Avoimuusohjelma on johtanut avoimeen dataan liittyvään maailmanlaajuiseen liikeeseen, mutta vuosina 2014–2020 vain noin kolme prosenttia maailman datasta on avattu. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että se on tehokkuusvetoista ja teknologiavetoista, joten vain suuret kaupungit – yli miljoona asukasta – ovat yleensä hyötyneet siitä. Nykyinen kehitys osoittaa, että pelkästään palvelujen ja datan asettamisesta saataville verkossa hallitukset ja paikallishallinnot ovat nyt siirtymässä kohti yhteistyömallia datan jakamisessa. Tämä uusi toimintamalli voisi luoda arvoa niille 85 prosentille Euroopan kaupungeista, jotka eivät ole hyötyneet avoimen datan lupauksista.
Suotuisan oikeudellisen ympäristön luomiseksi EU:n datastrategian tavoitteena on tehdä EU:sta johtoasema datavetoisessa yhteiskunnassa luomalla datan sisämarkkinat. Siinä ehdotetaan sellaisen EU:n datakehyksen luomista, jolla tuettaisiin datan jakamista innovoijille. Datahallintosäädöksessä esitetään yhteinen hallintotaso eurooppalaisille data-avaruksille, kun taas datasäädös (suunniteltu vuoden 2021 kolmannelle neljännekselle) koskee yritysten välistä datan jakamista viranomaisille (B2G). Lisäksi avointa dataa koskevan direktiivin täytäntöönpanoasetuksessa määritellään joukko korkean lisäarvon data-aineistoja, jotka on asetettava saataville maksutta ja sovellusohjelmien rajapintojen kautta.
Jotta kaupungeilla ja yhteisöillä olisi mahdollisuus saada käyttöönsä kaupunkihallinnon ja päätöksenteon kannalta merkityksellisempiä tietoja ja luoda yksityisyyden suojaa suojaavia datamarkkinoita, tarvitaan kuitenkin myös erityisiä datan yhteiskäyttömekanismeja. Tätä varten olisi luotava data-avaruus ilmastoneutraaleja ja älykkäitä yhteisöjä varten. yhteentoimiva, luotettava ja turvallinen ympäristö, jossa tällä hetkellä hajanaista ja hajanaista dataa voidaan jakaa niiden kesken, joista tulee osa tätä data-avaruutta, vapaaehtoisten sopimusten perusteella ja tietyin edellytyksin (esim. pääsyoikeudet, uudelleenkäytettävyysoikeudet, lisenssit, hintatunnisteet jne.). On useita mahdollisia tapoja, joilla kaupungit hyödyntävät jo nyt yksityisen sektorin hallussa olevaa dataa, esimerkiksi tietojen luovuttamisen, julkisen datan hankinnan, datan yhteiskäytön tai jopa tarjouskilpailulausekkeiden avulla. Tulevan data-avaruuden pitäisi kuitenkin auttaa laajentamaan näitä ratkaisuja monisidosryhmäisen hallintojärjestelmän ja asianmukaisen teknisen rakenteen avulla. Sillä tuetaan myös kaupunkien välisten haasteiden ratkaisemista, kuten tulvien havaitsemista tai ilmastotapahtumien lieventämistä.
Data-avaruuden jäsenet sopivat yhdessä keskeisistä datan aihealueista (jotka ovat merkityksellisiä vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden kannalta), joita voidaan käyttää, jakaa, käyttää ja käyttää uudelleen EU:n kaupungeissa ja yhteisöissä samanlaisten ehtojen mukaisesti. Data-avaruuden olisi perustuttava kysyntään; sekä kaupunkien konkreettisiin tarpeisiin vastaaminen että kansalaislähtöisen palvelusuunnittelun varmistaminen. Kaupunkien näkökulmasta on keskeisen tärkeää saada yksityisen sektorin dataa yleisen edun mukaisesti, joten ne voivat ehkä hyötyä tällaisen datan saatavuutta ja uudelleenkäyttöä koskevista etuoikeutetuista ehdoista.
Keskeisten tietokokonaisuuksien tai tietoteemojen osalta sijaintitiedot (GIS, INSPIRE), yleishyödyllisistä palveluista saadut tiedot (esim. jäte, vesi, energiankulutus) sekä ympäristötiedot (esim. ilmanlaatu, sää jne.) mainittiin erittäin tärkeinä. Liiketaloudellisesta tilanteesta ja kaupunkien tarpeista riippuen myös väestö-/laskentatiedot sekä matkapuhelinoperaattoreilta ja 5G-verkoilta saadut tiedot ovat tärkeitä, koska ne voivat antaa lähes reaaliaikaisen kuvan liikenteestä, päivittäisestä väestöjakaumasta ja työmatkaliikennevirroista. Älykkäiden kaupunkien yhteydessä näiden tietojen yhdistäminen mahdollistaisi integroidut (monitoimialojen väliset) kaupunkipalvelut, jotka edellyttävät yhteentoimivuutta, modulaarisuutta, yhteisiä tietomalleja, sovellusrajapintoja ja luottamusta.
Yhteentoimivuuden varmistamiseksi Living-in.eu-julistuksessa ja -yhteisössä hyväksytyt vähimmäisyhteentoimivuusmekanismit tarjoavat yhteisiä tietomalleja ( jotka perustuvat olemassa oleviin malleihin, kuten SAREF, DATEX II, GSMA, schema.org) ja iii) markkinapaikkaan (jokaperustuu TM Forumiin, Business API:hen ja Fiware Business EcoSystem -järjestelmään), jotka mahdollistavat pääsyn kyseisiin tietomalleihin. Ne myös helpottavat taustatiedon hallintaa, henkilötietojen hallintaa ja reilun tekoälyn mekaanisten järjestelmien hankintaa; kaksi jälkimmäistä ovat parhaillaan käynnissä. Verkkojen Eurooppa -välineen digitaalisen palvelun infrastruktuurin rakenneosat, kuten Context Broker, massadatan testausinfrastruktuuri, sähköinen tunnistaminen, sähköinen jakelu ja sähköinen allekirjoitus, ovat joukko standardeja ja teknisiä eritelmiä, ja niissä käsitellään yhteisiä yleisiä digitaalisia valmiuksia, jotka kattavat minkä tahansa digitaalisen palvelualustan perustarpeet. Sen vuoksi kaupunkien ei pitäisi aloittaa tyhjästä, vaan ne voivat alkaa käyttämällä olemassa olevia välineitä ja kehittää niitä ja siten olla yhteentoimivia alusta alkaen. Älykkäitä kaupunkeja ja yhteisöjä koskeviin eurooppalaisiin yhteentoimivuuspuitteisiin (EIF4SCC) liittyvä työ on myös ratkaisevan tärkeää älykkäille yhteisöille tarkoitetun data-avaruuden luomiseksi. Hankkeen tavoitteena on helpottaa älykkäiden kaupunkien ja teknologioiden laajempaa käyttöönottoa ja uusien palvelujen kehittämistä varmistamalla yhteentoimivuus eri alojen, kaupunkien, alueiden ja rajojen välillä. Tällä hankkeella luodaan yhteinen lähestymistapa älykkäiden kaupunkien ja yhteisöjen yhteentoimivuuden määrittelyyn ja varmistetaan sen näkökohtien yhdenmukainen ajattelutapa.
Myös data-avaruudenhallinnointi ja koko paikallinen dataekosysteemi ovat keskeisessä asemassa. Hiljattain tehdyssä tutkimuksessa korostettiin paikallisviranomaisten roolia ekosysteemin orkestroinnissa ja pahoinpitelyn toimijoiden osallistumisen merkitystä. Se on ratkaisevan tärkeää asiaankuuluvien sidosryhmien määrittelemiseksi ja integroimiseksi ja sen jälkeen arvon jakamiseksi ekosysteemin sisällä toimijoiden kesken, dataan liittyvistä kysymyksistä ja lähestymistavasta taloudelliseen kestävyyteen:
Kaikkien kaupunkien kannalta merkityksellisten tietojen hallinta voisi olla ongelma erityisesti, koska ennusteiden mukaan tietojen räjähdysmäinen lisääntyminen moninkertaistuu viiden seuraavan vuoden aikana verkkoon liitettyjen laitteiden vuoksi, mikä aiheuttaa painetta siihen, missä ja miten dataa voidaan tallentaa ja käsitellä Euroopassa. Suuntaus osoittaa myös, että pääasiassa keskitetystä pilvipalveluinfrastruktuurista siirrytään verkon reunaan eli lähellä loppukäyttäjiä, kaupungit mukaan lukien. Tämä muutos yhdistettynä loppukäyttäjien kasvaviin odotuksiin turvallisesta infrastruktuurista, jossa energiankulutus on alhainen ja jossa käsittely on reaaliaikaista, saattaa olla kiinnostunut käyttämään pilvipalveluinfrastruktuuria. Tämä voisi johtaa 50 prosentin tehokkuushyötyyn niiden tietotekniikkabudjetissa, mahdollistaa reaaliaikaiset tietojenkäsittelypalvelut ja varmistaa turvallisen tavan säilyttää tiedot paikallisella tasolla tai federoidulla tavalla muiden kaupunkien kanssa.
Älykkäiden yhteisöjen data-avaruuden kehittämisen ohella valmisteilla on useita muita alakohtaisia data-avaruuksia, joilla kullakin on omat erityispiirteensä. Liikkuvuuden data-avaruuden tavoitteena on lisätä olennaisen datan saatavuutta, jotta voidaan tukea matkustaja- ja tavaraliikennettä, helpottaa monialaista datan jakamista ja uudelleenkäyttöä multimodaalisuutta varten, helpottaa datan uudelleenkäyttöä ja parantaa datan löydettävyyttä. Terveysdata-avaruus sisältää (erittäin) arkaluonteisia tietoja, luotettavia terveystietoaineistoja, erittäin arkaluonteisia genomitietoja ja syöpäkuvia. Yhteentoimivuuden varmistamiseksi kehitetään yhteisiä teknisiä eritelmiä, luottamuskehyksiä ja kyberturvallisuuskehystä sekä eurooppalaista terveysdata-avaruutta koskevaa lainsäädäntöehdotusta vuoden 2021 aikana.
Data-avaruus ilmastoneutraaleja ja älykkäitä yhteisöjä varten on myös tärkeä kaupunkialueiden digitaalisten kaksosten kannalta. Konseptia kokeillaan useissa EU:n hankkeissa (DUET, LEAD, DigiTranScope, URBANAGE jne.), kun taas Eindhoven, Newcastle, Rennes, Luxemburg ja Yhdistynyt kuningaskunta perustavat myös kaksosia, joissa keskitytään niiden erityistarpeisiin. Urban Digital Twins -portaalissa on erittäin tärkeitä kysymyksiä, jotka liittyvät datan jakamiseen, datan omistajuuteen, datan rooleihin ja vastuisiin, tietojen saatavuuteen ja laatuun sekä yksityisyyteen liittyviin näkökohtiin. Toisaalta INSPIRE-direktiivin täytäntöönpanoon liittyvät tekniset säännökset, organisatoriset lähestymistavat, saadut kokemukset ja yhteisö (paikkatieto ympäristöpolitiikan seurantaa varten) voisivat olla hyödyllisiä.
Yhteisö yksilöi osana Living- in.eu-liikettä useita ikonisia hankkeita. digitaaliset ratkaisut useisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, joihin liittyy useita teknologioita. Aluksi keskitytään kaupunkien digitaalisiin kaksosiin (esim. kaupunkisuunnitteluun tai ennakoivaan ylläpitoon), kansalaiskorttiin ja kaupunkilentoliikenteeseen, kun taas tulevaisuudessa voidaan seurata muita. Kaupunkeja ja yhteisöjä kehotetaankin liittymään liikeeseen ja aloittamaan yhteistyö yhteisen vision ja sen mahdollistavien edellytysten aikaansaamiseksi.
Lisätietoja on liitteenä olevassa kertomuksessa kokonaisuudessaan.