iStock Photo Getty Images +
Riippumaton analyysi perustuu kesäkuun ja joulukuun 2023 välisenä aikana kerättyyn näyttöön.
Sen jälkeen kun suositus annettiin vuonna 2021, useimmat jäsenvaltiot (19 jäsenvaltiota 27:stä) ovat joko hyväksyneet erityisen toimintasuunnitelman (Tanska, Liettua, Ruotsi) tai perustaneet erityisen rakenteen tai komitean (Kreikka, Latvia, Italia). Suurin osa on myös joko ottanut tai suunnittelee ottavansa käyttöön kattavan hallinnon, joka tukee toimittajien turvallisuutta. Osana näitä toimia jäsenvaltiot muun muassa perustavat työryhmiä tai allekirjoittavat yhteisymmärryspöytäkirjoja ja pöytäkirjoja, jotka koskevat esimerkiksi toimittajien ja poliisivoimien välistä yhteistyötä.
Tutkimuksessa todettiin myös, että useissa EU-maissa on käytössä toimenpiteitä, joilla puututaan verkkoturvallisuuteen (9 maata) ja lisätään naistoimittajien sekä vähemmistöryhmiin kuuluvien ja tasa-arvokysymyksistä raportoivien toimittajien vaikutusmahdollisuuksia (14 maata), mutta kohdennettuja lisätoimia voidaan toteuttaa.
Tutkimuksen mukaan suurin osa jäsenvaltioista on jäljessä suosituksen seurantajärjestelmän luomisessa, vaikka lähes puolessa jäsenvaltioista on käytössä joitakin välineitä toimittajien turvallisuuden seuraamiseksi. Tämän ja EU-maiden suorittaman raportoinnin helpottamiseksi tutkimuksessa ehdotetaan seurantakehystä, jonka ne voivat panna täytäntöön.
Tutkimus toimii tietolähteenä tulevaa oikeusvaltiokertomusta varten. Sitä käytetään myös jäsenvaltioiden kanssa käytäviin keskusteluihin suositusten täytäntöönpanosta.
Lue lisää tutkimuksen tuloksista ja tiivistelmästä.
Voit myös tutustua tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta koskevaan EU:n politiikkaan, rahoitukseen ja lainsäädäntöön.
Saatat olla kiinnostunut tutustumaan EU:n uutisaloitteeseen ja siihen, miten EU pyrkii suojelemaan tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta.