5G: Kysymyksiä ja vastauksia

Viidennen sukupolven televiestintäjärjestelmät ovat tärkeä osa digitaalitalouttamme ja -yhteiskuntaamme seuraavan vuosikymmenen aikana. Mobiililiikenne kaksinkertaistuu joka toinen vuosi ja uusia sovelluksia syntyy. 5G tarjoaa kapasiteettia ja suorituskykyä näiden yhteenliitettävyystarpeiden täyttämiseksi. Nämä verkot pystyvät tukemaan miljoonia samanaikaisia yhteyksiä ahtaissa paikoissa ja suorittamaan reaaliaikaisia ​​lähetyksiä laadukkaista videosyötteistä ja etätoiminnoista.

5G on enemmän kuin älypuhelimia. Se voi yhdistää toimialamme automatisoiduista autoista langattomiin robotteihin ja tarjota mahdollisuuksia kestävään kasvuun ja työpaikkojen luomiseen kaikkialla Euroopassa. 5G:n vaikutuksen odotetaan olevan suurin keskeisillä aloilla, kuten liikenteessä, terveydenhuollossa ja teollisuudessa, ja 5G-yhteensopivien palveluntarjoajien saama hyöty maailmanlaajuisesti on yli 500 miljardia euroa vuodessa.

Teknisesti 5G-verkoille on ominaista:

• vähäiset viiveet: lähes reaaliaikainen verkon reagointikyky;
• laajempi kaistanleveys: ultranopeaa datan jakamista varten;
• taattu laatu: osa verkosta on varattu tiettyyn käyttötarkoitukseen.

Nämä ominaisuudet tekevät 5G:stä keskeisen perustan uusimpien teknologioiden testaamiselle ja käynnistämiselle, nimittäin Internet of Thing (IoT), tekoäly (AI), virtuaalinen ja lisätty todellisuus (VR ja AR).

Reunalaskenta on keskeinen käsite näiden vaatimusten täyttämiseksi. Se tarkoittaa tietojen käsittelyä käyttäjän laitteen lähellä tai suoraan sen päällä sen sijaan, että se lähetettiin verkon kautta tietojenkäsittelykeskukseen ja sitten noudetaan ja lähetetään takaisin käyttäjän laitteeseen. Tällainen reaaliaikainen vuorovaikutus mahdollistaa sellaiset sovellukset kuin terveys- ja potilasvalvonta, tehdaskoneiden kauko-ohjaus, älykkäät verkot uusiutuvan energian hallintaan, autonomiset ajoneuvot, tarkka vian havaitseminen ja nopea puuttuminen.

5G-verkkojen käyttöönotto riippuu läheisesti radiotaajuuksien saatavuudesta tai langattoman viestinnän perustana olevista taajuuksista eli televiestinnästä.

Aluksi 5G käyttää samoja taajuuksia kuin 4G tietojen kuljettamiseen. Tulevaisuudessa 5G-verkot käyttävät myös radiotaajuuksilla korkeammalle sijoitettuja taajuuksia, jotka toimivat lyhyemmillä aallonpituuksilla. Tämä mahdollistaa 5G-verkkojen palvella entistä useampia käyttäjiä ja laitteita samanaikaisesti ja toimittaa dataa erittäin nopeasti.

Etäisyys, johon nämä aallot voivat päästä, on paljon lyhyempi, joten suuria alueita kattavien solutornien sijaan 5G-verkot käyttävät vähemmän tehokkaita ja pienempiä antenneja, jotka kattavat pienemmät alueet. Koska verkkoon liitettyjen laitteiden ja niiden sovellusten määrä kasvaa, on tärkeää määritellä taajuuksien käyttö eri tekniikoilla (esim. televisio- ja radiolähetykset, yleisen turvallisuuden sovellukset, kuulolaitteet, lääkinnälliset laitteet, televiestintä jne.).

Taajuuksien jakaminen tiettyihin käyttötarkoituksiin estää eri tekniikoita häiritsemästä toisiaan. On myös tärkeää yhdenmukaistaa nämä taajuussäännöt eri maiden välillä. Kaikilla jäsenvaltioilla on samat säännöt, joilla varmistetaan, että teknologiat ovat yhteentoimivia yli rajojen.

5G:n käyttöönoton osalta komissio yhdenmukaistettu kolmen edelläkävijätaajuusalueen (tai taajuusalueiden) käytön kaikkialla EU:ssa:

1. 700 MHz:n taajuusalue, joka on osoitettu matkaviestinoperaattoreille langattoman laajakaistan käyttöä varten. Se mahdollistaa laajan alueellisen kattavuuden, myös maaseutualueet.
2. 3,6 GHz:n taajuusalue, jolla tuetaan suurempaa tiedonsiirtokapasiteettia ja kohtuullista kattavuutta.
3. 26 GHz:n taajuusalue, jolla datanjakokapasiteetti on erittäin suuri tiheillä alueilla, kuten kaupungeissa.

Jäsenvaltioiden olisi annettava operaattoreille lupa käyttää näitä kolmea taajuusaluetta 5G:hen vuoden 2020 loppuun mennessä. Näin varmistetaan, että operaattoreilla on riittävästi taajuuksia innovatiivisten 5G-palvelujen tarjoamiseksi.

Komissio ja jäsenvaltiot vaihtavat edelleen parhaita käytäntöjä ja keskustelevat näiden kansallisten taajuuspalkintojen yhteisistä osista. EU:n 5G- seurantakeskus raportoi jatkuvasti edistymisestä ja merkittävistä markkinakehityksistä.

Eurooppalaiset operaattorit ovat tasa-arvoisia Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa, ja 5G:n kaupalliset lanseeraukset käynnistyvät tänä vuonna. Yli miljardi euroa on investoitu eurooppalaisiin kokeiluihin, joten Eurooppa on nyt maailman johtava toimija tällä alalla ja kehittää ainutlaatuisia liiketoimintamahdollisuuksia.

Investointeja kaupalliseen käyttöönottoon on vielä tekemättä 60–100 miljardia euroa vuodessa. Jäsenvaltioita kannustetaan asettamaan tarvittavat taajuudet langattomien palvelujen, kuten yleisradiotoiminnan, yleisen turvallisuuden, tutkimuksen, liikenteen, ympäristönsuojelun ja energian, käyttöön.

Komissio käynnisti vuonna 2018 eurooppalaisen 5G-seurantakeskuksen seuratakseen 5G:n edistymistä Euroopassa, mukaan lukien kokeilutoimintaa, mahdollisia 5G-yhteensopivia kaupunkeja, rajatylittäviä käytäviä ja taajuuksien jakamista koskevat valmistelutoimet.

On olemassa laaja valikoima 5G: n terveyssovelluksia, joihin kuuluu telelääketieteen laajentaminen, luotettava, reaaliaikainen etävalvonta ja tekoälyn käyttäminen diagnoosien ja muiden ratkaisujen tekemiseen.

Telelääketieteen avulla lääkärit ja muut kliiniset työntekijät voivat tehdä tehokkaampaa yhteistyötä terveydenhuollon toimittamiseksi syrjäisistä paikoista. Maaseutualueilla voi olla erityisen hyödyllistä lähettää reaaliaikaisia, laadukkaita videoita ja kuvia asiantuntijalle tarkasteltavaksi.

Myös, kun on toimitettava erittäin suuria tiedostoja, kuten 3D-lääketieteellisiä kuvia, lähetys voi kestää kauan tai ei lähettää onnistuneesti, jos verkko on alhainen kaistanleveydellä. Tämä tarkoittaa, että potilas odottaa pidempään hoitoa ja palveluntarjoajat näkevät vähemmän potilaita samassa ajassa. Nopeiden ja luotettavien 5G-verkkojen ansiosta potilaat voivat saada hoitoa nopeammin ja heillä ei muuten ole pääsyä asiantuntijoihin parantamalla hoidon saatavuutta ja laatua.

Luotettavaan ja reaaliaikaiseen etävalvontaan kuuluu esineiden internetin laitteiden käyttö, jotta terveydenhuollon tarjoajat voivat seurata potilaita ja kerätä tietoja ennaltaehkäisevämpää ja yksilöllisempää hoitoa varten. Puettavat, joita käytetään yleisesti etävalvontaan, lisäävät potilaiden sitoutumista omaan terveyteensä ja alentavat sairaalakustannuksia.

Etävalvontateknologian käyttöä rajoittaa kuitenkin verkon kyky käsitellä tietoja. Hidas verkkonopeus ja epäluotettavat yhteydet estävät lääkäreitä saamasta reaaliaikaista tietoa, jota he tarvitsevat nopeiden päätösten tekemiseen. 5G-teknologia alhaisella viiveellä ja suurella kapasiteetilla mahdollistaa potilaiden luotettavan etäseurannan.

Monia keskeisiä terveydenhuollon päätöksiä tehdään tai helpotetaan tekoälyn avulla. Esimerkiksi määrittää mahdolliset diagnoosit tai päättää paras hoitosuunnitelma tietylle potilaalle. Lisäksi tekoäly voi auttaa ennustamaan, mitkä potilaat kärsivät todennäköisemmin leikkauksen jälkeisistä komplikaatioista, jolloin terveydenhuoltojärjestelmät voivat tarvittaessa tarjota varhaisia toimenpiteitä.

Nopean oppimisen edellyttämät suuret tietomäärät edellyttävät erittäin luotettavia ja laajakaistaisia verkkoja. Lisäksi palveluntarjoajien on usein käytettävä tietoja mobiililaitteista. Siirtymällä 5G-verkostoihin terveydenhuollon organisaatiot voivat käyttää tekoälytyökaluja tarjotakseen parasta mahdollista hoitoa – riippumatta siitä, missä ne ovat. Ottamalla käyttöön kaikki nämä teknologiat 5G-verkkojen avulla terveydenhuoltojärjestelmät voivat parantaa hoidon laatua ja potilaskokemusta sekä alentaa hoidon kustannuksia. Sen sijaan, että 5G-verkot reagoisivat vain potilaiden tilaan, ne voivat antaa palveluntarjoajille mahdollisuuden tarjota enemmän ennaltaehkäisevää ja yksilöllisempää hoitoa.

Kuluttajat voivat odottaa parempia mobiilipalveluja, uusia IoT-yhteensopivia sovelluksia parempaan energianhallintaan, parempaan turvallisuuteen ja viihteeseen. Voimme odottaa paljon nopeampaa ja luotettavampaa mobiili internetiä, jossa suurempi verkkokapasiteetti poistaa Internet-liikenteen ruuhkautumisen ja tekee saumattomasta yhteydestä todellisuutta. Laajemman kaistanleveyden ja luotettavien yhteyksien ansiosta yhä useammalla ihmisellä on pääsy internetiin, digitaalisiin palveluihin ja koulutukseen.

5G mahdollistaa paremman energianhallinnan ja johtaa kestävämpään tulevaisuuteen. Verkottuneiden kohteiden avulla, jotka pystyvät jakamaan reaaliaikaista tietoa, kaupungit ja perheet voivat siirtyä älykkääseen energiankulutukseen, joka perustuu reaaliaikaisiin tarpeisiin.

Ennennäkemätön nopeus, liitettävyys ja 5G:n suuri kapasiteetti voivat parantaa liikenneturvallisuuttamme. Kun verkkoon liitetyt autot pystyvät vaihtamaan tietoja reaaliajassa, kuljettajat voivat ”nähdä” edessä olevan tien välttääkseen vaaratilanteet ja vaaralliset olosuhteet. Erityisesti 5G on osa verkkoon liitettyä ja automatisoitua liikennettä, itseohjautuvia autoja, junia ja automaattisia satamapalveluja.

Viihde tulee entistä kiinnostavammaksi mukaansatempaavan ja integroidun median avulla. Yhteistyöhön perustuva video- ja pelituotanto tulee helpommaksi, nopeammaksi ja yksinkertaisemmaksi. 5G tukee nopeampia latauksia, joten voit jakaa enemmän käyttäjien luomaa, laadukasta sisältöä ja nopeampia latauksia, jotta voit nauttia laadukkaammista peleistä ja videoista. 5G avaa myös uusia mahdollisuuksia.

Nopea 3D-kuvaus voisi laittaa meidät suosikkielokuvakohtauksiimme, tehdä eSportsista interaktiivisempia ja antaa meidän käytännössä kokeilla vaatteita. 5G-verkkojen alhaisen viiveen ja nopean vasteajan ansiosta voimme nauttia pehmeästä, lykkäytymättömästä kokemuksesta lisätyn todellisuuden viihteessä.

5G-yhteyspalveluilla saavutetut ennennäkemättömät suorituskyky- ja luotettavuustasot tekevät siitä yhteensopivan vaativimpien ammattikäyttöön liittyvien tapausten vaatimusten kanssa, joita useat teollisuudenalat tällä hetkellä suunnittelevat. Tästä näkökulmasta teollisuudenalat ja yritykset ovat keskeisiä toimijoita 5G:n mahdollistaman innovoinnin edistämisessä, mikä puolestaan nopeuttaa useiden vertikaalisten alojen digitalisointia.

5G:n avulla nopeammat ja vakaammat yhteydet voivat yhdistää tiimejä useassa paikassa kerralla, mikä avaa enemmän mahdollisuuksia etätyöskentelyyn ja antaa työntekijöille mahdollisuuden työskennellä kotoa käsin. Raskaiden tiedostojen jakamisesta tulee paljon nopeampaa ja helpompaa, mikä parantaa tietojen jakamista ja helpottaa pitkän matkan yhteistyötä.

Esineiden internet (IoT) sallii esineiden vaihtaa tietoja reaaliajassa. 5G tukee laitteiden reaaliaikaista hallintaa, mikä tarkoittaa, että tehtaat voivat päivittää automatisoituja prosessejaan ja toisiinsa liitettyjä koneita tehokkuuden ja työntekijöiden turvallisuuden parantamiseksi.

Luotettavat ja saumattomat yhteydet voivat saada työntekijät valvomaan vaikeasti saavutettavia tai vaarallisia ympäristöjä ja käyttämään laitteita etänä. 5G voi tuoda paljon tarvittavaa turvallisuutta vaarallisiin ammatteihin – rakennustöihin, kaivostoimintaan, hätäpalveluihin ja muuhun.

Vastaavasti 5G:n reaaliaikainen korkea luotettavuusvaste tuo terveydenhuollon sovellukset, kuten etäkonsultoinnin tai etäkirurgian, operatiiviseen todellisuuteen. Suurten tietomäärien saatavuus ja mahdollisuus nopeaan käyttöön ja jakamiseen antavat yrityksille tietoa niiden toiminnasta, jotta niitä voidaan parantaa ja optimoida. Tämä puolestaan kasvattaa kasvua, lisää säästöjä ja parantaa asiakaskokemusta.

5G-teknologia on suunniteltu energiatehokkaammaksi kuin aiemmat sukupolvet. Tämä saavutetaan pääasiassa pienitehoisilla, pienillä antenneilla ja tehokkaalla teknologialla, jossa lähetystehoa tuotetaan vain silloin, kun sitä todella tarvitaan.

Erityisesti 5G käyttää virransäästötilaa järjestelmällisemmin, aktivoimalla verkkoresursseja vain aktiivisen liikenteen aikana. 5G tukee myös vihreämpää ja kestävämpää energiankulutusta. 5G-verkot tukevat uusiutuvien energialähteiden parempaa hallintaa ja antavat perheille, yrityksille ja kaupungeille mahdollisuuden saada enemmän tietoa energiankäytöstään ja älykkäämmästä tavasta hallita sitä. Esineiden internet (IoT) mahdollistaa paremman energiankäytön seurannan ja hallinnan. Yhdistettynä 5G-verkkoihin, jotka voivat välittää tietoa reaaliajassa, energian käyttö voi perustua älykodeissa ja älykaupungeissa oleviin reaaliaikaisiin tarpeisiin.

Yhteenliitettävyys on yksi keskeisistä aloista, joita komissio vahvistaa jatkuvasti kaikkialla EU:ssa. 5G:llä on keskeinen rooli parempien, nopeampien ja luotettavampien yhteyksien saattamisessa kaikkien saataville kaikkialla EU:ssa. Komissio on ryhtynyt toimiin tämän vallankumouksellisen teknologian elvyttämiseksi Euroopassa.

Komissio perusti vuonna 2013 julkisen ja yksityisen sektorin 5G-kumppanuuden (5G-PPP) varmistaakseen Euroopan johtajuuden ja potentiaalin uusilla markkinoilla. Aloitteessa on käynnistetty yhdessä teollisuuden kanssa hankkeita esimerkiksi älykkäiden kaupunkien, sähköisen terveydenhuollon, älykkään liikenteen, koulutuksen tai viihde- ja media-alan aloilla.

Sitä seurasi vuonna 2016 julkaistu komission 5G-toimintasuunnitelma, jossa esitettiin jäsenvaltioiden etenemissuunnitelma 5G-palvelujen ja -tuotteiden näyttämiseksi. Suunnitelmaan sisältyy sääntelytoimien koordinointi, operaattoreille 5G-verkkojen radiotaajuuksien käyttöoikeuden myöntäminen, verkkoinfrastruktuuriin tehtävien investointien kannustaminen ja 5G-kokeilujen edistäminen. Markkinoiden kehitystä ja 5G:n saatavuutta voidaan seurata EU:n 5G -seurantakeskuksen kautta. Eurooppa on johtavassa asemassa 5G-kokeissa vertikaalisilla aloilla, kuten liikenteessä, tiedotusvälineissä ja teollisuudessa.

Osa niistä aloista, joilla komissio tekee tiivistä yhteistyötä teollisuuden kanssa 5G-PPP:n puitteissa, on verkottunut ja automatisoitu liikenne, mikä mahdollistaisi autonomisten tai kauko-ohjattavien ajoneuvojen käytön maanteillä, sisävesiväylillä, rautateillä ja satamissa.

Verkkoon liitetyt ajoneuvot pääsevät reaaliaikaisesti käsiksi missiokriittisiin tietoihin. Tämä lisää turvallisuutta, pienentää hiilijalanjälkeä ja luo monenlaisia digitaalisia palveluja kuljettajille ja matkustajille. Samaan aikaan komissio tukee ja rahoittaa jatkuvasti 5G-yhteyksiä nimetyillä tärkeillä liikenneväylillä tai yhteenliitetyillä rajat ylittävillä käytävillä laajamittaisten testauspaikkojen kehittämiseksi.

Komissio myöntää, että 5G voi muuttaa kokonaisia kaupunkeja ja luoda älykkäitä kaupunkeja. Älykkäät kaupungit ovat kaupunkeja, joiden verkot, kuten liikenne, hyödyllisyys ja salama, on varustettu kehittyneillä yhteyksillä, jotka helpottavat niiden hallintaa, ovat huomattavasti kestävämpiä, tehokkaampia ja turvallisempia. Älykkäät kaupungit ovat synonyymi verkoille, jotka tuottavat ja asettavat saataville reaaliaikaista tietoa liikenteestä, energiankulutuksesta ja tarpeista, jotta julkishallinnot voivat hallinnoida kaupunkipalveluja paremmin ja palvella paremmin työmatkalaisia. EU:ssa on 5G-kokeilukaupunkeja, jotka edistyvät jatkuvasti luodakseen 5G-ekosysteemejä, jotka voivat tukea älykkäiden kaupunkien teknologiaa ja palveluja.

5G-verkot käyttävät paljon pienempiä antenneja nykyisiin järjestelmiin verrattuna. Samalla uudet antennit saavuttavat paljon paremman kattavuuden ja suuremmat yhteysnopeudet. Ne ovat myös vähemmän näkyviä ja tuottavat vähemmän sähkömagneettisia päästöjä. Itse asiassa niitä voitaisiin verrata Wi-Fi-laitteistoihin.

Koska pieniä soluja koskevat voimassa olevat säännöt ovat olleet raskaita ja hajanaisia, EU hyväksyi kesäkuussa 2020 yhdenmukaiset säännöt, joilla vältetään raskaita menettelyjä tilavuudeltaan, painoltaan, visuaaliselta vaikutukseltaan ja päästöltään pienille antenneille. Tällä asetuksella varmistetaan myös korkeatasoinen suoja sähkömagneettisia kenttiä vastaan neuvoston suosituksen mukaisesti ja sujuva integrointi ympäröivään ympäristöön.

Uudet säännöt vahvistetaan komission täytäntöönpanoasetuksessa vuonna 2018 hyväksytyssä eurooppalaisessa sähköisen viestinnän säännöstössä vahvistettujen EU:n televiestintäsääntöjen mukaisesti, jotka on saatettu osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä vuoden 2020 loppuun mennessä.

Jotkut ihmiset ovat huolissaan siitä, että enemmän antenneja tarkoittaa enemmän sähkömagneettisille kentille altistumista. Euroopan komissio suhtautuu kansanterveyden suojeluun erittäin vakavasti ja varmistaa, että kaikkiin päästöihin sovelletaan tiukkoja varotoimenpiteitä. 5G-verkot käyttävät pieniä soluja, joiden tehotasot ovat pienemmät ja siten pienemmät kuin 4G-verkoissa olemassa olevat suuret solut.

Komission hiljattain tekemä tutkimus osoitti, että kaupunkialueilla, joilla 5G otetaan käyttöön ja 4G-antennit ovat edelleen käytössä, kokonaisaltistustasot nousevat maltillisesti, mutta tämä on edelleen kaukana turvallisista raja-arvoista, jotka ovat 50 kertaa alhaisemmat kuin terveysvaikutukset. Kun 4G-antennit poistuvat käytöstä, altistustaso laskee.

Lisäksi 4G-antennien ja vanhempien sukupolvien antennien, jotka toimivat suuremmalla päästöteholla, odotetaan käyttävän yhä vähemmän näillä alueilla. Uudet, pienet soluverkot kehittävät ja jakavat sähkömagneettisten kenttien lähteitä tasaisemmin alemmilla tehotasoilla.

Euroopan unioni noudattaa ennalta varautuvaa lähestymistapaa suosittelemalla enimmäisaltistuksen raja-arvoja, joilla on laaja varmuusmarginaali. Tämä tarkoittaa, että EU:n väestön altistumisen raja-arvot ovat maailman terveysjärjestön (WHO) arvioiden mukaan 50 kertaa alhaisemmat kuin päästötasot, joilla terveysvaikutuksia aletaan havaita.

Neuvoston suosituksessa asetetaan sähkömagneettisille kentille tiukat rajat vuoden 1998 kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn suojelukomission (International Commission on Non-ionizing Radiation Protection, ICNIRP) suuntaviivojen mukaisesti. Näitä suuntaviivoja on mukautettu vuonna 2020 uusien 5G-hakemusten huomioon ottamiseksi, ja niitä arvioidaan sen mukaisesti.

Sähkömagneettisille kentille altistumisen 5G-verkoista, myös käyttämällä uusia taajuusalueita, on pysyttävä suositeltujen rajojen alapuolella, kuten 2G-, 3G- ja 4G-verkot. Kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn suojelukomission (ICNIRP) uudet ohjeet julkaistiin maaliskuussa 2020.

Vuoden 1998 ICNIRP-ohjeet suojaavat radiotaajuisten sähkömagneettisten kenttien nykyisiä sovelluksia, ja niiden uusiin suuntaviivoihin sisältyy myös sähkömagneettisille kentille altistumista yli 6 GHz:n taajuuksilla, joissa tulevat 5G-teknologiat toimivat. Tämä vähentää paikallisen altistuksen enimmäissuuruutta.

Maailman terveysjärjestön (IARC) kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) luokitteli tällä hetkellä kansainvälisellä ja EU:n tasolla suositellut sähkömagneettisille kentille altistumisen raja-arvot viidelle riskitasolle asteikolla, joka asettaa ne ryhmään muiden ”mahdollisesti syöpää aiheuttavien” tekijöiden, kuten peittattujen vihannesten, kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että radioelektrolyyttikentät ovat vähemmän riskialttiita kuin punaisen lihan syöminen, yövuorot tai kuuman kahvin juominen, jotka ovat toisella tasolla ja joita pidetään todennäköisesti syöpää aiheuttavina.

Radioelektrolyyttikenttien katsotaan olevan vielä vähemmän riskialttiita kuin ilmansaasteet, puupöly tai alkoholijuomat, jotka ovat ensimmäisellä tasolla syöpää aiheuttavia. Lisätietoja luokituksesta löytyy Kansainvälisen syöväntutkimusviraston verkkosivuilta.

ICNIRP ilmoitti, että vaikka vuonna 1998 annettuihin suuntaviivoihin sisältyy radiotaajuisten sähkömagneettisten kenttien nykyisiä kaupallisia sovelluksia, niiden uusiin suuntaviivoihin on sisällytetty useita mukautuksia uusien teknologioiden käyttöön, erityisesti yli 6 GHz:n sähkömagneettisten kenttien taajuuksiin. Tulevat 5G-teknologiat toimivat näillä taajuuksilla, mikä vähentää henkilön saaman paikallisen altistuksen enimmäissuuruutta.

ICNIRP totesi, että suuntaviivojen laatimisessa käytettiin kaikkea tieteellistä laatua olevaa tieteellistä kirjallisuutta, mukaan lukien Maailman terveysjärjestön (2014), Ruotsin säteilyturvallisuusviranomaisen (2015, 2016, 2018), kehittymässä olevia ja vastikään havaittuja terveysriskejä käsittelevän tiedekomitean (2015) sekä näiden arviointien perusteella yksilöidyt yksittäiset tutkimukset, ja että kirjallisuudessa tutkittiin sekä lyhyen että pitkän aikavälin radiotaajuusmagneettikentille altistumisen vaikutuksia sekä välittömiin (esim. kipuun) että viivästyneisiin terveystuloksiin (esim. syöpä). Tähän sisältyi itse raportoidun yliherkkyyden arviointi RF-altisukselle.

Katso ICNIRP Q &A.

Euroopan komissio tarkastelee ICNIRP:n uusien suuntaviivojen tuloksia ja tarkastelee tilannetta uudelleen vuoden 1999 neuvoston suosituksen perusteella.

Muutamat jäsenvaltiot ovat päättäneet, että raja-arvojen olisi oltava ICNIRP:n suuntaviivoissa tai neuvoston suosituksessa vahvistettuja altistumisen enimmäisrajoja alhaisempia. Terveydensuojelupolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, sillä ne voivat vapaasti hyväksyä tiukempia vaatimuksia. Komissio on edelleen vakuuttunut siitä, että tällä hetkellä suositellut raja-arvot ovat riittäviä kansanterveyden suojelemiseksi.

Uudelleentarkastelu osoittaa, että jäsenvaltiot ovat olleet erittäin tyytyväisiä 5G-verkkojen kyberturvallisuudesta 26 päivänä maaliskuuta 2019 annetulla komission suosituksella käynnistettyyn prosessiin. Se osoittaa myös, että jäsenvaltiot haluavat jatkaa tätä aihetta koskevaa koordinoitua työtä EU:n tasolla.

Lieventävien toimenpiteiden välineistöä pidetään hyödyllisenä välineenä, joka tarjoaa kattavia ohjeita, jotka perustuvat riskeihin ja objektiivisiin menetelmiin. Tarkastelu osoittaa myös, että useimmat jäsenvaltiot ovat edistyneet edelleen välineistön toimenpiteiden täytäntöönpanossa kansallisella tasolla sen jälkeen, kun edistymiskertomus julkaistiin heinäkuussa 2020.

Vaikka kansalliset prosessit ovat vielä käynnissä, useimmat jäsenvaltiot ovat hyvissä ajoin saamassa ne päätökseen tulevina kuukausina. Yksittäisten toimenpiteiden välillä on kuitenkin joitakin eroja, sillä jotkin jäsenvaltiot ovat tietyillä aloilla edistyneempiä kuin toisilla.

Tarkastelu vahvisti kaiken kaikkiaan, että edistymiskertomuksen arviointi ja päätelmät ovat edelleen täysin päteviä aloilla, joilla tarvitaan lisätoimia ja erityistä huomiota. Uudelleentarkastelussa korostetaan myös toimia, joita komissio ja ENISA ovat toteuttaneet tukeakseen välineistön täytäntöönpanoa standardoinnin ja sertifioinnin alalla, EU:n rahoitusta 5G:n turvalliseen käyttöönottoon, toimia EU:n valmiuksien edistämiseksi verkkoteknologian alalla sekä monimuotoisen ja kestävän 5G-ekosysteemin edistämistä EU:ssa.

Tämän uudelleentarkastelun päätelmissä esitetään etenemistapoja ja ehdotetaan toimia, jotka on jaoteltu keskeisiin tavoitteisiin EU:n tasolla tehtävän koordinoidun työn tulevaisuutta varten.

Sen jälkeen, kun edistymiskertomus julkaistiin heinäkuussa 2020, useimmat jäsenvaltiot ovat edistyneet edelleen välineistön eri toimenpiteiden täytäntöönpanossa kansallisella tasolla. Erittäin suuri enemmistö ilmoitti selkeistä suunnitelmista ja aikatauluista tärkeimpien välineistön toimenpiteiden käyttöönotolle.

Kaiken kaikkiaan lähes kaikki jäsenvaltiot arvioivat saattavansa meneillään olevan täytäntöönpanoprosessin päätökseen vuoden 2021 puoliväliin mennessä. Kuten heinäkuussa 2020 julkaistusta edistymiskertomuksesta käy ilmi, joihinkin aloihin on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota, ja joitakin jäsenvaltioita ei ole vielä toimitettu selkeistä suunnitelmista tiettyjen toimenpiteiden osalta.

Kansallisten viranomaisten sääntelyvaltuuksia on vahvistettu suurimmassa osassa jäsenvaltioita, jotta ne voivat asettaa turvallisuusvaatimuksia matkaviestinverkon operaattoreille ja asettaa rajoituksia tai kieltää 5G-verkkolaitteiden toimittamisen, käyttöönoton ja käytön, ja matkaviestinverkko-operaattoreita koskevia vaatimuksia on vahvistettu tai tullaan vahvistamaan useimmissa jäsenvaltioissa konkreettisilla toimilla.

Lähes kaikissa jäsenvaltioissa on hyväksytty, ehdotettu tai suunnitteilla toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on soveltaa toimittajien riskiprofiiliin perustuvia rajoituksia. Sen vuoksi riippuvuuden suuririskisistä toimittajista odotetaan vähenevän tulevina vuosina, kun 5G-verkon käyttöönotto edistyy, vaikkakin yksittäisten maiden välillä on eroja.

Useat jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön monipuolistamistoimenpiteitä. Näissä toimenpiteissä edellytetään, että matkaviestinverkko-operaattorit toimittavat hankinta- ja monipuolistamisstrategiansa kansallisille viranomaisille ja varmistavat, että ne toteuttavat toimenpiteitä häiriönsietokyvyn parantamiseksi.

Muut jäsenvaltiot eivät ole vielä toteuttaneet erityistoimenpiteitä useiden heinäkuussa 2020 annetussa edistymiskertomuksessa yksilöityjen haasteiden vuoksi.

Lisäksi 15 jäsenvaltiossa on käytössä ulkomaisten suorien sijoitusten seurantamekanismeja, kun taas useissa muissa jäsenvaltioissa prosessi on käynnissä.

Komission 29. tammikuuta 2020 antamassa tiedonannossa ”5G:n turvallinen käyttöönotto EU:ssa – EU:n välineistön täytäntöönpano” esitetään useita toimia, joilla komissio ja ENISA tukevat välineistön täytäntöönpanoa.

Nämä toimet koskevat standardointia ja sertifiointia, EU:n rahoitusta 5G:n turvalliseen käyttöönottoon, toimia EU:n valmiuksien edistämiseksi verkkoteknologian alalla sekä monimuotoisen ja kestävän 5G-ekosysteemin edistämistä EU:ssa. Tärkeimpiä kehityssuuntauksia näillä aloilla ovat standardointi ja sertifiointi, EU:n rahoitus 5G:n turvalliseen käyttöönottoon, investoinnit EU:n valmiuksiin verkkoteknologioiden alalla, tutkimuksen ja innovoinnin helpottaminen sekä kansainväliset toimet.

Standardoinnin ja sertifioinnin alalla perustettiin 5G-standardointia käsittelevä alaryhmä verkkotietojärjestelmän (NIS) 5G-työvirran alaisuuteen. Tämän alaryhmän tavoitteena on helpottaa jäsenvaltioiden välistä koordinointia 5G-standardoinnin alalla, välttää kansallisten lähestymistapojen päällekkäisyyttä ja edistää turvallisempia tuotteita ja prosesseja.

Tämä alaryhmä tarjosi myös foorumin, jossa keskusteltiin toimista, jotka liittyvät 5G-verkkojen sertifiointijärjestelmien kehittämiseen ja jotka johtivat 5G:n kyberturvallisuutta koskevaan työvirtaan ja ilmaisivat tukensa EU:n ehdokasjärjestelmän valmistelulle tällä alalla. Lisäksi ENISA viimeistelee parhaillaan raporttia, joka sisältää suosituksia turvatoimien toteuttamiseksi nykyisissä 5G-standardeissa.

5G:n turvallisen käyttöönoton rahoittamiseksi komissio pyrkii sisällyttämään asiaankuuluviin EU:n rahoitusohjelmiin asianmukaiset kyberturvallisuutta koskevat säännökset, myös työohjelmien ja ehdotuspyyntöjen tasolla. Näitä rahoitusohjelmia ovat muun muassa Horisontti Eurooppa, Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, Verkkojen Eurooppa -väline 2, Euroopan rakenne- ja investointirahastot.

Mitä tulee investointeihin EU:n valmiuksiin verkkoteknologioiden alalla ja monipuolisen ja kestävän 5G-ekosysteemin edistämiseen, komissio ehdotti Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan kuuluvaa älykkäiden verkkojen ja palvelujen yhteisyritystä, jossa keskitytään 5G:n käyttöönottoon ja tutkimukseen ja innovointiin (T & I) 6G:ssä.

SNS-yhteisyrityksen tavoitteena on antaa EU:lle mahdollisuus kehittää seuraavan sukupolven verkkoteknologioita ja saattaa markkinoille eurooppalaisia ratkaisuja, jotka ovat kilpailukykyisiä, rikastuttavat maailmanlaajuisesti saatavilla olevia vaihtoehtoja ja monipuolistavat hankintalähteitä EU:n teollisuusstrategian ja 5G-välineistön mukaisesti.

Tutkimuksen ja innovoinnin helpottamiseksi komissio on helpottanut tutkimusta ja innovointia ohjelmistopohjaisissa verkoissa, mukaan lukien avoimet radioliityntäverkot (Open RAN). Äskettäisen Horisontti 2020 -ohjelman ehdotuspyynnön perusteella on valittu yhdeksän tämän alan innovaatiotoimea, ja niiden odotetaan käynnistyvän tammikuussa 2021.

Avoimen RAN:n alalla komissio on äskettäin käynnistänyt riippumattoman tutkimuksen markkinoiden kehityssuuntausten, riskien ja mahdollisuuksien kartoittamiseksi.

Jäsenvaltioiden, komission ja ENISAn edustajat ovat esittäneet välineistöä lukuisissa kansainvälisissä tapahtumissa. Komission yksiköt seuraavat yhdessä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa myös aktiivisesti kolmansien maiden kehitystä, myös EU:n edustustojen verkoston kautta. Välineistöstä on tullut tärkeä osa EU:n strategisia vuoropuheluja ja kumppanuuksia kolmansien maiden kanssa.

Useissa 5G-standardointia käsittelevän alaryhmän kokouksissa keskusteltiin asianmukaisesta tavasta käsitellä 5G-sertifiointia.

Jäsenvaltiot ilmaisivat 27 päivänä marraskuuta 2020 tukensa 5G-komponentteja ja toimittajien prosesseja koskevan ehdolla olevan sertifiointijärjestelmän valmistelulle. Komissio valmistelee parhaillaan ENISAlle pyyntöä aloittaa ehdolla olevan sertifiointijärjestelmän kehittäminen tällä alalla kyberturvallisuusasetuksen nojalla. Ehdolla olevan järjestelmän valmisteluun osallistuvat myös Euroopan kyberturvallisuuden sertifiointiryhmä (ECCG) ja sidosryhmien kyberturvallisuuden sertifiointiryhmä (SCCG).

Komissio kehotti jäsenvaltioita saattamaan tärkeimpien välineistön toimenpiteiden täytäntöönpanon päätökseen vuoden 2021 toiseen neljännekseen mennessä ja varmistamaan, että havaittuja riskejä on lievennetty asianmukaisesti ja koordinoidusti. Tämä olisi tehtävä erityisesti, jotta minimoidaan altistuminen korkean riskin toimittajille ja vältetään riippuvuus näistä toimittajista.

5G-kyberturvallisuutta koskevan EU:n koordinointiprosessin jatkamiseksi ja syventämiseksi EU:n kyberturvallisuusstrategiassa esitetään etenemistapa ja määritetään kolme keskeistä tavoitetta, jotka ovat:

1. varmistetaan riskien lieventämistä koskevien lähestymistapojen lähentäminen koko EU:ssa;
2. jatkuvan tiedonvaihdon ja valmiuksien kehittämisen tukeminen;
3. toimitusketjun häiriönsietokyvyn ja muiden EU:n strategisten turvallisuustavoitteiden edistäminen.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on yksilöity lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimia. Niihin kuuluu tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihdon jatkaminen ja tehostaminen erityisistä strategisista ja teknisistä toimenpiteistä sekä ajan tasalle saatetuista kansallisista riskinarvioinneista verkko- ja tietoturvatyövirrassa, 5G-teknologian kehityksen, sen arkkitehtuurin ja siihen liittyvien uhkien seuranta sekä eri aiheita koskevien tietämyksen lisäämiseen tähtäävien toimien järjestäminen ja EU:n rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen välineistön täytäntöönpanon tukemiseksi. Komissio aikoo myös

• laatia konkreettinen toimintasuunnitelma EU:n edustuksen lisäämiseksi standardointielimissä sekä turvallisuuden ja yhteentoimivuuden edistämiseksi;
• valmistella ehdolla oleva sertifiointijärjestelmä keskeisille 5G-komponenteille ja toimittajien prosesseille;
• analysoidaan ja tuetaan toimitusketjun häiriönsietokykyä erityisesti analysoimalla 5G-ekosysteemiä ja yksilöimällä keskeiset voimavarat;
• investoidaan tutkimukseen ja innovointiin ja valmiuksiin ja varmistetaan 5G-verkkojen turvallinen käyttöönotto asianmukaisten turvallisuusvaatimusten avulla EU:n rahoitusohjelmissa.

Lopuksi komissio vastaa kolmansien maiden pyyntöihin, jotka haluavat ymmärtää ja mahdollisesti käyttää EU:n kehittämää Toolbox-lähestymistapaa.