EU:n sirusäädöksen kolmannessa pilarissa perustetaan jäsenvaltioiden ja komission välinen koordinointimekanismi, jolla vahvistetaan seurantaa ja kriisinhallintaa koskevaa yhteistyötä.
Yleiskatsaus pilarin III koordinointimekanismiin
Seuranta
- Strateginen kartoitus
- Varhaisvaroitusindikaattorit
- Keskeiset markkinatoimijat
- Riskien vähentäminen
Kriisitoimet
- Kriisivaiheen aktivointi
- Hätätilanteen työkalupakki
- Tiedonkeruu
- Ensisijaisiksi luokitellut tilaukset
- Yhteiset hankinnat
Hallintotapa
- Euroopan puolijohdeneuvosto
Seurantatoimet
Komissio seuraa Euroopan puolijohdeneuvostoa kuullen säännöllisesti puolijohteiden arvoketjua mahdollisten häiriöiden havaitsemiseksi.
Seurannassa otetaan huomioon seuraavat seikat:
- EU:n puolijohdealan strateginen kartoitus, mukaan lukien esimerkiksi keskeiset tuotteet ja kriittiset infrastruktuurit, tärkeimmät käyttäjäteollisuudet ja puolijohteiden toimitusketjun keskeiset segmentit sekä riippuvuus kolmansista maista ja osaamistarpeet;
- strategiseen kartoitukseen perustuvien varhaisvaroitusindikaattorien seuranta;
- jäsenvaltioiden raportointi keskeisten markkinatoimijoiden toiminnan tilasta alueellaan;
- Ennaltaehkäisevää riskien vähentämistä ja avoimuuden lisäämistä puolijohdealalla koskevat parhaat käytännöt.
Ensimmäiset seurantaharjoitukset on jo aloitettu osana Euroopan puolijohdeasiantuntijaryhmän toimintaa. Euroopan puolijohdeneuvosto jatkaa ryhmän työtä.
Seurannassa hyödynnetään olemassa olevia mukautettuja tietoaineistoja ja välineitä, kuten toimitusketjun hälytysilmoitusta (SCAN), joka perustuu indikaattoreihin, joilla voidaan arvioida EU:n riippuvuutta ja tuonnin lyhyen aikavälin vaihteluja tiettyjen puolijohteiden toimitusketjuun liittyvien tavaroiden osalta. Alustava näyttö 74:stä kaupan kohteena olevasta tuotteesta esitetään tutkimuksessa "Applying the SCAN methodology to the Semiconductor Supply Chain".
Lisäksi perustettiin puolijohteita koskeva hälytysjärjestelmä, jonka avulla sidosryhmät voivat raportoida puolijohteiden toimitusketjun häiriöistä.
Kriisivaihe ja hätäapuvälineistö
Kriisivaihe olisi käynnistettävä, jos puolijohteiden arvoketjussa on näyttöä vakavista häiriöistä, jotka estävät kriittisten alojen käyttämien keskeisten tuotteiden toimituksen, korjauksen ja huollon. Kriisivaiheen aikana komissio tehostaa koordinointia Euroopan puolijohdeneuvoston kanssa ja voi päättää ottaa käyttöön yhden tai useamman seuraavista hätäapuvälineistä:
Tiedonkeruu
Pakolliset pyynnöt toimittaa komissiolle tietoja, jotka ovat tarpeen pulan luonteen arvioimiseksi tai lieventävien toimenpiteiden määrittämiseksi.
Yhteiset hankinnat
Komissio toimii jäsenvaltioiden puolesta yhteishankintayksikkönä, joka hankkii tuotteita kriittisille aloille.
Ensisijaisiksi luokitellut tilaukset
Tiettyjen valmistajien velvollisuus hyväksyä ja priorisoida kriittisille aloille toimitettavia tilauksia tiukkojen ehtojen ja suojatoimien mukaisesti.
Kriittiset alat otetaan huomioon: energia; kuljetus; pankkitoiminta; rahoitusmarkkinoiden infrastruktuuri; terveys; juomavesi; jätevesi; digitaalinen infrastruktuuri; julkishallinto; avaruus; elintarvikkeiden tuotanto, jalostus ja jakelu; puolustus; turvallisuus.
Euroopan puolijohdeneuvosto
EU:n sirusäädöksen hallinnointimekanismista vastaa Euroopan puolijohdeneuvosto, johon kuuluu jäsenvaltioiden edustajia ja jonka puheenjohtajana toimii komissio. Ne on lueteltu komission asiantuntijaryhmien ja muiden vastaavien elinten rekisterissä.
Lautakunta jatkaa komission suosituksella 2022/210 perustetun Euroopan puolijohdeasiantuntijaryhmän käynnistämää työtä.
ESB antaa komissiolle neuvoja, apua ja suosituksia kaikissa kolmessa toimintapilarissa:
- Se antaa aloitetta koskevia neuvoja siruyhteisyrityksen julkisten tahojen neuvostolle (pilariI).
- Sitä kuullaan, kun komissio tekee päätöksiä IPF:n ja OEF:n aseman myöntämisestä (pilariII).
- Se vastaa tällä sivulla mainituista seuranta- ja kriisinhallintatoimista (pilari III).
Sirusäädöksen pääsisältö
EU:n sirusäädös parantaa Euroopan teknologista suvereniteettia, kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä...