Suurteholaskennalla tarkoitetaan laskentajärjestelmiä, joilla on erittäin suuri laskentateho ja jotka pystyvät ratkaisemaan erittäin monimutkaisia ja vaativia ongelmia.
Digitaalisen vuosikymmenen aikana suurteholaskenta on suurten edistysaskelten ja innovoinnin ytimessä ja Euroopan tulevaisuuden strateginen resurssi.
Nykymaailmassa tuotetaan jatkuvasti enemmän tietoa 79 tsettatavusta maailmanlaajuisesti vuonna 2021 odotettuun 181 tsettatavuun vuonna 2025 (1 tsettatavu vastaa biljoonaa gigatavua). Tämän seurauksena laskennan luonne on muuttumassa, ja dataintensiivisten kriittisten sovellusten määrä kasvaa.
Suurteholaskenta on avainasemassa tämän kasvavan tietomäärän käsittelyssä ja analysoinnissa sekä sen hyödyntämisessä parhaalla mahdollisella tavalla kansalaisten, yritysten, tutkijoiden ja julkishallinnon hyödyksi.
Suurteholaskentaa voidaan käyttää monilla sovellusaloilla: ilmastonmuutoksen vaikutusten seurannasta ja lieventämisestä ja turvallisempien ja vihreämpien ajoneuvojen tuottamisesta kyberturvallisuuden lisäämiseen ja tietämyksen rajojen edistämiseen lähes kaikilla tieteenaloilla.
Sillä on myös keskeinen rooli lääketieteessä: Suurteholaskentaa voidaan käyttää lääkesuunnittelussa lääkekandidaattimolekyylien testaamisesta olemassa olevien lääkkeiden uudelleen sijoittamiseen uusiin sairauksiin. Ja se voi auttaa meitä ymmärtämään epidemioiden ja sairauksien alkuperää ja kehitystä.
Lisäksi suurteholaskenta on osoittautunut erittäin tärkeäksi uusien sovellusten ja tuotteiden kehittämisessä. Sillä on suora vaikutus digitaaliseen toimitusketjuun, kuten uusien materiaalien, autojen ja lentokoneiden suunnitteluun sekä biotekniikkaan ja valmistukseen.
Nykyään maailmanluokan supertietokoneet pystyvät suorittamaan yli 1015 – vähintään miljoona miljardia käyttökertaa sekunnissa (peta-luokan suorituskyky). Muutama huippuluokan järjestelmä on yli 1017 – vähintään sata miljoonaa miljardia, toiminnot sekunnissa (esi-eksa-luokan suorituskyky). Seuraava sukupolvi (eksa-asteikko) suorittaa yli miljardi miljardia (1018) operaatiota sekunnissa. Tämä laskentatehotaso on verrattavissa koko EU:n väestön matkapuhelinten laskentavalmiuksien yhdistämiseen.
Syyskuussa 2025 käyttöön otettu JUPITER on Euroopan ensimmäinen supertietokone, joka on saavuttanut eksa-luokan kynnysarvon. Tämä ennennäkemätön laskentakapasiteetti tukee monimutkaisten järjestelmien ja tekoälysovellusten erittäin tarkkojen mallien kehittämistä tieteessä ja teollisuudessa.
Osana digitaalista vuosikymmentä suurteholaskenta on avainasemassa Euroopan tulevan vaurauden, digitalisaation ja häiriönsietokyvyn kannalta. Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta ja Verkkojen Eurooppa -välineestä myönnettävällä 7 miljardin euron rahoituksella komissio lisää investointeja suurteholaskentaan.
Sen tavoitteena on kehittää suurteholaskenta- ja tietojenkäsittelyvalmiuksia ostamalla maailmanluokan eksa-luokan supertietokoneita, jälki-eksa-luokan laitteistoja ja tukemalla kunnianhimoista suurteholaskennan tutkimus- ja innovointiohjelmaa.
Tuoreimmat uutiset

Tänä vuonna viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto kokoontuu Lissabonissa 10.–12. marraskuuta pidettävään verkkohuippukokoukseen, jossa järjestetään kaksi mestarikurssia, joissa keskitytään EU:n tukeen tekoälyn parissa työskenteleville yrityksille ja siihen, miten Euroopan data-avaruudet voivat auttaa pk-yrityksiä kasvamaan ja innovoimaan.

Kanada liittyi perjantaina 30. lokakuuta 2026 Montrealissa pidetyssä EU:n ja Kanadan huippukokouksessa virallisesti Euroopan suurteho- ja kvanttitietokoneiden julkiseen verkkoon liittymällä Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen (EuroHPC-yhteisyritys) osallistujavaltioksi.

Euroopan komissio ja Kanada kävivät tänään verkossa digitaalisen vuoropuhelun vahvistaakseen edelleen digitaalipolitiikkaa ja innovointia koskevaa yhteistyötään ja jatkaakseen EU:n ja Kanadan digitaalisen kumppanuuden täytäntöönpanoa.

Euroopan komissiota edustavat tänään keskiviikkoon 2. syyskuuta saakka teknologiasta, turvallisuudesta ja demokratiasta vastaava johtava varapuheenjohtaja Henna Virkkunen ja taloudesta ja tuottavuudesta, täytäntöönpanosta ja yksinkertaistamisesta vastaava komissaari Valdis Dombrovskis G20-ministerikokouksissa Pohjois-Carolinassa, Yhdysvalloissa.
Last update
5 marraskuuta 2026

