EFTA ja ETA
Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluu Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäseniä Norja, Islanti ja Liechtenstein. Efta-maat, jotka liittyvät ETA-alueeseen, voivat osallistua EU:n sisämarkkinoihin olematta EU:n jäseniä. Ne hyväksyvät lähes kaikki asiaankuuluvat EU:n säädökset, myös jotkin niistä, jotka liittyvät digitaaliseen maailmaan.
Sveitsi
Sveitsin ja EU:n kahdenvälisessä asialistassa keskitytään tällä hetkellä neuvotteluihin institutionaalisesta puitesopimuksesta, jotta voidaan varmistaa sisämarkkinalainsäädännön yhdenmukainen soveltaminen sekä että Sveitsissä.
Ehdokasmaat
EU:n laajentumisprosessiin osallistuu tällä hetkellä seitsemän maata.
EU:n teleoperaattoreilla on laajaa liiketoimintaa useimmissa laajentumismaissa. Useimmissa laajentumismaissa on hyväksytty uusia kansallisia politiikkoja, joissa määritellään laajakaistan käyttöönottotavoitteet.
Sähköisen viestinnän markkinat ovat täysin vapautetut kaikissa ehdokasmaissa. Kaikki maat ovat mukauttaneet kansallista lainsäädäntöään sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin mukaiseksi ja perustaneet kansallisia sääntelyviranomaisia digitaalista viestintää varten. Kansallisen lainsäädännön mukauttaminen EU:n lainsäädäntöön vaihtelee kuitenkin taajuuspolitiikassa ja siirtymisessä analogisesta digitaaliseen televisioon.
Audiovisuaalipolitiikan osalta ainoastaan Montenegro ja Albania ovat tähän mennessä täysin mukauttaneet audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin. Laajentumismaissa on edelleen huoli sananvapaudesta ja tiedotusvälineiden vapaudesta, ja niiden asema on heikentynyt joissakin maissa viime vuosina.
Turkin internetlainsäädäntöön tehdyt muutokset ovat erityisen huolestuttavia, koska niissä otetaan käyttöön toimenpiteitä, jotka mahdollisesti haittaavat internetin käyttäjien oikeutta yksityisyyteen ja rajoittavat entisestään sananvapautta.
Länsi-Balkan
Euroopan komissio hyväksyi Länsi-Balkanin strategian 6. helmikuuta 2018. Se ilmoitti myös digitaalistrategian käynnistämisestä yhdessä alueen kumppaneiden kanssa.
Osana digitaalista yhteistyötäpidettiinviides Länsi-Balkanin digitaalihuippukokous 21. ja 22. syyskuuta 2022 Pristinassa, Kosovossa, ja keskusteltiin monista alueen digitaalisista tapahtumista. Aiemmin tänä vuonna käynnistettiin EU:n ja Länsi-Balkanin välinensääntelyvuoropuhelu, jossa keskityttiin pääasiassa vihreään ja digitaaliseen politiikkaan, ja lisäksi juhlistettiin Länsi-Balkanin tulevaa osallistumista Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan.
Tekoäly ja kyberturvallisuus olivat myös keskustelujen eturintamassa perustamalla tekoälytyöryhmä käsittelemään tekoälyyn ja tekoälyyn liittyviä aiheita ja varmistamaan yhteiset toimet EU-maiden kanssa. Kyberturvallisuusuhkien ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi Länsi-Balkanin maat sopivat tiivistävänsä yhteistyötään Euroopan komission ja Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston kanssa.
Länsi-Balkan osallistuu nyt digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksiä (DESI) koskevaan vuotuiseen raportointiin EU:n DESI-menetelmän mukaisesti.
Osallistujat tunnustivat myös Länsi-Balkanin menestyksen sen alueellisessa verkkovierailumaksuttomassa järjestelmässä, ja EU:n ja Länsi-Balkanin välillä sovittiin verkkovierailumaksujen, myös datapalvelujen, alentamisesta edelleen.
Itäinen kumppanuus (EaP)
EU:n suhteet digitaalitaloudessa ja -yhteiskunnassa EU:n kuuden itäisen naapurimaan (Armenia, Azerbaidžan, Valko-Venäjä, Georgia, Moldovan tasavalta ja Ukraina) kanssa kehittyvät Euroopan naapuruuspolitiikan ja itäisen kumppanuuden puitteissa.
Georgia, Moldovan tasavalta ja Ukraina ovat allekirjoittaneet assosiaatiosopimukset EU:n kanssa. Sopimuksiin sisältyy määräyksiä vapaakauppa-alueesta, joka kattaa sähköisen viestinnän, digitaalisen luottamuksen ja sähköisen kaupankäynnin.
Itäisen kumppanuuden alueen kanssa tehtävällä yhteistyöllä pyritään jakamaan EU:n kokemuksia digitalisaatiosta EU:n itäisten naapurimaiden kanssa. Sen tarkoituksena on myös helpottaa kolmen assosiaatiosopimuksen asiaankuuluvien osien täytäntöönpanoa.
Connect-pääosasto on laatinut yhdessä naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston, kauppapolitiikan pääosaston ja EUH:n kanssa monivuotisen strategian, jonka tavoitteena on edistää digitaalitaloutta ja -yhteiskuntaa itäisen kumppanuuden alueella. Strategia on EU:n lainsäädännön ja parhaiden käytäntöjen mukainen. Strategian kohokohtia ovat muun muassa seuraavat:
- ensimmäinen digitaalitalouden toimi itäisen kumppanuuden alueella (.pdf) EU4Digital -brändin alla
- kansallisten laajakaistastrategioiden käyttöönoton tukeminen itäisen kumppanuuden alueella
- itäisen kumppanuuden yhteys (EaPConnect)
- itäisen kumppanuuden alueen kyberresilienssin parantaminen (.pdf)
Euroopan komissio on laatinut itäisen kumppanuuden aluetta koskevan EU:n strategian täydessä yhteistyössä EU:n jäsenvaltioiden ja itäisen kumppanuuden maiden kanssa. Viime vuosina saavutetut keskeiset virstanpylväät ovat seuraavat:
- 2015: Riiassa pidetyn itäisen kumppanuuden huippukokouksen huippukokouksen julistuksessa (.pdf) tunnustettiin digitaalitalouden ja -yhteiskunnan mahdollisuudet itäisen kumppanuuden alueella. Kuuden itäisen kumppanuuden maan ja EU:n jäsenvaltioiden ministerit kokoontuivat Luxemburgissa digitaalitaloutta käsitelleessä ensimmäisessä itäisen kumppanuuden ministerikokouksessa. Ministerit vahvistivat yhteisessä julkilausumassaan (.pdf) sitoutumisensa digitaaliseen talouteen ja yhteiskuntaan liittyvien mahdollisuuksien hyödyntämiseen.
- 2016: Yhteisessä julkilausumassaan Brysselissä pidetyn digitaalista yhteisöä käsitelleen ministeritason kokouksen jälkeen osallistujat sopivat käynnistävänsä useita alueellisia temaattisia verkkoja EU4Digital-brändin puitteissa. Verkostojen tarkoituksena on jakaa parhaita käytäntöjä ja kokemuksia sekä edistää yhteistyötä.
- 2017: Yhteistyö digitaalitaloudessa ja -yhteiskunnassa itäisen kumppanuuden alueen kanssa ja sen sisällä vahvistettiin Tallinnassa 5. lokakuuta 2017 pidetyssä toisessa itäisen kumppanuuden ministerikokouksessa digitaalitaloudesta. Nämä päätelmät esitettiin myös itäisen kumppanuuden huippukokouksen julkilausumassa (.pdf).
- 2019: Kuuden itäisen kumppanuuden maan ja EU:n jäsenvaltion asiaankuuluvat ministerit kokoontuivat 28. helmikuuta 2019 Bukarestissa digitaalitaloutta käsittelevään itäisen kumppanuuden kolmanteen ministerikokoukseen ja hyväksyivät yhteisen julkilausuman, johon sisältyi itäisen kumppanuuden alueellista verkkovierailusopimusta koskeva etenemissuunnitelma vuoden 2020 loppuun mennessä.
Eteläiset naapurit
EU:n suhteet EU:n eteläisiin naapureihin (Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Libanon, Libya, Marokko, Palestiina ja Tunisia) kehittyvät digitaalitaloudessa ja -yhteiskunnassa Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) ja Välimeren unionin puitteissa, johon osallistuvat kaikki EU:n eteläiset naapurit ja Mauritania.
Välimeren unionin jäsenvaltioiden digitaalitaloudesta vastaavat ministerit antoivat vuonna 2014 julistuksen tiiviistä yhteistyöstä. Julkilausuman tarkoituksena on auttaa maita hyötymään digitaalitaloudesta Euro-Välimeri-alueella.
Julkilausuman tuloksena perustettiin digitaalitaloutta ja Internet-yhteyksiä käsittelevä asiantuntijatyöryhmä, joka pohtii keinoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Asiantuntijaryhmä kokoaa yhteen julkisen sektorin virkamiehiä ja muita sidosryhmiä yksityiseltä sektorilta, kansalaisjärjestöiltä, kansainvälisiltä järjestöiltä ja kehityspankeilta.
EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden strategian mukanaan tuomat muutokset Junckerin toimikaudella tarjosivat uuden mahdollisuuden EU:n suhteille eteläisen Välimeren alueen kanssa. Asiasta keskusteltiin Brysselissä 8. huhtikuuta 2019 pidetyssä korkean tason sidosryhmäkonferenssissa Digital4med.
Konferenssissa keskityttiin aloihin, joilla voi olla suurin vaikutus ja joilla on asiaankuuluvaa kokemusta ja osoitettua asiantuntemusta. Konferenssissa yksilöitiin erilaisia yhteistyömuotoja, joilla pyrittiin käynnistämään poliittista sitoutumista ministeritasolla. Seuraava askel on konkreettisten toimien määrittäminen ja poliittisen hyväksynnän hakeminen.
EU:n ja Venäjän suhteet digitaalitaloudessa ja -yhteiskunnassa perustuvat EU:n yleiseen Venäjän-politiikkaan.
Viimeisimmät uutiset
Aiheeseen liittyvää
Aiheesta laajemmin
Koska yhä useammat maat ovat saaneet inspiraationsa eurooppalaisesta digitaalisesta mallista, eurooppalaisilla yrityksillä on enemmän mahdollisuuksia harjoittaa liiketoimintaa ja luoda lisää työpaikkoja kansalaisille.
Katso myös
Global Internet Policy Observatory (GIPO) on verkkoalusta, jonka tarkoituksena on helpottaa Internetin vaikutuksen ja kehityksen ymmärtämistä.
Alueellisissa ja kahdenvälisissä suhteissa keskitytään eurooppalaisten yritysten markkinoillepääsyyn ja vakaan ja avoimen maailmanlaajuisen sääntely-ympäristön edistämiseen.
Euroopan komissio tekee yhteistyötä kansainvälisellä tasolla muiden maailmanlaajuisten toimijoiden kanssa Internetin ja televiestinnän kehityksen muokkaamiseksi.
EU pyrkii edistämään eurooppalaista lähestymistapaa digitaaliseen muutokseen kansainvälisten järjestöjen ja foorumien kanssa tehtyjen sopimusten avulla.
Aasian ja Tyynenmeren alue ja EU vahvistavat edelleen digitaalista kumppanuuttaan, jolla varmistetaan kasvu monilla aloilla, kuten tutkimuksessa ja kehittämisessä, 5G:ssä ja tekoälyssä.