EU:n naapurimaat

EFTA ja ETA

Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluu Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäseniä Norja, Islanti ja Liechtenstein. ETAan liittyvät EFTA-maat voivat osallistua EU:n sisämarkkinoihin olematta EU:n jäseniä. Ne hyväksyvät lähes kaikki asiaankuuluvat EU:n asetukset, myös osan niistä, jotka koskevat digitaalista maailmaa.

Sveitsi

Sveitsin ja EU:n kahdenvälisessä asialistassa keskitytään tällä hetkellä institutionaalista kehystä koskevasta sopimuksesta käytäviin neuvotteluihin, jotta voidaan varmistaa sisämarkkinalainsäädännön yhdenmukainen soveltaminen sekä EU:ssa että Sveitsissä.

Ehdokasmaat

EU:n laajentumisprosessiin osallistuu tällä hetkellä seitsemän maata. 

EU:n teleoperaattoreilla on laajaa liiketoimintaa useimmissa laajentumismaissa. Useimmissa laajentumismaissa on hyväksytty uusia kansallisia politiikkoja, joissa määritellään laajakaistan käyttöönottotavoitteet.

Sähköisen viestinnän markkinat on vapautettu kokonaan kaikissa ehdokasmaissa. Kaikki maat ovat mukauttaneet kansallista lainsäädäntöään sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin mukaiseksi ja perustaneet kansallisia sääntelyviranomaisia digitaalista viestintää varten. Kansallisessa yhdenmukaistamisessa EU:n lainsäädäntöön on kuitenkin eroja taajuuspolitiikassa ja siirtymisessä analogisista televisiolähetyksistä digitaalisiin televisiolähetyksiin.

Audiovisuaalipolitiikan alalla vain Montenegro ja Albania ovat tähän mennessä mukauttaneet lainsäädäntönsä täysin audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaan direktiiviin. Huoli sananvapaudesta ja tiedotusvälineiden vapaudesta laajentumismaissa on edelleen olemassa, ja niiden asema on heikentynyt joissakin maissa viime vuosina.

Turkin internet-lainsäädäntöön tehdyt muutokset ovat erityisen huolestuttavia, koska niillä otetaan käyttöön joukko toimenpiteitä, joilla saatetaan puuttua internetin käyttäjien yksityisyyttä koskevaan oikeuteen ja rajoittaa edelleen sananvapautta.    

Länsi-Balkan

Euroopan komissio hyväksyi Länsi-Balkanin strategian 6. helmikuuta 2018. Se ilmoitti myös digitaalistrategiankäynnistämisestä yhdessä alueen kumppaneiden kanssa.

Osana tätä digitaalista yhteistyötä järjestettiin 21. ja 22. syyskuuta 2022 Pristinassa Kosovossaviides Länsi-Balkanin digitaalihuippukokous,jossa keskusteltiin monista alueen digitaalisista tapahtumista.  Aiemmin tänä vuonna käynnistettiin EU:n ja Länsi-Balkanin välinen sääntelyä koskeva vuoropuhelu,jossa keskityttiin pääasiassa vihreään ja digitaaliseen politiikkaan. Lisäksi juhlistettiin Länsi-Balkanin tulevaa osallistumista Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan. 

Myöstekoäly ja kyberturvallisuus olivat keskustelujen eturintamassa, kun perustettiin tekoälytyöryhmä käsittelemään tekoälyyn ja tekoälyyn liittyviä aiheita ja varmistamaan yhteiset toimet EU-maiden kanssa. Kyberturvallisuusuhkien ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi paremmin Länsi-Balkanin maat sopivat tiivistävänsä yhteistyötään Euroopan komission ja Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston kanssa.  

Länsi-Balkan osallistuu nyt digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksiä (DESI) koskevaan vuotuiseen raportointiin EU:n DESI-menetelmän mukaisesti.

Osallistujat tunnustivat myös Länsi-Balkanin menestyksen sen alueellisessa verkkovierailujen maksuttomassa järjestelmässä ja sopivat verkkovierailumaksujen, myös datamaksujen, lisäalennuksista EU:n ja Länsi-Balkanin välillä.

Itäinen kumppanuus  

EU:n suhteita digitaalitalouteen ja -yhteiskuntaan kuuden itäisen naapurimaan (Armenia, Azerbaidžan, Valko-Venäjä, Georgia, Moldovan tasavalta ja Ukraina) kanssa kehitetään Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) ja itäisen kumppanuuden puitteissa.

Georgia, Moldovan tasavalta ja Ukraina ovat allekirjoittaneet assosiaatiosopimukset EU:n kanssa. Sopimuksiin sisältyy määräyksiä vapaakauppa-alueesta, joka kattaa sähköisen viestinnän, digitaalisen luottamuksen ja sähköisen kaupankäynnin.

Itäisen kumppanuuden alueen kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on jakaa EU:n kokemuksia digitalisaatiosta EU:n itäisten naapureiden kanssa. Sillä pyritään myös helpottamaan kolmen assosiaatiosopimuksen asiaankuuluvien osien täytäntöönpanoa.

Viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto on laatinut yhdessä naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston, kauppapolitiikan pääosaston ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa monivuotisen strategian, jolla pyritään edistämään digitaalitaloutta ja -yhteiskuntaa itäisen kumppanuuden alueella. Strategia on EU:n lainsäädännön ja parhaiden käytäntöjen mukainen. Strategian kohokohtia ovat muun muassa seuraavat:

• ensimmäinen digitaalisen talouden toimi itäisen kumppanuuden alueella (.pdf) EU4Digital-brändin puitteissa
• kansallisten laajakaistastrategioiden käyttöönoton tukeminen itäisen kumppanuuden alueella
• itäinen kumppanuus Connect (EaPConnect)
• itäisen kumppanuuden alueen kyberresilienssin parantaminen (.pdf)

 Euroopan komissio on laatinut itäisen kumppanuuden aluetta koskevan EU:n strategian täydessä yhteistyössä EU:n jäsenvaltioiden ja itäisen kumppanuuden maiden kanssa. Viime vuosina saavutetut tärkeimmät virstanpylväät ovat seuraavat:

• 2015: Riiassa pidetyn itäisen kumppanuuden huippukokouksen julkilausumassa (.pdf) tunnustettiin digitaalitalouden ja -yhteiskunnan potentiaali itäisen kumppanuuden alueella. Kuuden itäisen kumppanuuden maan ja EU:n jäsenvaltioiden ministerit tapasivat Luxemburgissa ensimmäisessä digitaalitaloutta käsitelleessä itäisen kumppanuuden ministerikokouksessa. Ministerit vahvistivat yhteisessä julkilausumassaan (.pdf) sitoutumisensa digitaalitalouteen ja -yhteiskuntaan liittyvien mahdollisuuksien hyödyntämiseen.
• 2016: Brysselissä pidetyn digitaaliyhteisöä käsitelleen ministeritason kokouksen jälkeen antamassaan yhteisessä julkilausumassa osallistujat sopivat käynnistävänsä useita alueellisia temaattisia verkkoja EU4Digital-brändin puitteissa. Verkostojen tarkoituksena on jakaa parhaita käytäntöjä ja kokemuksia sekä edistää yhteistyötä.
• 2017: Digitaalitaloutta ja -yhteiskuntaa koskeva yhteistyö itäisen kumppanuuden alueen kanssa ja sen sisällä vahvistettiin Tallinnassa 5. lokakuuta 2017 pidetyssä toisessa digitaalitaloutta käsitelleessä itäisen kumppanuuden ministerikokouksessa annetussa yhteisessä julistuksessa. Nämä päätelmät sisältyivät myös itäisen kumppanuuden huippukokouksen julkilausumaan (.pdf).
• 2019: Kuuden itäisen kumppanuuden maan ja EU:n jäsenvaltioiden ministerit kokoontuivat 28. helmikuuta 2019 Bukarestissa digitaalitaloutta käsittelevään kolmanteen itäisen kumppanuuden ministerikokoukseen ja hyväksyivät yhteisen julistuksen, johon sisältyi etenemissuunnitelma itäisen kumppanuuden alueellista verkkovierailusopimusta varten vuoden 2020 loppuun mennessä.

Eteläiset naapurimaat

EU:n suhteet EU:n eteläisiin naapureihin (Algeriaan, Egyptiin, Israeliin, Jordaniaan, Libanoniin, Libyaan, Marokkoon, Palestiinaan ja Tunisiaan) digitaalitaloudessa ja -yhteiskunnassa kehittyvät Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) ja Välimeren unionin (UfM) puitteissa, joihin osallistuvat kaikki EU:n eteläiset naapurit ja Mauritania.

Välimeren unionin jäsenvaltioiden digitaalitaloudesta vastaavat ministerit antoivat vuonna 2014 julkilausuman, jossa he sitoutuivat tiiviiseen yhteistyöhön. Julkilausuman tarkoituksena on auttaa maita hyödyntämään digitaalitalouden etuja Euro–Välimeri-alueella.

Julkilausuman tuloksena perustettiin digitaalitaloutta ja Internet-yhteyksiä käsittelevä asiantuntijatyöryhmä pohtimaan tapoja edistyä tämän tavoitteen saavuttamisessa. Asiantuntijaryhmä kokoaa yhteen valtion virkamiehiä ja muita sidosryhmiä yksityiseltä sektorilta, kansalaisjärjestöistä, kansainvälisistä järjestöistä ja kehityspankeista.

Junckerin toimikaudella toteutetun EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden strategian mukanaan tuomat muutokset tarjosivat uuden mahdollisuuden EU:n suhteille eteläisen Välimeren alueen kanssa. Tästä keskusteltiin korkean tason sidosryhmäkonferenssissa Digital4med Brysselissä 8. huhtikuuta 2019.

Konferenssissa keskityttiin aloihin, joilla voi olla suurin vaikutus ja joilla EU:lla on asiaankuuluvaa kokemusta ja osoitettua asiantuntemusta. Konferenssissa määriteltiin erityyppisiä yhteistyömuotoja, joilla pyritään käynnistämään poliittinen sitoutuminen ministeritasolla. Seuraava askel on konkreettisten toimien määrittäminen ja poliittisen hyväksynnän hakeminen.

EU:n ja Venäjän suhteet digitaalitaloudessa ja -yhteiskunnassa ovat osa EU:n yleistä Venäjän-politiikkaa.