoimet
- Kriisivaiheen aktivointi
- Hätäapuvälineistö
- Tietojen kerääminen
- Ensisijaisuusluokitellut tilaukset
- Yhteinen hankinta
Hallinnointi
- Euroopan puolijohdelautakunta
Seurantatoimet
Euroopan puolijohdelautakuntaa kuullen komissio seuraa säännöllisesti puolijohteiden arvoketjua mahdollisten häiriöiden havaitsemiseksi.
Seurannan tarkoituksena on
- EU:n puolijohdealan strateginen kartoitus, mukaan lukien esimerkiksi keskeiset tuotteet ja kriittiset infrastruktuurit, tärkeimmät käyttäjäalat ja puolijohteiden toimitusketjun keskeiset segmentit sekä riippuvuus kolmansista maista ja osaamistarpeista;
- Strategisesta kartoituksesta johtuvien varhaisvaroitusindikaattorien seuranta;
- Jäsenvaltioiden raportointi keskeisten markkinatoimijoiden toiminnan tilasta alueellaan;
- Parhaat käytännöt riskien ennaltaehkäisemiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi puolijohdealalla.
Ensimmäiset seurantaharjoitukset aloitettiin jo osana Euroopan puolijohteita käsittelevän asiantuntijaryhmän toimintaa. Ryhmän työtä jatkaa Euroopan puolijohdelautakunta.
Seurannassa hyödynnetään olemassa olevia mukautettuja tietoaineistoja ja välineitä, mukaan lukien SCAN (toimitusketjua koskeva varoitusilmoitus), joka perustuu indikaattoreihin, joilla voidaan arvioida EU:n riippuvuutta puolijohteiden toimitusketjuun liittyvien tavaroiden tuonnista ja lyhyen aikavälin vaihteluja tuonnissa. Alustavaa näyttöä 74:n kaupan kohteena olevan tuotteen sarjasta esitetään tutkimuksessa ”Appingthe SCAN method to the Semiconductor Supply Chain”.
Lisäksi perustettiin puolijohdevaroitusjärjestelmä, jonka avulla sidosryhmät voivat raportoida puolijohteiden toimitusketjun häiriöistä.
Kriisivaihe ja hätäapuvälineistö
Kriisivaihe olisi käynnistettävä, jotta voidaan osoittaa, että puolijohteiden arvoketjussa on vakavia häiriöitä, joilla estetään kriittisten alojen käyttämien olennaisten tuotteiden toimitus, korjaus ja huolto. Kriisivaiheessa komissio tehostaa koordinointia Euroopan puolijohdelautakunnan kanssa ja voi päättää ottaa käyttöön yhden tai useamman seuraavista hätäapuvälineistä:
Tietojen kerääminen
Pakolliset pyynnöt toimittaa komissiolle tietoja, jotka ovat tarpeen puutteen luonteen arvioimiseksi tai lieventävien toimenpiteiden yksilöimiseksi.
Yhteinen hankinta
Komissio toimii jäsenvaltioiden puolesta yhteishankintaelimenä, joka hankkii tuotteita kriittisille aloille.
Etuoikeutetut tilaukset (PROs)
Tiettyjen valmistajien velvollisuus hyväksyä kriittisille aloille toimitettavia tilauksia ja asettaa ne etusijalle tiukkojen ehtojen ja suojatoimien mukaisesti.
Kriittiset alat otetaan huomioon: energia; kuljetus; pankkitoiminta; rahoitusmarkkinoiden infrastruktuuri; terveys; juomavesi; jätevesi; digitaalinen infrastruktuuri; julkishallinto; avaruus; elintarvikkeiden tuotanto, jalostus ja jakelu; puolustus; turvallisuus.
Euroopan puolijohdelautakunta
Euroopan sirusäädöksen hallinnointimekanismista vastaa Euroopan puolijohdelautakunta (ESB), johon kuuluu jäsenvaltioiden edustajia ja jonka puheenjohtajana toimii komissio. Ne on lueteltu komission asiantuntijaryhmien ja muiden vastaavien tahojen rekisterissä.
Lautakunta perustuu komission suosituksella 2022/210 perustetun puolijohdeasiantuntijoiden eurooppalaisen asiantuntijaryhmän käynnistämään työhön.
ESB antaa komissiolle neuvoja, apua ja suosituksia kaikissa kolmessa toimintapilarissa:
- Se antaa aloitetta koskevia neuvoja siruyhteisyrityksen julkisten tahojen neuvostolle (I pilari);
- Komiteaa kuullaan komission päätöksistä myöntää IPF:n ja OEF:n asema (toinenpilari).
- Se vastaa tällä sivulla mainituista seuranta- ja kriisinhallintatoimista (pilari III).