Euroopan radiotaajuuksien yhteiskäytön edistäminen

Useampi kuin yksi käyttäjä, kuten operaattori tai palveluntarjoaja, voi tietyistä ehdoista riippuen käyttää radiotaajuusresurssia tai taajuuksien joukkoa samanaikaisesti ja/tai sijaintipaikassa. Tämä tarkoittaa sitä, että laajemmalle palveluvalikoimalle on käytettävissä enemmän radiotaajuusresursseja. Se edellyttää kuitenkin älykästä taajuuksien hallintaa, jotta mahdollistetaan radiotaajuuksien innovatiivinen yhteiskäyttö ja vältetään haitalliset häiriöt.

Radiotaajuusresurssien jakamisen hyödyt

Radiotaajuus on erittäin arvokas luonnonvara. Erilaisten taajuuksien tarpeiden mukaisten langattomien palvelujen kysynnän räjähdysmäinen kasvu tarkoittaa, että meidän on käytettävä tätä rajallista resurssia tehokkaasti. Koska vapaita taajuuksia ei ole, on vaikea vastata tähän kasvavaan kysyntään. Lisäksi jo käytössä olevien taajuuskaistojen asettaminen saataville on usein kallista, viivästyksiä ja on satunnaisesti vaarassa joutua kytkemään pois olemassa olevat käyttäjät.

Perinteinen taajuuksien hallinta erottaa langattomat palvelut eri taajuuskaistoiksi häiriöiden välttämiseksi. Tämä auttaa myös helpommin takaamaan palvelun laadun (QoS).

Teknologian kehitys on mahdollistanut eri langattomien palvelujen käytön samalla taajuusalueella. Näin ollen taajuuskapasiteettia on lisätty ilman nykyisten käyttäjien poistamista.

Tämä mahdollistaa sääntely-ympäristön, joka kannustaa investoimaan langattomien innovaatioiden tutkimukseen ja käyttöönottoon. Eri yhteyksien tarjoajat voivat käyttää samoja radiotaajuusresursseja samanaikaisesti tarjotakseen erilaisia palveluja, kuten kohtuuhintaisia langattomia laajakaistapalveluja kiinteissä paikoissa ja matkaviestinpalveluja. Taajuuksien yhteiskäyttö voi myös avata mahdollisuuksia infrastruktuurin jakamiseen.

Lisäksi langattomia teknologioita kehittävät innovoijat saavat mahdollisuuden käyttää useampia osia taajuuksista. Yhteiskaistot, erityisesti lisenssivapaat taajuuskaistot, tunnustetaan yhä enenevässä määrin langattomien innovaatioiden kasvualustaksi, joka edistää häiriönsietokykyisempien langattomien teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa.

Taajuuksien yhteiskäytöstä on etua kansalaisille, sillä se tarjoaa kohtuuhintaisia langattomia laajakaistapalveluja jaettuihin taajuuksiin ja antaa heille mahdollisuuden nauttia entistä enemmän langattomista gadgeteista.

Taajuuksien yhteiskäyttöä koskeva EU:n politiikka

EU:n vuoden 2012 radiotaajuuspoliittisessa ohjelmassa (RSPP) vahvistetaan puitteet, jotka perustuvat periaatteeseen, jonka mukaan taajuuksia olisi käytettävä tehokkaasti ja hallinnoitava tehokkaasti. Tehokkuuden ja joustavuuden lisäämiseksi siinä edellytetään, että jäsenvaltiot edistävät tarvittaessa taajuuksien yhteiskäyttöä ja yhteiskäyttöä yhteistyössä komission kanssa.

Vuoden 2018 eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstön (European Electronic Communications Code, EECC) mukaan radiotaajuuksien yhteiskäytön edistämistä pidetään tärkeänä tekijänä säännöstön keskeisten tavoitteiden saavuttamisessa, joita ovat kilpailun, sisämarkkinoiden, kansalaisten ja yritysten etujen sekä yhteenliitettävyyden edistäminen.

Käytännesääntöjen mukaisesti jäsenvaltioiden on edistettävä radiotaajuuksien yhteiskäyttöä samankaltaisten tai eri käyttötarkoitusten välillä kilpailulainsäädäntöä noudattaen. Niiden olisi helpotettava radiotaajuuksien yhteiskäyttöä yleisvaltuutuksella ja rajoitettava taajuuksien käyttö yksittäisille käyttäjille vain tietyissä tapauksissa. Tähän voisi sisältyä tarve maksimoida tehokas käyttö kysynnän perusteella tai minimoida haitalliset häiriöt. Molemmissa tapauksissa jäsenvaltioiden olisi mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon radiotaajuuksien yhteiskäyttöä koskevien luotettavien ehtojen kehittäminen sekä yleisvaltuutuksen ja yksittäisten käyttöoikeuksien yhdistäminen. Niillä olisi varmistettava radiotaajuuksien vaikuttava ja tehokas käyttö sekä edistettävä kattavuutta.

Erilaiset lähestymistavat taajuuksien jakamiseen

Taajuuksien yhteiskäyttö voidaan toteuttaa erilaisilla tekniikoilla, jotka perustuvat taajuuteen, aikaan tai sijaintiin. Tämä toteutetaan asianmukaisten teknisten parametrien, määrittämistasojen lukumäärän tai taajuuksien käyttöoikeuksien ensisijaisten tasojen sekä taajuuksien käyttöoikeuksia koskevien järjestelyjen, kuten staattisen tai dynaamisen tavan, perusteella. Lisätietoja taajuuksien yhteiskäytöstä on radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevän ryhmän raportissa taajuuksien jakamisesta.

Sääntelyn näkökulmasta taajuuksien yhteiskäyttö voidaan saavuttaa eri tavoin, erityisesti seuraavilla tavoilla:

• taajuuksien kollektiivinen käyttö (CUS), jonka avulla useampi kuin yksi käyttäjä voi käyttää taajuuksia samanaikaisesti ilman toimilupaa (ts. lisenssivapautuksen tai yleisvaltuutuksen mallin mukaisesti);
• käyttämällä LSA-mallin muunnelmaa, jossa eri käyttäjille myönnetään yksittäisiä oikeuksia käyttää jaettua taajuusaluetta;
• molempien yhdistelmällä.

Suurin ero edellä mainittujen sääntelytapojen välillä on yhteisten taajuuskaistojen käytön sääntelytakeissa.

Taajuuksien kollektiivinen käyttö (CUS) -malli

CUS-mallin mukaan määräämätön määrä riippumattomia käyttäjiä ja/tai laitteita saa käyttää taajuuksia samalla taajuusalueella samanaikaisesti. Niiden on oltava tietyllä maantieteellisellä alueella ja niiden on täytettävä tarkasti määritellyt taajuussäännöissä määritellyt ehdot (esim. yhdenmukaistetuissa laitestandardeissa). Näin on erityisesti silloin, kun yhteisillä taajuuskaistoilla ei ole toimilupaa. Tämä tarkoittaa, että käyttäjien ei tarvitse hankkia lupaa käyttää taajuuksia. CUS-mallin merkittäviä etuja ovat alhaiset markkinoille pääsyn esteet, varmuus pääsystä (joka puolestaan voi kannustaa langattomiin innovaatioihin) ja kaikkien käyttäjien vähäinen hallinnollinen taakka. Taajuuksien käyttäjien vastuulla on jakaa taajuuksia tehokkaasti ja hallita häiriöitä tehokkaasti.

Esimerkkejä sovelluksista ja teknologioista, jotka hyötyvät CUS-mallista, ovat esimerkiksi lyhyen kantaman laitteet, kuten radiotaajuustunnistuslaitteet (RFID), jotka tukevat toimitusketjun automaatiota ja koneiden välisiä sovelluksia (M2M), älykkäät liikennejärjestelmät, autojen lyhyen kantaman tutkat, Wi-Fi-reitittimet ja ultralaajakaistaiset (UWB) langattomat tekniikat (kuten korkean datan viestintä, sijainnin seuranta ja maanpäällisen tunkeutumisen tutka). Erityisesti UWB on eräänlainen ”alitason” taajuuksien käyttö, sillä se jakaa taajuuksia muiden sovellusten kanssa aiheuttamatta kuitenkaan haitallisia häiriöitä näille olemassa oleville käyttäjäsovelluksille.

Lisensoitu jaettu pääsy (LSA) malli

Toisaalta LSA-malli antaa käyttäjille yhteisiä taajuuksien käyttöoikeuksia, jotka sääntelyviranomainen takaa, mikä mahdollistaa ennakoitavan palvelun laadun. Jokainen käyttäjä tarvitsee yksittäisen (mutta ei yksinomaisen) lisenssin tietylle taajuusalueelle. Tällaiset luvat riippuvat taajuuskaistan jakamista koskevista erityisehdoista, joiden on oltava riittävän houkuttelevia ja ennakoitavissa uusiin laitteisiin ja verkkoihin tehtäviin investointeihin. Tämän toimiluvan saaneen järjestelmän mukaan häiriöiden hallinta kuuluu taajuuksien hallinnasta vastaavalle viranomaiselle, joka määrittää käyttöparametrit sääntely- ja toimilupaehdoin. Käyttäjällä, joka saa tällaisen käyttöoikeuden esimerkiksi hankkimalla lisenssin taajuushuutokaupan kautta, on usein myös oikeus suojautua haitallisilta häiriöiltä.

Viimeaikainen kehitys

Radiotaajuuspolitiikkaa koskevassa vuoden 2020 ja sen jälkeisessätyöohjelmassa käsiteltiin taajuuksien yhteiskäyttöä. Radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevän ryhmän tavoitteena oli tutkia, miten taajuuksien yhteiskäyttöä voitaisiin parantaa pääasiassa tähän mennessä käytettyjen staattisten ja konservatiivisten yhteiskäyttömenetelmien lisäksi suosittelemalla innovatiivisia yhteiskäyttöratkaisuja, kuten kokeiluja tai ”sandboxeja”, edelläkävijöitä koskevia skenaarioita/taajuuksia, uusia lisensointimuotoja, dynaamisempia taajuuksien yhteiskäytön menetelmiä tietokantojen avulla ja lisensoitua jaettua käyttöoikeuksia.

Radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevän ryhmän kesäkuussa 2021 antamassa lausunnossa ”Spektrin jakaminen – Pioneer-aloitteet ja -kaistot” annetaan korkeatasoisia ohjeita taajuuksien yhteiskäytön edistämisvaihtoehdoista, erityisesti yhteiskäytön ehdoista sekä luottamuksen jakamiseen liittyvän luottamuksen lisäämisestä. Radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevän ryhmän lausunnossa pidetään kaikkia taajuuskaistoja potentiaalisina ehdokkaina taajuuksien yhteiskäyttöratkaisujen käyttöönotossa ja parantamisessa. Siinä ei mainita mitään erityisiä taajuuskaistoja jakamistarkoituksia varten.

Lausunnossa suositellaan taajuuksien yhteiskäytön lisäämistä koskevana etenemissuunnitelmana toimia, joilla edistetään innovatiivisten ja dynaamisempien taajuuksien yhteiskäyttöratkaisujen käyttöönottoa. Siinä ehdotetaan joitakin koordinoituja toimia, kuten kokemusten jakamista ja koordinoituja toimia. Lisäksi siinä otetaan käyttöön dynaamisempia ja useamman maan rajat ylittäviä tapauksia, joilla on EU:n jalanjälki, ja se edistää yhteistyötä tutkimus- ja kehityshankkeissa.

Edellä mainittua lausuntoa täydentää RSPG:n raportti. Raportissa hahmotellaan taajuuksien yhteiskäyttöä koskevien lähestymistapojen ja teknologioiden kehitystä ja esitellään taajuuksien yhteiskäyttöä koskevia viimeaikaisia aloitteita ja kehitystä, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Yhdysvalloissa. Kertomuksessa otetaan huomioon aikaisemmat radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevän ryhmän ja BERECin työt, joissa käsiteltiin taajuuksien yhteiskäyttöä laajimmassa merkityksessä (ks. kohta ”Lisätietoja”).

Lisää tietoa

RSPG

• RSPG:n lausunto taajuuksien jakamisesta – Pioneer-aloitteet ja -yhtyeet, RSPG21–022 final, kesäkuu 2021
• RSPG:n raportti taajuuksien jakamisesta tulevaisuuteen suuntautuvalla kyselyllä, RSPG21–016 Final, helmikuu 2021
• RSPG:n työohjelma vuodelle 2020 ja sen jälkeen, RSPG20–005 lopullinen, helmikuu 2020
• RSPG:n raportti Euroopan taajuusstrategiasta, RSPG19–031 lopullinen, lokakuu 2019
• RSPG:n raportti tehokkaasta palkinnosta ja taajuuksien tehokkaasta käytöstä, RSPG16–004 Final
• RSPG Lausunto lisensoidusta jaetusta pääsystä, RSPG13–538 Final,
• RSPG:n raportti taajuuksien ja muiden yhteiskäyttötapojen kollektiivisesta käytöstä, RSPG11–392 lopullinen, marraskuu 2011
• RSPG:n lausunto kognitiivisista teknologioista, RSPG10–348 lopullinen, helmikuu 2011,
• RSPG:n raportti kognitiivisista teknologioista, RSPG10–318 lopullinen, helmikuu 2010
• RSPG:n lausunto taajuuksien yhteiskäyttöä koskevan eurooppalaisen lähestymistavan näkökohdista, RSPG08 –244, marraskuu 2008

BEREC

• BERECin yhteinen kanta liikkuvan infrastruktuurin jakamisesta, BoR (19) 110, kesäkuu 2019, radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevän ryhmän lausunto 5G:n täytäntöönpanoon liittyvistä haasteista (RSPG 3. lausunto 5G:stä), RSPG19–007 lopullinen, tammikuu 2019
• BERECin raportti infrastruktuurin yhteiskäytöstä, BoR (18) 116, kesäkuu 2018

Muu

• Komission tiedonanto ”Radiotaajuusresurssien yhteisen käytön edistäminen”
• Konsulttien tutkimustaajuuksien yhteiskäytön arvon näkymistä, maaliskuu 2012
• BERECin ja RPG:n raportti infrastruktuurista ja taajuuksien yhteiskäytöstä matkaviestinverkoissa/langattomissa verkoissa, BoR (11) 26 – RSPG11–374, kesäkuu 2011
• Konsulttien tutkimus spektrin ”Collective Use” oikeudellisista, taloudellisista ja teknisistä näkökohdista Euroopan yhteisössä, marraskuu 2006