Euroopan kyberturvallisuuden osaamisverkosto ja -keskus

Aloitteen tavoitteet

Hallinnoimalla kyberturvallisuusrahastoja seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 aloitteella autetaan luomaan yhteenliitetty EU:n laajuinen kyberturvallisuuden teollinen ja tutkimusekosysteemi. Sen olisi kannustettava parempaan yhteistyöhön asiaankuuluvien sidosryhmien välillä, myös kyberturvallisuuden siviili- ja puolustusalojen välillä.

Tämä yhteistyö auttaa sidosryhmiä hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla olemassa olevia kyberturvallisuusresursseja ja -asiantuntemusta kaikkialla Euroopassa. Aloite perustuu asiantuntemukseen, jota on jo yli 660 kyberturvallisuuden asiantuntijakeskuksessa kaikista jäsenvaltioista, jotka vastasivat Euroopan komission vuonna 2018 tekemään kyselyyn.

Aloitteen olisi autettava EU:ta ja jäsenvaltioita omaksumaan ennakoiva ja pidemmän aikavälin strateginen näkökulma kyberturvallisuuden teollisuuspolitiikkaan, joka ulottuu tutkimusta ja kehittämistä pidemmälle. Tämän lähestymistavan pitäisi auttaa löytämään läpimurtoratkaisuja yksityisen ja julkisen sektorin kohtaamiin kyberturvallisuushaasteisiin ja tukea näiden ratkaisujen tehokasta käyttöönottoa.

Sen avulla asianomaiset tutkimus- ja teollisuusyhteisöt ja viranomaiset voivat hyödyntää keskeisiä valmiuksia, kuten testaus- ja kokeilulaitoksia. Nämä välineet ovat usein yksittäisten jäsenvaltioiden ulottumattomissa riittämättömien taloudellisten ja henkilöresurssien vuoksi.

Aloite auttaa kuromaan umpeen osaamisvajetta ja välttämään aivovuotoa varmistamalla parhaiden osaajien pääsyn laajamittaisiin eurooppalaisiin kyberturvallisuuden tutkimus- ja innovointihankkeisiin ja tarjoamalla siten mielenkiintoisia ammatillisia haasteita.

Kansallisten koordinointikeskusten verkosto

Kukin jäsenvaltio nimeää yhden kansallisen koordinointikeskuksen. Ne toimivat osaamisyhteisön ja osaamiskeskuksen yhteyspisteinä kansallisella tasolla. Ne ovat oman maansa kyberturvallisuusyhteisön ”portinvartijoita”. Ne tukevat tämän asetuksen mukaisten toimien toteuttamista ja voivat siirtää taloudellista tukea kansallisille ja paikallisille ekosysteemeille.

Kyberturvallisuuden osaamisyhteisö

Yhteisöön kuuluu laaja, avoin ja monipuolinen joukko toimijoita, jotka osallistuvat kyberturvallisuusteknologiaan, mukaan lukien erityisesti tutkimusyksiköt, tarjonta-/kysyntäpuolen teollisuudenalat ja julkinen sektori. Se antaa panoksensa osaamiskeskuksen toimintaan ja työsuunnitelmaan ja hyötyy myös osaamiskeskuksen ja verkoston yhteisöllistämistoimista.

Euroopan kyberturvallisuuden osaamiskeskus (ECCC)

Euroopan kyberturvallisuuden osaamiskeskuksen (ECCC) tavoitteena on lisätä Euroopan kyberturvallisuusvalmiuksia ja kilpailukykyä. Se tekee yhteistyötä kansallisten koordinointikeskusten verkoston kanssa vahvan kyberturvallisuusyhteisön rakentamiseksi. Bukarestissa sijaitseva virasto toteuttaa Digitaalinen Eurooppa - ja Horisontti Eurooppa -ohjelmien asiaankuuluvat osat myöntämällä avustuksia ja toteuttamalla hankintoja.

Tehtävät ja tavoitteet

ECCC pyrkii saavuttamaan yleisen tehtävänsä seuraavasti:

• Perustetaan kansallisten koordinointikeskusten verkosto ja kyberturvallisuuden osaamisyhteisö ja autetaan niiden koordinoinnissa.
• strategisten investointipäätösten tekeminen ja EU:n, sen jäsenvaltioiden ja teollisuuden resurssien yhdistäminen
• Pannaan täytäntöön kyberturvallisuuteen liittyvä rahoitustuki Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta.

Tämä edistää seuraavia tavoitteita:

• edistää uusimman kyberturvallisuusteknologian laajaa käyttöönottoa erityisesti toteuttamalla tai tukemalla tuotteiden ja ratkaisujen hankintaa;
• rahoitustuen ja teknisen avun antaminen kyberturvallisuusalan startup-yrityksille ja niiden liittäminen mahdollisiin markkinoihin ja investointien houkutteleminen;
• tukea kattavaan teollisuus- ja tutkimusohjelmaan perustuvaa tutkimusta ja innovointia, mukaan lukien seuraavan sukupolven kyberturvallisuusvalmiuksia koskevat laajamittaiset tutkimus- ja demonstrointihankkeet;
• edistää korkeita kyberturvallisuusstandardeja teknologian ja kyberturvallisuusjärjestelmien lisäksi myös osaamisen kehittämisessä;
• Helpotetaan siviili- ja puolustusalan yhteistyötä kaksikäyttöteknologioiden ja -sovellusten osalta ja lisätään siviili- ja puolustusalan synergioita Euroopan puolustusrahaston yhteydessä.

Hallintorakenne

ECCC:tä ollaan parhaillaan perustamassa. Sen hallinto- ja ohjausrakenteeseen kuuluvat seuraavat:

• hallintoneuvosto, joka antaa strategista ohjausta ja valvoo sen toimintaa;
• pääjohtaja, joka toimii laillisena edustajana ja vastaa päivittäisestä johtamisesta;
• Strateginen neuvoa-antava ryhmä, joka varmistaa kattavan ja jatkuvan vuoropuhelun ECCC:n ja kyberturvallisuusyhteisön välillä.

Hallintoneuvostoon kuuluvat:

• yksi edustaja kustakin jäsenvaltiosta ja kaksi komission edustajaa neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia;
• tarkkailijat, mukaan lukien pysyvä ENISA, ja muut tapauskohtaisesti;
• puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, jotka valitaan kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia;
• Pääjohtaja, joka osallistuu, mutta jolla ei ole äänioikeutta.

Periaatteessa päätökset tehdään yksimielisesti. Jos tämä ei ole mahdollista, tarvitaan vähintään 75 prosentin enemmistö kaikista äänistä. Yhteisten toimien osalta äänestys on oikeassa suhteessa asianomaisten rahoitusosuuksiin. EU:lla on 26 prosenttia äänioikeuksista kaikissa EU:n talousarvioon vaikuttavissa päätöksissä.

Hallintoneuvostoa avustaa neuvoa-antava teollisuus- ja tiedekomitea, joka varmistaa säännöllisen vuoropuhelun yksityisen sektorin, kuluttajajärjestöjen ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa.

Rahoitusvarat

Euroopan komissio ehdottaa, että osaamiskeskus rahoitetaan yhdessä Euroopan unionin ja osallistuvien jäsenvaltioiden rahoitusosuuksilla.

Euroopan komissio on asettanut kyberturvallisuuden EU:n seuraavan pitkän aikavälin budjetin 2021–2027 asialistan kärkeen. Euroopan komissio ehdotti vuonna 2018 uudessa Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa 2 miljardin euron investointeja EU:n digitaalitalouden, -yhteiskunnan ja -demokratian turvaamiseen äänestysasiantuntemuksen avulla, vahvistamalla EU:n kyberturvallisuusalaa ja rahoittamalla uusimpia kyberturvallisuuslaitteita ja -infrastruktuuria. Kyberturvallisuuden tutkimusta ja innovointia tuetaan lisäksi Horisontti Eurooppa -ohjelmasta.

ECCC ja verkosto pyrkivät myös tarvittaessa saamaan aikaan synergioita muiden asiaankuuluvien EU:n ohjelmien kanssa.

Osallistuvien jäsenvaltioiden olisi vastattava EU:n rahoitusosuutta samansuuruisilla investoinneilla painopisteidensä mukaisesti sekä keskuksen ja verkoston toimintakustannusten yhteisrahoituksella.

Konkreettiset rahoitusprioriteetit vahvistetaan osana osaamiskeskuksen vuotuista työsuunnitelmaa, jonka hallintoneuvosto hyväksyy kuultuaan neuvoa-antavaa teollisuus- ja tiederyhmää.

Suunnitelmien mukaan suurin osa rahoituksesta jaetaan avointen ehdotuspyyntöjen ja tarjouspyyntöjen kautta. Sidosryhmät tuntevat tämän järjestelmän aiemmista tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmista. Näissä tapauksissa osaamiskeskus hallinnoi ja lopulta jakaa taloudellista tukea vastaanottajille, jotka ovat tyypillisesti akateemisia ja tutkimusyhteisöjä, teollisuusyrityksiä tai viranomaisia.

ECCC pyrkii myös edistämään strategisten kyberturvallisuusinfrastruktuurien ja -välineiden yhteishankintoja yhdessä yhden tai useamman muun toimijan – tyypillisesti viranomaisten – kanssa.

Osa rahoituksesta annetaan suoraan kansallisten koordinointikeskusten käyttöön, jotta ne voivat hoitaa tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä.

Kansalliset koordinointikeskukset voivat myös tukea taloudellisesti kansallisia ekosysteemejään käyttämällä ns. porrastettuja avustuksia.